tiistai 14. lokakuuta 2014

Yksi meistä...

Meidän pikku jätkä on jo neljä ja puoli kuukautta.Neljän kuukauden neuvolassa pituutta oli jo huimat 65,5cm ja painoakin 7520g.Ei mikään pienen pieni poika ei!Mutta toisaalta meillä on Rasmus ja Nooakin kasvanut pituutta ihan käsittämätöntä vauhtia ekan vuoden,että enpä paljon muuta odota tältäkään poitsulta.

 
Nuutin päivät sujuu leppoisasti. Aamulla heräillään ennen seitsemää ja sitten aamutoimien ja aamu tissittelyjen jälkeen pakataan paketti vaunuihin ja suunnataan päiväkodille viemään Nooa eskariin. Päikkärit kestää yleensä parisen tuntia,seuraavaksi sitten taasen tissitellään ja seurustellaan,lueskellaan kirjoja ja ihmetellään omia käsiä=)Herra on juurikin huomannut,että ne kädet oikeasti on omat.Ja ne liikkuu kun niitä heiluttaa.Tätä ilmiötä pitää ihailla ainakin joka toinen tunti<3

Seuraavat päikkärit onkin sitten kun eskarilainen haetaan kotosalle,eli 12 eteenpäin. Ja siihen loppuukin sitten meidän selvät rytmit!!Iltapäivä menee vielä miten milloinkin. Toki Nuutti nukkuu tosi hyvin,kun lähdetään tuossa viiden aikoihin iltapäivästä ulos,niin pari tuntia kuluu hyvin unten mailla.Mutta jos ollaankin sisällä,niin sitten onkin vähän hankalampi,kun herra ei oikein ymmärrä,että myös sängyssä vois koisia... Yö unille mennään 20.30-21 välillä. 

On suloista katsoa miten jokainen perheen jäsen huomioi Nuutin.Kukaan ei kulje esim. sitterin ohi juttelematta tai naurattamatta .



Kovasti Nuutti tykkää myös seurailla isompien lasten touhuja. Tämäkin helpottui,kun kolmisen viikkoa sitten VIIMEINKIN, kauhean ähinän ja ähellyksen jälkeen tyyppi huomasi kuinka se selältä vatsalle kääntyminen oikein onnistuu!!Tosin äiti oli tästä taidosta onnellinen tasan kaksi päivää.
Nykyään kun homma toimii niin,että herra kääntyy vatsalleen,viihtyy siinä n.10 minuuttia jonka jälkeen alkaa hirmuinen huuto,kun ei jakseta pitää enää päätä pystyssä.No sitten minä kipitän ja käännän pikku miehen ympäri ja nousen seisomaan jolloin jätkä on taas kääntynyt vatsalleen....siiis ARGH!!!

Meillä ei olla vielä aloiteltu kiinteitä.Paino kun nousee tällä hyvinkin lapsen tahtisella tissittelyllä mukavasti,niin ei kiirettä sen suhteen. Porkkanaa ja kurkkua oon antanut ihan vaan käteen imeskeltäväksi ja ilmeet on ollut kyllä niin hauskat!


"Mitenkäs yöt?"vakio kysymys neuvolassa. Johon vastaan aina hymyillen.että hyvin. "montako kertaa syö?" Ei mitään tietoa!=)
Nuutti on syntymästä asti nukkunut vieressä,eli siis virallisesti ilmaistuna perhepedissä. Ja tämä tyyli sopii meille vallan mainiosti,Saan itse nukuttua ja kun Nuutti ähisee saan vaan lykätä tissin suuhun,sen kummempia nousematta.Tosin ajatus asteella on jo ,että pitäis sitä pikku hiljaa jo sinne omaankin sänkyyn totuttaa...Mutta jos ei ihan vielä!
Aamulla ei ole mitään ihampaa kuin herätä pieni hymyilevä mies kainalossa<3

Kaiken kaikkiaan meillä on mielettömän ihana ja perus tyytyväinen vauva joka ei kyllä turhia itkeskele.Uusin taito on muuten päristely...Voi sitä kuolan määrää!!!

Nyt postauksen aihe ilmoittelee suht äänekkäästi tahtoaan,eli pakko kiitää...

Palaillaan taas!

~~Ulla~~


2 kommenttia:

kommentit ovat aina tervetulleita: