lauantai 24. joulukuuta 2016

Jouluaatto

Tulin vaan toivottelemaan ihan jokaiselle täällä kävijälle ihanaa ja tunnelmallista joulun aikaa.
Laittakaa kännykät ja muut ruudut kiinni, viettäkää aikaa perheenne kanssa, olkaa LÄSNÄ.
 
Toivon, että juurikin sinä saat viettää rauhallisen joulun<3
 
 
 
~~Ulla~~


tiistai 13. joulukuuta 2016

Puoli vuotias

Tämä postaus voi olla hieman liian siirappinen joillekin, pahoittelut siitä;)
 
En voi uskoa, että tästä kuvasta on jo puoli vuotta. Siis puoli vuotta siitä kun sain ensimmäisen kerran pitää tätä pientä ihmettä sylissä, kuunnella pientä hiljaista tuhinaa, silittää pienen pehmeää poskea. Kertoa miten kovasti häntä oli odotettu, miten ihanaa oli hänet saada meidän perheeseen, miten täydellinen hän on.
 
 
Puoli vuotta on mennyt, yllätys yllätys, Super nopeasti. En sanoisi, että meillä on ollut helppo vauva. Ehkä nuo melko lyhyet päikkärit on tehnyt sen, että välillä on ollut vähän raskasta. Mutta eipä kai se mitenkään hurjan helppoa oo kenenkään vauva-aika. Jos ei takuta unien kanssa, niin sitten imetyksen/pullon kanssa, tai masuvaivojen.
Meillä on kuitenkin ollut tyytyväinen vauva. Joka on muuttunut viikko kerrallaan isommaksi neidiksi. Tytöksi joka hymyilee suurimman osan ajasta, on nykyään todella kiinnostunut ympäröivästä maailmasta, jonka suurimmat idolit on isommat sisarukset.
 
 
Minean päikkärit on ehkä hitusen pidentyneet. Mun oivallus laittaa pikku neiti pihalle oli tosi hyvä. Ei siitä mun mielestä oo edes kovin kauaa, kun koitin muutamana päivänä laittaa Mineaa pihalle nukkumaan ja neiti heräs vartin päästä. Jokseenkin turhauttavaa pukea vartin takia pihalle. No nyt Minea on nukkunut viikon verran ulkona yhdet päikkärit ja aina on melkein puolitoista tuntia nukuttu. Joo ollaan kaukana niistä joidenkin lasten 4h päikkäreistä, mutta tuo on jo suuri plussa niihin 20min torkkuihin mitä aiemmin otettiin. Oon vaan tullut siihen tulokseen, että meidän geeneillä ei sellasia lapsia tehdä!!
 
 
 
Lattialla viihdytään nykyään aika pitkiäkin aikoja. Minea on ruvennut oikaisemaan jo käsiä suoraksi, kun on vatsallaan samoin peppua nostelee jo ahkerasti ylös. Nämä kun yhdistäis niin oltaisiinkin konttausasennossa:)  Kaikki lelut menee suuhun, no ihan sama onko se lelu vai mikä, suuhun päätyy. Kuolan määrä on jotain ihan mahdotonta. Jo neitiä nostelee ilmaan ja on itse alla niin pommi tulee!
 
 
Kun oikein asiaa tässä pohdiskelin ja tuumin, ei Minealla oikein oo sellaisia huonoja hetkiä päivässä. Väsymys ei oo vielä, ainakaan montaa kertaa, mennyt siihen pisteeseen asti, että neiti olis oikein kunnolla hermostunut. Aamulla herätään hyvän tuulisena hymy huulilla ja päivä päättyy rauhallisissa tunnelmissa tissille.
 
 
Neiti nauttii hirmuisesti lauluista ja päivän aikana tuleekin lauleltua useampi lastenlaulu. Myös kutitus ja kurkistus leikit on kovassa huudossa.  Iskää on mukava repiä parrasta ja äitin tukkaan tarrataan tiukasti kiinni jos sitä sattuu sormiin saamaan:) Kuvakirjoja tykätään kovasti katsella (ja maistella). Kovat äkkinäiset äänet saa alahuulen vapisemaan, niin kuin Nuutin yhtäkkiset huudot.
 
Neuvolassa käytiin ja painoa on neidillä nyt 7070g ja pituutta 67,3cm. Pipon mitta 42,2cm. Hienosti neiti siis kasvaa ja tasaisesti ollaan pysytty siinä nolla käyrällä.
 
Nyt vois ehkä se aika hetkeksi pysähtyä. Tässä olis juuri nyt ihana olla.  Toisaalta innolla odotan mitä uutta huomenna opitaan<3
 
~~Ulla~~ 


lauantai 10. joulukuuta 2016

Kirpparilta kotiutettua...

