Varhennetulle äitiyslomalle?

Nyt elellään onnellisesti rv 27+1. Sovellus kertoo, että sikiö on nyt noin 34cm pitkä päästä jalkoihin mitattuna. Jos bebe jostain syystä päättäisi putkahtaa maailmaan nyt sillä olisi jo hyvät valmiudet selviytyä. Toivon kuitenkin, että hän vielä malttaa pysytella masun suojissa kasvamassa.<3

Samainen sovellus kertoo myös, että kohtu kasvaa hurjasti rv 28-32 ja vauvan hyörintä ja potkut masussa voi joskus häiritä yöunta. Oi kyllä! Meidän bebe on huomattavasti aktiivisempi yöllä ja sitä myörästystä on kyllä ihan pitkin yötä. Onneksi saan aika hyvin nukuttua,mutta välilä jos kunnolla havahtuu unesta, niin bebellä on hurjat potkuharjoitukset menossa.

Vaikka masu kasvaa hurjaa vauhtia, ei olo ole kuitenkaan vielä kauhean kömpelö. Saan ihan hyvin puettua ja touhuiltua entiseen malliin. Tämä energian määrä on ihan järjetön. Nyt suunnittelen olohuoneen seinien maalausta viikonlopulle, koska Minean seinät sai jo viime viikonloppuna uuden värin. Toisaalta taas vapaa päivänä päikkärit on aika ihanat ja nautin siitä, että saan Minean nukkuessa torkahtaa itsekin. Omaa kehoa kuunnellen siis mennään eteenpäin!

Mineaa naurattaa vauvan liikkeet ja hän haluaa aina aamuisin viereen kömpiessä tunnustella josko vauvakin olisi hereillä<3

Ja sitten tuohon otsikon aiheeseen. Eli mulla nyt tämä vallitseva tilanne aikeuttaa sen, että työsopimusta ei enää jatketa huhtikuun jälkeen. Äitiysloma alkaa siis virallisesti 25.5. Siihen jää nyt harmittavasti kuukausi väliä, enkä oikein tiedä miten tässä toimisi. Yksi vaihtoehto olisi siis aloittaa äitiysloma varhennettuna tuolloin 29.4, tai sitten olla työttömänä toukokuu.

 En oo koskaan aloittanut äitiyslomaa varhennettuna,mutta niinhän se menee, että se on sitten sieltä loppu päästä pois.  Sain myös kuvan (korjatkaa jos on tietoa ja oon väärässä), että tämän asian pystyy siis ihan itse päättää, siihen ei tarvita mitään syytä Kelalle ilmoittaa.

 Toisaalta haaveilen kovasti, että palaisin äitiysloman jälkeen takaisin samoihin tuttuihin perhepäivähoitajan hommiin. Niin se ei haittaisi, kun ei tarvitsisi viedä pientä kuitenkaan vieraalle hoitoon.  Sitähän ei sitten yhtään tiedä mikä kaupungin tilanne silloin on, saanko töitä. 

Onneksi tässä on nyt vähän aikaa, että ehtii miettiä mikä olisi paras ratkaisu meille. 

Onko sielä muita joilla on työtilanne muuttunut tässä viime aikojen myötä?

-Ulla-

Voiko tämän kaiken keskellä pitää ajatukset positiivisena?

En tiedä oonko ainut josta tuntuu, että ihan joka suunnalta tulee nyt vaan negatiivista juttua Koronan aiheuttamista muutoksista. Miten kamalaa, kauheaa, vaikeaa ja stressaavaa kaikki on. Enkä siis sano, että tämä tilanne olis kenellekkään helppo ja kiva. Ei todellakaan ole, eikä se sitä oo myöskään meille. 

Mutta jotenkin koen tosi väsyttävänä tämän ilmeisesti varsin yleisen ajatusmaailmaan, missä vaan valitetaan ja keskitytään siihen mitä EI voi tässä tilanteessa tehdä. Kyllä mäkin voisin luetella sen sata asiaa mitä haluaisin tehdä ja minne haluaisin mennä, mutta mitä se hyödyttää? Me ollaan kaikki tässä samassa tilanteessa, me kaikki tiedetään kyllä mitä ei voida tehdä.

Itse koen, että se vie vaan ihan hurjasti energiaa.  Ja mulle tulee jopa paha mieli, jos rupean joka päivä mielessäni (saati nyt sitten vaikka lasten aikana ääneen) tuumimaan mitä me ei voida tehdä ja ketä ei voida nähdä.

Mä haluan mieluummin käyttää energiaa ja  miettiä, mitä kaikkea me voidaan tehdä vielä. Mitä kivaa me keksitään näihin kotipäiviin joihin ei loppua näy. Miten me saadaan viikonloppu eroamaan arkipäivistä.  Miten lapsille ja meille aikuisille saadaan vaihtelua päiviin. Jokainen päivä ei voi olla yhtä juhlaa, mutta siinä voi olla edes jotain kivaa ja mieluummin tuon esiin niitä hetkiä.