Tässä viime viikonloppuna saatiin kovasti odotettu vieras meille. EI, se ei ollut joulupukki;) Vaan mun ihana sisko, Virpi. Tulevaa joulua vietetään vähän eri kokoonpanolla kuin viimeiset pari joulua. Sisko nimitäin viettää joulunsa Kuopiossa. Täytyy myöntää, että meikäläinen meni pienoiseen shokkiin, kun asiasta kuuli. Mutta jokainen tekee niin kuin parhaalta tuntuu ja niinhän se pitääkin. Me muut sitten sopeudutaan siihen.
 
Joka tapauksessa, Virpin kanssa käytiin meidän molempien kauan haaveilemassa Mallan makeassa. Ilmajoella sijaitseva ihana kahvila ja sisustusputiikki on kyllä sellainen paikka jossa on ihan pakko käydä toistekin. Niin suussa sulavia leivoksia, etten oo koskaan saanut parempia.Ja olihan itse kahvilakin niin kauniisti ja tunnelmallisesti sisustettu. Teet saatiin nauttia ihanista Greengaten teekupposista, jotka teki kyllä muhun niin ison vaikutuksen.Ne vaan on söpöjä<3
 
Yhtenä päivänä käytiin siivoamassa mun kirppispöytä tuossa naapuri paikkakunnalla. Ja kerrankin, siis KERRANKIN mua lykästi. Oon kateellisena kattonut blogeista kun toiset löytää milloin kirppareilta, milloin omasta ladosta (mäkin haluan sen ladon/vanhan tuvan josta vaan löytää kaikkea ihanaa!!!) ja jotkut onnelliset facen annetaan -palstoilta ihania huonekaluja. Mä löydän kyllä vaatteita, joskus ihan niitä superlöytöjäkin. Mutta en huonekaluja. Mutta nyt. Tämä ihana lipasto oli sielä vain odottamassa meille pääsyä!!
 
 
Eikös ihana?! Ja kun mulla oli henkilökohtainen kantojuhtakin messis, niin tämä oli saman tien kannettuna kassan viereen varaukseen. Samainen kantojuhta, tottelee myös nimeä Virpi, kantoi koko komeuden yksin autoon. Mä toki yritin sanoa, että tuun jelppimään,mutta kun toinen on voimiensa tunnos, niin minkäs teet. Antaa toisen kantaa!:D
 
 
Tätä mä olin niin kauan jo ehtinyt haaveilla tuohon kohtaan jotain. Ja noin 10 minuutissa siihen olikin jo löytynyt tavarat päälle. Laatikkoihinkin on jo jotain eksynyt, lähinnä tuoksuvahoja ym. sisustusjuttuja.
 
 
Että semmottinen löytö. Kannatti pyörähtää taas kirpparilla. Ehdin jo siskolle sanoa, että liityn kohta faceen vaan sen takia, että voin selata niitä kaikkia miljoonia kirppariryhmiä. No tämän löydän jälkeen taidan, jälleen, skipata sen liittymisen:)
 
Mukavaa lauantai- iltaa!
 
~~Ulla~~

perjantai 9. joulukuuta 2016

Kiinteiden aloitus

Perjantai moikat!
 
Tiedättekö, että se ihan pikku vauva- aika on meillä nyt ohi. Nimittäin kiinteiden maistelu on alkanut. Jotenkin tuo pikku palleroinen kasvoi sillä samalla hetkellä, kun lusikallinen bataattia meni ensimmäistä kertaa suuhun. Samalla taputin itseäni olkapäälle, mun kovasti haaveilemani puolen vuoden täysimetys onnistui<3 Ja jos nyt ääneen tohdin sanoa, niin vieläpä helposti. Minealla on ollut aika vähän tissiraivareita, neiti on vaan tyytyväisenä imeskellyt tissiä. Neljän kuukauden hulinatkin jäi aika  vähäisiksi. Yöt menee hienosti, kun vaan saa olla lähellä äitiä ja sitä tissiä. 5kk:n neuvolassa kysyttiin kuinka usein Minea on tissillä, sanoin, etten oo kertaakaan laskenut montako kertaa päivässä imetän. Kyllä niitä varmaan sellaiset yli 15 kertaa tulee.
 
Pulloa ei meillä tälläkään kertaa oo ollut kuviossa mukana. Toki en kiellä sitä, etteikö tässä puolen vuoden aikana olisi ollut joitakin hetkiä, että olis ollut mukava jättää neiti muutamaksi tunniksi iskän seuraan. Mutta muistissa on vielä niin tuoreena Nuutin vauva-aika ja miten nopeasti se meni ohitse. Pidän mielessä, että sekin päivä sieltä tulee, kun voi lähteä vaikka kirppistelemään yksin.
 
Mutta nyt niihin kiinteisiin. Tarkoitus olisi ruveta osittain tekemään tätä huippu trendikästä touhua, nimittäin sormiruokailemaan. Itseni tuntien, ei varmaan ihan kokonaan sille linjalle mennä, esim aamupuurot tullaan syömään lusikalla, mutta makaronia, kasviksia, lihatuotteita ja hedelmiä olisi tarkoitus antaa sitten neidin itse popsia.
 