Enkä koe, että sulkisin silmiä millään tavalla tältä kaikelta tai todellisuudelta. Mua surettaa ja huolettaa koko Korona tilanne tosi paljon. Tulevaisuus mietityttää paljonkin. Ja kyllä, voin kertoa, että helppoa ei ole opettaa kolmea lasta, jotka kaikki on eri luokilla, siihen päälle hoitaa kahta omaa alle kouluikäistä JA neljää hoitolasta. Niin ja se ruokakin pitää tehdä samoin aamu- ja välipalat, koti pitää kunnossa ja ei ne hoitolapset meillä ihan vaan säilytyksessä ole, eli pitää heillekin tarjota monipuolista toimintaa päivittäin. 

Mutta mä oon vaan päättänyt löytää tästäkin tilanteesta jotain hyvää, edes ihan pientä. Koska sillä miten sä asioihin suhtaudut on ihan mielettömän iso vaikutus sun omaan jaksamiseen. Ja mä toivon, että se auttaa edes jotain huonolla hetkellä eteenpäin. Löytämään ehkä siitä omastakin tilanteesta jotain hyvää. Kyllä me selvitään tästä, tavalla tai toisella.

 Mä oon onnellinen, että me saadaan touhuta yhdessä, perheenä, eikä mua ahdista ollenkaan olla kotona lasten kanssa. Meidän talo ei tässäkään tilanteessa oo kaaoksen vallassa, eikä joka paikkaa peitä pyykkivuoret.

 Päivittäiset ulkoilut tuo niin ihanasti katkoa päiviin, auringosta saa energiaa ja jos pilvet on vallannut taivaan niin sytytellään kynttilöitä. 

 Pelaillaan lautapelejä, kootaan palapelejä, muovaillaan. Rakennellaan junaratoja, majoja ja legojuttuja. Pidetään koko perheen leffailtoja ja herkutellaan dippi kasviksilla.  Välillä kyllästytään toisten naamoihin ja silloin voi vaikka mennä omaan huoneeseen katsomaan leffaa tai sarjaa, kuuntelemaan äänikirjaa tai ihan vaan leikkimään yksin ja  sitten taas jaksaa. 

 Itse oon käyttänyt tätä aikaa tehokkaasti hyödyksi ja siivoillut asteen verran paremmin, läpi käynyt kaappeja, maalaillut seiniä (kyllä luit oikein:) ). 

Mä yritän ajatella, että me ollaan päivä kerrallaan menossa kohti helpompia aikoja. Me mennään päivä kerrallaan kohti sitä päivää, kun päästään taas kiinni siihen normaaliin arkeen. Onko se ensi kuussa vai onko se syksyllä, sitähän me ei voida tietää.

 Ja siksi täälä blogissa tai mun insta tilillä ei nähdä valitusta tilanteesta, enkä ole myöskään osallistunut haasteisiin missä käydään läpi asioita mitä ei voi tehdä juuri nyt, tai mitä normaalisti tekisi vaikka viikonloppuna,mutta nyt ei.

Olis kiva tietää mitkä sun fiilikset on tästä tilanteesta ja miten sä suhtaudut näihin kaikkiin muutoksiin? Pystyykö omalla asenteella sun mielestä vaikuttaa asioihin?

Muistathan, että tämä on mun tapa suhtautua asioihin, sun oma voi olla ihan päinvastainen ja se on ihan fine!

Halauksia teille ihanat<3

-Ulla-

rv 26

Apua siis saanko ihan vähän panikoida, kun sovellus sanoo, että 66,1% hoidettu ja päiviä jäljellä alle sata laskettuun päivään. Jaiks.

Miten ihmeessä tämä aika menee näin hurjan nopeasti?! Voinko painaa jostain pause-nappulaa muutamaksi viikoksi? Tähän oloon olis ihana jäädä pieneksi hetkeksi, kun on vaan niin hyvä olla.

Ompelin bebelle rusettileggarit ja normileggarit. Niin ja mätsäävän rusettipannan, tietty:)

Tosin mua on ruvennut itseäni naurattamaan oma kyljen kääntö sängyssä. Siis apua mikä operaatio. Ja se on vaan kyljen kääntö:D  Ja mikä turhauttavinta, sitten kun viimein saan ähistyä itteni toiselle kyljelle, niin oon joko täysin hereillä ja valmis vaikka siivoilemaan tai pitää käydä vessas. 

Moni raskaana oleva tuntuu olevan nyt hirmu turhautunut näihin synnäreiltä tuleviin rajoituksiin. Meillä taitaa tämän hetken tilanne olla se, että tukihenkilö pääsee synnytykseen, kun se on alkanut, eli mennään saliin. Ja vierihoitoon ei saa tulla vauvan sisaruksiakaan. 

Mua henkilökohtaisesti ei nämä rajoitukset haittaisi vaikka lähtö tulisi ens yönä (no siis toivon tietysti, että ei tuu). Meillä on nyt viimeisen kolmen lapsen kohdalla tehty niin, että lapset näkee vauvan vasta sitten, kun ovat tulleet hakemaan mua ja vauvaa kotiin. Eivät ole siis käyneet ollenkaan sairaalassa erikseen katsomassa. 

Ikävä on aina ollut kova puolin ja toisin, mutta toisaalta videopuhelut iltaisin on helpottanut ja toisaalta se ei ihan hirveän rentouttavaa oo olla kahden hengen huoneessa johon tupsahtaa meidän "pieni"perhe. Ja sitten yrität siinä pitää kaikki suht hiljaisena, kun kämppis luo suhun murhaavia silmäyksiä...Ja pahimmassa tapauksessa sekä minä, että joku lapsista itketään, kun he joutuvat lähteä ilman mua ja vauvaa kotiin.

Että juu,me mennään tälläkin kerralla tällä meille hyväksi todetulla tyylillä!

Ja vaikka toisaalta olis ihana kotiutua vaikka sen muutaman tunnin päästä synnytyksestä, meinaan silti edes sen yhden yön olla sairaalassa. Isoin syy on ihan vaan itsekkyys. Tiedän, että jos kotiin tuun samana päivänä (olettaen että vauvan vointi sen sallisi) niin mä en todellakaan makoilisi kotona sängyllä. Ja vaikka kuinka Mikko auttelis, niin tunnen itseni ja tiedän, että niin mä sitten pesisin pyykkiä, imuroisin pikaisesti tai tekisin ihan vaan nopeesti ruokaa. Että  mieluummin keskitys ne ihan ekat tunnit vaan siihen vauvaan ja imetyksen aloitteluun. Plus tykkään siitä, että sairaalassa on apu napin painalluksen päässä. 

 Mähän tässä otin ja pesin kaikki vauvanvaatteet mitä oon tähän mennessä ostanut. Päätin, että jos tässä nyt joka tapauksessa nökötellään  kotona niin käytän tämän ajan hyväksi. Jospa sitten äitiyslomalla olisi jo toinen tilanne. 

Ja onhan se vaan niin ihanaa puuhaa! Ne kaikki pienen pienet vaatteet jotka saa melkein liikuttumaan, voiko ne oikeasti mahtua jonkun päälle, ja voiko 62cm olla muka isojakin? Niin suurella rakkaudella ne kaikki on nyt laitettu kaappiin odottamaan. 

Minea on muuten ihan innoisaan tulevasta vauvasta. Hän on aina katsomassa mitä vaatteita vauvalle oon ostanut/tehnyt ja ihmettelee pienen pieniä sukkia. Niin suloista<3

Meillä on tänään ohjelmassa leffailta lasten kanssa. Niin ihanaa päättää työ-ja kouluviikko johonkin kaikille kivaan juttuun! Me ollaan niin ansaittu tämä<3

Ihanaa viikonloppua. Toivottavasti tekin keksitte jotain mukavaa puuhaa kotiin ja ulos<3

-Ulla- 

Ihana energinen keskiraskaus!

Aurinkoiset moikat!

Ah nämä säät on jotain niin ihanaa! Miettikää jos nyt samaan aikaan, kun muutenkin pitää olla kotosalla, olis vielä kurjat säät. Olis aika huono yhtälö! Meillä tosin on ollut tässä kaikkina aurinkoisina päivinä tosi kova tuuli, mutta ei anneta sen haitata:) 

Kyllä huomaa, että  nyt on tultu raskaudessa keskivaiheille.  Mulla on siis energiaa touhuta vaikka koko päivän. Illalla toki sitten nukahdan aika nopeasti, kun pää osuu tyynyyn, mutta sehän on ihan jees.

Oon nyt tehnyt vaikka ja mitä bebelle itse. Ja tuntuu, että pää ihan pursuaa vieläkin kaikkia ideoita mitä vielä haluan toteuttaa. Valmiiksi leikattuna on jo parit leggarit. Haaveissa myös jumpsuitin teko ja ehkä vielä jotain muuta vaatetta. Tämä kotona olohan on ihan loistavaa aikaa toteutella niitä suunnitelmia:)

Tässäpä näitä valmiita töitä:

Äitiypakkauksen makuupussin taisin tuunata ensimmäisen kerran jo Nuutin aikana. Nyt halusin ehdottomasti sen mun lemppari kuosista, eli Nappinjan Pionista. Hieman tämä hermoja vaati, mutta lopputulokseen oon tyytyväinen<3 

Lisää Pionia tuli tähän sitteriin. Löysin tämän siis Torista (ketään ei varmaan yllättänyt..) Ja se maksoi 20€. Mietin kauan tohdinko edes ruveta itse tekemään uutta päällistä, tulisiko siitä mitään. Edellis viikonloppuna oli Nappinjalla kangasvipinät ja sielä tuli just sopivasti Pioni kankaita aleen, joten "siitä se ajatus sitten lähti".

 Ja tässä sitten lopputulos. Tuon alustan maalasin myös. Sen oli edellinen omistaja jo maalannut jollain petsillä, joka ei ollut yhtään meidän värinen, eikä oikein sopinut tähän uuteen päällisenkään.  Ja siis maalina on kalkkimaali.
Nyt se on ainakin kokonaan meidän näköinen!

Ja jos joku kaipaa vinkkiä,niin mä tein tämän ihan vaan piirtämällä vanhasta päällisestä kaavat uuteen kankaaseen. En tohtinut purkaa vanhaa, kun en oikein luottanut osaanko tehdä itse uuden. Enkä halunnut päätyä sitten siihen tilanteeseen, että mulla ei oo ehjää päällistä ollenkaan!

Kylpypyyhe oli yks joka oli hankinta listalla ja kun tämäkin kangas tuli eteen ja se oli vielä mitä ihanimman värinen, päätin koittaa tehdä itse. Ja hei, ei ollut kyllä vaikeaa! Nuo korvat oli jotenkin niin suloiset yksityiskohdat, että en kestä<3

Onneksi tätä kangasta oli niin paljon, että sain tehtyä meille vielä käsipyyhkeet vessaan ja vauvallekin oman pepunpesu pyyhkeen. Oli nimittäin ihan super pehmoista! Mulla on ollut noista vohvelikankaista vaan se kuva, mitä ollaan ala-asteella tehty niistä jotkut pöytäliinat. j ase vohvelikangashan on ihan ohuttaja aika kovaakin. Tämä oli kyllä ihan toisenlaista, paksua ja pehmoista!

Pyyhkeiden jälkeen tuota vohvelikangasta vieläkin oli, tein siitä vielä vaunuverho. Ja jos kyllästyminen iskee, niin pitäähän sitä vaihtoehto olla:)Oli muuten eka kerta kun laittelin noita ihme renkaita kankaaseen kiinni. Siis onneksi on google ja youtube, en olisi ilman niitä tajunnut ollenkaan miten nuo saa kiinni. Miten ennen on pärjätty?!

Ja pakkohan mun oli kutoa (vai onko se virallinen termi neuloa) merinovilla setti pienelle sen valkoisen lisäksi. Näitä on niin ihanan helppo tehdä, että tekis mieli tehdä vaan kaikissa mahdollisissa väreissä! Oli muuten iso ero langoissa. Oon tehnyt aiemman setin baby merinosta ja tämän Muumi merino langasta ja vaikka koko oli sama niin tämä on huomattavasti isompi. Toki ei haittaa, koska tämä Muumi lanka oli myös paljon paksumpaa, niin saakin olla sitten loppu syksystä ja talven käytössä.

Löytyykö muita joilla on energinen olo, joko raskauden johdosta tai ihan muuten vaan?!

Pysykäähän terveinä muruset<3

-Ulla-

Katse omaan hyvinvointiin+Raskaana oleville alekoodi

-Kaupallinen yhteistyö Nordic Fit Mama ja Perhekuplan kanssa-

-Sisältää mainoslinkin, merkattu *:llä-

Raskaus jos mikä on mulla toiminut aina ihan loistavana motivaationa kiinnittää enemmän huomioita omaan hyvinvointiin. Siihen mitä syö, miten liikkuu ja kunnon yöuniin.

Niin tälläkin kertaa ja josko sitä tällä kertaa jatkaisi tätä sitten vielä sielä vauva-aikanakin. Auttaa niin hurjasti arjessa, kun voit itse hyvin. Koska raskausaika kuitenkin joissakin asioissa poikkeaa siitä ihan normaalista olotilasta sain hienon mahdollisuuden lähteä mukaan Nordic fit mamasin viiden viikon verkkovalmennukseen joka on suunattu juuri raskaana oleville.  Valmennuksen takana häärää Riina joka on äitiysliikuntaan erikoistunut personal trainer, ravintoterapeutti ja life coach sekä Tiina joka on kätilö, sairaanhoitaja ja myös äitiysliikuntaan erikoistunut personal trainer. Tietoa ja taitoa siis riittää:)

Tällä hetkellä on menossa viikko yksi ja tulen kirjoittelemaan omia fiiliksiä valmennuksesta tänne blogiin. Mikä mua eniten tässä viehättää on se miten kokonaisvaltaisesti tässä otetaan äiti ja raskaus huomioon. Valmennuksessa on tosi selkeitä ja monia muutoksia avaavia luentoja, siis sellaisia mitkä selittää miksi mitäkin sun kropassa tapahtuu. Löytyy myös helppoja liikuntaohjeita ja ravinto-ohjeita.Valmennuksessa huomioidaan myös henkinen puoli ja valmistaudutaan synnytykseen.

Nyt kun kaikki oleskellaan muutenkin kotosalla, niin tässä olis loistava mahdollisuus sun pitää itsestäs huolta kotona. Tästä linkistä pääset suoraan tähän valmennukseen mikä mulla on, eli  *raskaana oleville joka on nyt tarjous hintaan 69€


 Nyt ensimmäisellä viikolla pidettiin ruokapäiväkirjaa ja mä huomasin, että vaikka luulin jo juovani tarpeeksi vettä, saan lisätä sen juontia vieläkin.

Mä yritän kuunnella omaa oloani koko ajan ja mahdollisuuksien mukaan mennä sen mukaan. Aina se ei kuitenkaan onnistu, niin kuin kaikki tietää. Jos mua esim väsyttää aamupäivästä, niin ei se lepääminen onnistu ennen kuin hoitolapset on haettu kotiin. Mutta sitten oon edes pieneksi hetkeksi mennyt lepäämään sohvalle. Ja aika usein jo se puoli tuntia piisaa ja taas jaksaa. Kävelyillä oon yrittänyt käydä muutamia kertoja viikossa ja sieläkin himmailen vauhtia jos rupeaa tuntumaan masussa inhottavalta.

Ruokailujen suhteen oon yrittänyt pitää ruokailujen välit siinä 3-4h. Tämä on helppoa, kun on kotona töissä. Yritän syödä mahdolisimman paljon marjoja, kasviksia ja hedelmiä, sekä ihan perus kotiruokaa. Salaatit on mulla ollut tämän raskauden himo, joten niitä oon sitten hyvillä mielin syönyt. Eipä sillä, on mun tehnyt myös mieli tacoja, joita syötiin perjantaina, enkä tuntenut niistä kyllä yhtään huonoa omaa tuntoa. Pääasia, että niillä roskaruuilla ei eletä koko aikaa!

Tavoite on siis löytyy se hyvä olo tähän joka päiväiseen arkeen, tasapaino herkuttelujen kanssa.

Iloa sun sunnuntaihin ja tsemppiä tulevaan viikkoon<3

-Ulla-

Voihan vaunut!

 Mähän siis taisin jo Minean vauva-aikana haaveilla uusista vaunuista,mutta se sitten jäi vaan ajatuksen asteelle.

Ihan sinne ajatuksen asteelle se ei sitten tällä kertaa jäänyt. Se meni siihen mulle tutuksi tulleeseen "ehkä" hieman hysteeriseen torin ja facen selaamiseen PÄIVITTÄIN. Monta kertaa päivässä. Oikeasti siis ihan hullua touhua.

Vaunu merkkikin vaihtui monta kertaa matkan varrella ja koska meillä ei nyt ollut varaa laitella vaunuihin monia satoja euroja niin se jo pelkästään rajas hakua paljon. Onneksi nykyään on tarjolla tosi monen hintaluokan vaunuja. Ja hei onneksi mun sisarukset asuu vähän ympäri suomen<3 

Sen muuten tuossa huomasin, että meillä päin oli kyllä huomattavasti vähemmän tarjolla eri vaunumerkkejä. Lähinnä täälä suunnalla oli eri vuoden Emmaljungia myynnissä.

Meille tuli siis pikkuveljen kotiinkuljetuksella  nämä ihan super ihanat Petite cherien vaunut. Tampereelta. Ja hintakin oli mun mielestä tosi edullinen 140€, niin ei niitä nyt vaan voinut jättää ostamatta!

 Rakastuin niin tuohon väriin ja konjakin värisiin yksityiskohtiin<3 Ja vaikka musta tuntuu, että googlettamalla ei kyllä hirveästi näistä kehuja löytynyt, niin näin mitä itse pihalla ja sisällä noita lykkäilin, niin olihan ne nyt ihan super ihanan tuntuiset. Sekin on varmaan niin se mihin oot tottunut.

Meidän edelliset olis siis jo reilut 10 vuotta vanhat ja kolmipyöräiset. Ne oli toki tukevat ja koppa osa oli ihanan tilava, että sinänsä ei valittamista. Ne oli vaan jotenkin niin isot. Kyllä nämä uudemmat on vaan niin paljon näppärämmän tuntuiset ja kääntyvien eturenkaiden ansioista niin helpot kääntää. Eturenkaat saa kyllä halutessaan myös lukittua.

Halusin myös ehdottomasti yhdistelmävaunut. Niin, että nämä menee nyt sitten useamman vuoden. Mukana tuli siis sekä tuo kuvissa näkyvä koppa sekä erillinen ratasosa. 

Näihin olin jo aiemmin ostanut tuon suloisen saman merkkisen lämpöpussin. Tämäkin oli kyllä sellaista kuosirakkautta<3

Ja tämä vaunulelukin tuli viimein valmiiksi niin pakkohan sekin oli testata:) Tein nuo norsut jo heti alku raskaudesta,mutta helmet tilasin nyt vasta, kun saatiin sukupuoli tietoon.

Nyt sitten vaan odotetaan, että saadaan vaunut käyttöön<3

Vaikka nämä oli varmaan jonkun mielestä ihan turha ostos, niin itse oon kuitenkin tyytyväinen, että meillä oli neljällä lapsella kuitenkin samat vaunut käytössä. Jotkut kuitenkin ostaa yhdellekin lapselle monet rattaat.

Miten teillä, ootteko pärjänneet yksillä vaunuilla kaikkien lasten kanssa vai ostaneet jokaiselle omat?

-Ulla-

20 bodya ja 15 harsoa, kuinka paljon mitäkin pitäis hommata?

Tätä hommaahan ei yhtään helpota se, että ihan jokainen vauva on erilainen. Samoin me vanhemmat. Se mikä toimii yhden vauvan kanssa ei välttämättä toimi toisella. Ja siinä sitä sitten ollaan.

Mutta näin kuudennella kerralla osaa jo vähän hahmottaa, että mikä on meille riittävä määrä esim vaatteita millä päästään jo hyvin alkuun. Mä ajattelen sen siis niin, että jos meidän vauva onkin sitten tosi tosi kova pulauttelija niin ei se auta muuta kuin ostaa lisää vaatteita. Mutta turhaan en viitsi etukäteen varautua 20 bodylla. Nykyään kuitenkin esim netti kaupoista, Torista ja facen kirppareilta saa nopeasti ostettua lisää vaatetta. 

Meillä on siis ostettu ihan pieni määrä sitä 50cm vaatettakin. En sano, etteikö ilmankin pärjäisi,mutta itse tykkään pukea vauvalle sopivat vaatteet. Meidän lapset on ollut syntyessään kooltaan 49-51,5cm ja painoa on ollut 3125g-4100g ja kaikille on ne ensimmäiset viikot mahtunut nuo 50cm vaatteet. Toisille yli kuukaudenkin.  

Näitä 50cm vaatteita meillä on ollut ihan vaan 2-4kpl/vaate. Ei sen enempää. Bodeissa oon suosinut niitä kietaisumallisia, koska ne on super helppo pukea pienelle kippuralla olevalle vauvalle. Ja vielä parempi, jos löytyy myös ne käännettävät hihat, niin ei tarvitse erillisiä tumppuja käsiin:)

Sitten 56cm on ollut joku 4-6kpl/vaate. Eli bodyja, yöhaalareita, housuja/leggareita. Mekkoja oon aina ostanut ihan vaan 2-3, koska vaikka ne on super suloisia, niin oon itse kokenut ne kuitenkin käytössä vähän hankaliksi. Parhaita on ollut ne mekkobodyt, niissä mekko pysyy paikoillaan eikä nouse korviin:) Vähän sama on mulla esim. huppareiden ja neuletakkien kanssa. Ihan super suloisia,mutta ei vitsi miten ne on sitten aina läjällä kainaloissa!

Ja siis hei tässä kohtaa täytyy todeta, että vaatemäärään vaikuttaa kyllä meillä sekin, että kun tämä meidän perhe ei oo mikään pienen pieni, niin pyykkiä tulee muutenkin pyöritettyä oikeastaan joka päivä tai vähintään joka toinen päivä. Olishan se ihan eri jos meillä pestäis pyykkiä kerran viikossa, tällöin olis pakko olla isommat varastot myös vauvanvaatteita.

62cm ja samoin siitä eteenpäin  menevät koot onkin sitten ollut jo pidemmän aikaa käytössä ja niitä meillä on sitten ollut sen 6-9kpl/vaate.

Pipoja ja tumppuja on mun mielestä ihan turha ostella monia, paitsi sitten kun iskee se hirveä "mä haluan, mun on pakko ostaa"- ja huomaat ostavas neljättä söpöä pipoa ja tekeväs kuudetta ihanaa rusettipantaa. Mutta siis ei niitä niin montaa TARVITA!

Harsojena ja lakanoiden kanssa oon mennyt myös tosi vähäisellä määrällä. Harsoja oli esim Minean aikana 5, joista käytössä oli pinon kaksi päällimmäistä. Lakanoita mulla on ollut aina vaan 2-3kpl ja koska meidän vauvat on nukkunut meidän välissä, on nekin tullut käyttöön vasta siinä vuoden paikkeilla kun ollaan siirretty vauva pinnikseen.

Jumpsuitteja on meillä ollut ihan vaan 1-2kpl/koko. Oon ostanut myös tälle bebelle nyt tähän alkuun 56cm jumpsuitin,koska kesän säistä ei koskaan tiedä mitä ne on. Villahaalareita meillä on sitten 62cm ja 68cm, eli niillä uskoisin, että pärjätään alku syksy, talvi ja varmasti kevääseen asti.

Näissä vauvanvaatteissa (niin kuin lastenvaatteissa muutenkin) kannattaa ottaa huomioon myös erot eri lastenvaatemerkkien välillä. Itse oon kokenut, että esim Newbien vaatteet saa ottaa aina ensimmäisten mukana käyttöön. Eli kun 50cm rupeaa olemaan pieniä, niin samoihin aikoihin sitten jo Newbien 56cm on sopivia. Meillä aika harvoin on pystynyt kaapista ottaa jonkun yhden koon kerralla pois.

 Yleensä se on mennyt niin, että esim. Newbiet rupeaa jäämään pieniksi ja sitten vaikka Name it:n omat on vielä ihan sopivia,vaikka molemmissa on on sama koko merkintä. Eli päällekkäisyyksiä tulee monien kokojen kanssa. 
Ja sitten vielä se, että jos ostat käytettynä, niin vaate on saattanut vähän kissahtaa, varsinkin jos edellisellä on ollut kuivausrumpu käytössä.

Mutta toivon, että tämä nyt edes vähän helpotti jotain joka pähkäilee asian kanssa, on edes jotain määriä mistä lähteä liikkeelle!

-Ulla-

Ai vauvalla on jo sydän?!

Otsikon lause siis suora lainaus Minealta tänä aamuna. Neiti pääsi Nuutin kanssa tänään ensimmäistä kertaa mukaan neuvolaan ja miten paljon häntä jännitti ne vauvan sydänäänet. Niitä kuunneltiinkin kauan, koska meidän bebe vaan innostui ja piti äänet sielä 180 tietämillä tosi kauan. Odoteltiin siis vähän tasausta ja kyllä ne sitten laski sinne 150.

Mulla oli nyt kolmas neuvola tähän raskauteen ja oon itte niin onnellinen ettei oo tarvinnut useammin käydä. Kun ei tässä mitään huolia oo ollut.  Myös neuvolan terkka oli vaihtunut ja tämän ilmeisesti pitäis olla mulla nyt sitten loppuun asti ja hyvä niin, oli tosi mukavan oloinen ja kyseli nyt jo synnytysfiiliksiä.

Mähän en mitään synnytyssuunnitelmia oo millään kerralla tehnyt. Oon tainnut kirjoittaa aina siihen lappuun vaan, että saavun avoimin mielin ja mennään tilanne kerrallaan eteenpäin. Nyt mua kiinnostais hurjasti vesisynnytys, koska sellainen on nykyään Seinäjoella mahdollista. Harmittaa vaan, että neuvolasta ei saa mitään tietoa siitä. Olis ihan kiva edes jotain perusinfoa saada,mutta onneksi on netti! 

Ja voi olla, että vaikka nyt tuntuu,että veteen olisi hienoa päästä synnyttämään, niin kun se hetki oikeasti tulee, niin oonkin sitten taas liimattuna pallon päällä:)

Puntarille menoa inhoan jokseenkin paljon ja haluankin, että käyn sielä ihan ekana niin on se sitten pois alta. Paino oli mulla pysynyt tasan samana, kuin tammikuun lopussa ja yhteensä painoa tullut nyt siis 600g. Mulla on painoa kaikissa raskauksissa tullut sen 4-6kg, eli tosi maltillisesti. Toki tässä kohtaa täytyy todeta, että en nyt kyllä mikään keijukainen oo ilman raskauttakaan, että itse oon tosi tyytyväinen ettei painoa tuu raskauksien aikana. 

Hb oli nyt 120, kun se vielä viimeksi oli 132 ja ekassa neuvolassa oli 145. Terkka oli ensin sitä mieltä, että ei tarvitse vielä rautaa aloitella, mutta sanoin sitten että mä taidan kuuminkin jo aloittaa. En halua, että hb tippuu niin alas, että sen rupeaa huomamaan voinnista ja jaksamisesta. Lisäksi mulla on joka kerta kestänyt kuitenkin aika kauan ennen kuin se on ruvennut selvästi nousemaan. Niinpä on kivempi ruveta sitä syömään jo nyt. Ja terkka oli sitten ihan samaa mieltä ja suositteli ottamaan vaikka joka toinen päivä näin alkuun ja katsotaan sitten seuraavassa neuvolassa miten se on vaikuttanut.

kyllä ne varpaat vielä näkyy!

Mun mielestä on kivempi lähteä synnyttämäänkin niin, että hb ei oo hirveän alhaalla. Siinä kun voi tulla aika runsastakin vuotoa, niin ei sitten ehkä niin helposti tipu arvot alas.

Sf-mitta otettiin nyt ensimmäisen kerran ja hienosti keskelle käyrää mentiin 22cm:llä. Eli kaikki silläkin suunnalla kunnossa.

Nyt vaan kerrytellään viikkoja lisää<3

Hei ja ajattelin tähän linkata täältä blogista löytyvän synnytys kertomuksen jos jotain kiinnostaa. Eli Minean synnytys löytyy täältä. 

Touhukasta viikonloppua teille! Muistakaa pestä käsiä ja huolehtia toisista<3

-Ulla-

Missä teillä vaihdetaan vaipat?

*Kaupallisessa yhteistyössä Jollyroomin kanssa*

Koska meidän vauva on jo kuudes, on kokemusta jo kertynyt siitä mitkä on niitä juttuja, mitä tarvitaan vauva-arkea helpottamaan. Ja siis uskon, että kukaan ei kieltäydy niistä pienistä arjen helpottajista, kun on kyse vauva-arjesta.

Eri postauksessa sitten niitä isompia hankintoja,nyt on vuorossa vaipanvaihto paikka.

 Tiedän, että monet vanhemmat pärjää ilman hoitopöytää tai -tasoa. Mä en kuulu niihin, ainakaan vauvan ensimmäisinä kuukausina. On niin paljon ergonomisempaa vaihtaa vaippa hyvällä korkeudella, kuin sielä lattian tasossa. Ja miten kätevää se on kun kaikki on siinä käsien ulottuvilla.

Meillä tulee siis vaipanvaihtopiste kodinhoitohuoneen tason päälle, jossa on vesipiste vieressä. Kaappitilaakin löytyy, joten vaatteet ja kaikki muut tarvittavat saa hyvin paikoilleen.

Ja voin kertoa, että se kerta tulee, kun ne kakat on pitkin selkää ja sun pitää saada bebe puhtaaksi. Silloin on vaan äärettömän helpottavaa, että kaikkilla tavaroilla on oma paikkansa josta ne löytää nopeasti. EIkä sun aika mene etsiessä puhdistuspyyhkeitä tai puhtaita vaatteita.

Jollyroomilla on tarjolla tosi monenlaisia säilytyskoreja ja -laatikoita. Meille valitsin nämä ihanat Alice & Fox säilytyskorit joissa on vielä ulkopuolella erillisiä lokeroja. Näihin saa helposti tavarat järjestykseen. Paketissa oli kaksi näitä pienempää kokoa ja sitten vielä yksi isompi, joka tulee meillä olohuoneeseen vauvan tuleville leluille ja kirjoille.

Korissa on myös Jollyroomilta meille tulleet ihanat Done by Deer harsot. Niille nyt on monia käyttötarkoituksia. Jos nyt jotain pitää listata, niin ihan itsesi  ja vauvan suojaamiseen imettäessä/pullo ruokinnassa, puklu suojana, auringon tai tuulen suojana vaunuissa, imetys suojana, ja meillä on myös lapset tykännyt nukkua harso kainalossa. 

Näissä harsoissa on mun mielestä se juttu, että näitä kannattaa olla vähän joka paikassa, koska luultavasti niitä ei kuitenkaan ole sielä missä tarvitsisit:)

Nämä Alice & Fox kevyet peitot tulee meidän kesä bebelle ehdottomasti käyttöön. Niin super pehmoiset ja ihanan ohuet. Juuri sopivat pienen päiväunille!

Lisäksi nämä menee niin kivan pieneen tilaan, että voi pitää toista vaikka hoitolaukussa,ja ottaa tarpeen vaatiessa käyttöön!

Tässä tällaisia ihania pieniä vauva-arjen juttuja, jotka mä oon kokenut hyviksi. Ja niin kuin aina, se joka toimii meillä, ei tietenkään välttämättä toimi kaikilla. 

Näissä vanhemmuuden asioissa kun ei ole sitä yhtä oikeaa tapaa toimia!

Onko teillä ollut käytössä hoitopöytää vai missä vauvan vaipat on vaihdettu? Ootko kokenut harsot käteviksi teidän vauva-arjessa?

Tällä viikolla tulossa vielä postausta meidän iki-ihanista uusista (käytetyt, mutta meille uusista) vaunuista<3

Ihanaa alkavaa viikkoa!!

-Ulla-

Ihania hetkiä teidän viikonloppuun!

Me napattiin Levin reissulta kotiin joku vähemmän ihana flunssa ja nyt on puolet porukasta sairaana. Niinpä tämä viikonloppu taitaa mennä varsin rennoissa meiningeissä ja lepäillen. Toki ulkona on varmasti pakko käydä edes pienesti, jos nuo säät on yhtä ihanan arurinkoiset mitä tänään on olleet!

Tämä on nyt taas tälläinen yleistä löpinää postaus, eli jos ei kiinnosta voit ihan vapaasti skipata:)

Mä oon tällä viikolla naureskellut meidän leivän menekille. Siis oikeasti miten hyvänän aika paljon sitä pitäis oikein tuoda kaupasta? Kuitenkin me aikuiset ja yleensä MInea ja Mandikin syödään aamuisin puuroa. Ja välipalaksi yritän aina ostella jotain muutakin. Mutta silti. Meillä on aina, siis AINA leipä loppu! Välillä ihan naurattaa  kaupassakin, kun tyhjennän puoli leipä hyllyä kärryihin! Rasmus ja Nooa saattaa helposti syödä jonkun 6 paahtoleipää iltapalaksi ja saman verran aamupalalla. Niin siinäpä sitten olikin jo yks paketti.

Että juu, meillä leivotaan nykyään kyllä aika usein tarpeeseen esim sämpylöitä ja rieskoja. Eipä sillä, mä kyllä rakastan itse tuoreista sämpylöitä, niitä voisi syödä ihan muuten vaan, eikä vain nälkään:)

Tänään pitää vielä käydä kaupassa, koska se leipä ei nyt todellakaan oo ainut joka meidän jääkaapista on loppu. Miks kukaan ei keksi itsestään täyttyvää jääkaappia?! Samalla käyn viemässä Sakuraan lisää vaatetta myyntiin, sieltä oli ihan kivasti jo lähtenyt tavaraa uusiin koteihin:)

Onko teillä muuten lasten kevät vaatetus jo hommattuna? Itselle tuli siis mieleen tässä kun kirppiskamoja keräilin kasaan, että tässähän pitää jo kovasti ruveta etsiskelemään mitä puuttuu. Onneksi Minealle sopii vielä hänen syksyinen softshell haalari, Nuutille mahtuu omansa, samoin pojille. Mandi on ainut jolle pitää ostaa kokoa isompi takki. Eli ei paha! Niin ja kenkiä en ole vielä ehtinyt katsastella läpi, että onko kaikille sopivat.

Hei ja tässä näiden meidän tämän hetken lemppari sämpylöiden ohje. Tuo rahka tuo niin ihanaa mehevyyttä ja makua, että suosittelen testaamaan!

(ohje valion sivuilta)

Rahka-kaurasämpylät

1prk rahkaa (200g)

2 1/2dl maitoa

50g hiivaa (tai 1 kuivahiivapss)

1 1/2tl suolaa

3rkl siirappia tai hunajaa

1 1/2dl pikakaurahiutaleita

n 8dl vehnäjauhoja

3/4dl öljyä (ohjeessa juoksevaa oivariinia)

Maito ja rahka sekaisin ja lämmitä hiivalle sopivaksi. Sitten vaan kaikki aineet sekaan ja anna kohota väh. puoli tuntia. Pyörittele sämpylöiksi ja anna kohota vielä hetki. Paista uunissa 225 asteessa n.10-12min.

Mitäs teidän viikonloppuun kuuluu? Ootteko pysyny terveinä?

Ensi viikkoon taas tyypit!

Hei ja jos joku keksii jotain postaus aiheita, vaikka raskauteen liittyen tai muutenkin niin heittele kommenteihin:)

-Ulla-