Bataatilla on meillä aloiteltu nämä kiinteät joka lapsen kohdalla, niin myös Minean. Keitin heti koko bataatin ja pakastin jääpalamuoteissa. Siiten vaan kippasin jääpalat pussiin josta niitä on helppo yksitellen sulatella.
 

 
Tänään oli nyt jo kolmas päivä kun tätä maisteltiin joten tänään meni jo koko pala. Ekana päivänä meni kaksi lusikallista:)
 
 
Neiti on kyllä ihan täpinässä uudesta mausta. Innoissaan availee suutaan ja ottaa itse kädellä lusikasta kiinni.
 
Välillä vähän totista tämä touhu..
 
 
Sieltä sitä taas tulee..
 
 
Ihan syötävää vissiin:)
 
 
Ruokalappu ostoksille pitänee lähteä oli sen näköinen tuo body tämän syöpöttelyn jälkeen:)
 
Mites teillä joilla saman ikäisiä lapsia, meinaatteko harrastella sormiruokailua?!
 
Viikonloppuna on ohjelmassa kyläilyä ystäväperheen luo ja lasten serkkutyttöjen synttärit. Eli vallan mukavaa ohjelmaa:)
 
Nyt tekemään viikonlopun siivoukset loppuun!
 
Ihanaa viikonloppua sulle sinne ruudun toiselle puolelle<3
 
~~Ulla~~ 
 


keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Joulu fiiliksissä

Moiks!
 
Mitenkäs teidän joulu valmistelut on sujunut? Täälä ollaan jo ihan innolla odottamassa joulua, ehkä sitä pukin tuloa eniten jos lapsilta kysyy. Oltiin Mikon (ja siis MInean tietty) kanssa viime lauantaina joululahja ostoksilla ja saatiinkin melkein kaikki. Pari pitää vielä hakea, mutta nekin on jo valmiiksi mietitty, niin ei tarvitse kierrellä sataa eri kauppaa. Toki mulla on kaikista vaikein jäljellä, nimittäin Mikon. Siis ei mitään pientä idean poikastakaan mitä hommaisin. Huoh. Tuntuuko muista, että miehille on vaikea keksiä lahjoja??!!
Äitille tätäkin kautta jälleen isot kiitokset,että kattoit muksuja koko pitkän päivän<3
 
Punaista väriä on meillä aika vähän.Tasan kahden pikku possun ja yhden tähti viltin muodossa. Mutta enempää en taida edes laittaa. Meidän joulu jatkaa siis viime vuoden linjaa, valkoista, hopeaa ja vähän blingblingiä. Glögiä on kulunut jo useampi purkki ja torttujakin on naposteltu no, ihan liikaa:)
 
Mikko tuntee vaimonsa erittäin hyvin, sain nimittäin ihanan suklaakalenterin. Mähän olin siis tylsä ja ostin Mikolle sellaisen raaputettavan kalenterin. Tosin siitä on tylsyys kaukana jos siitä tulee rahaa!!
 
Ja meidän piparkakku talo jäi sitten tuollaiseksi alastomaksi versioksi. Nuutti on jo päässyt käsiksi tuohon mökin edessä olevaan kuuseenkin. Muut lapset meinaa jo ihan suuttua Nuutille, mutta itseä lähinnä huvittaa, kun toinen käy napostelemassa kaikkea mistä vain palan irti saa<3
 
 
Nyt pitäis vain jaksaa paketoida nuo kaikki lahjat. Pitänee joku ilta laittaa joulumusat soimaan, lämmitellä glögiä ja avata joulusuklaa rasia. Niin ja siis varata teippiä ja lahjapaperia riittävästi viereen...
 
 
Meillä on ollut täälä kunnon hulina viikot. Oon hypännyt lasten kanssa hammashoitajalla, vienyt yhtä kerhoon ja hakenut toista harkoista, ollaan kyläilty ja meillä on käynyt ihania vieraita. Pienoisia sisustamisia, kaappien siivoilua. Siinä sivussa sitten ne ihan perus kotihommat. Mutta eipä sillä nautin tästä kaikesta niin mahdottoman paljon. Ja ettei oma vapaa-aika kävisi pitkäksi on Mandille valmistumassa villasukat ja taidan ehtiä vielä parit pienemmätkin sukat tehdä ennen joulua.
 
 
Säät on ollut niin vaihtelevat, että perässä ei pysy. Aamulla herää niin mittari näyttää -18 astetta, illalla menee nukkumaan niin samaisessa mittarissa on lukemana 1,5 astetta plussaa!! Vähän pienempikin lämpötilan vaihtelu piisais, jos multa kysytään!
 
Nyt keittelemään bataattia, ai mihin. No meidän pikku neidille tietty. Tänään pääsään ekaa kertaa maistelemaan kiinteitä. Iso neiti jo<3
 
 
 
Aurinkoista päivää tyypit:)
 
~~Ulla~~
 


lauantai 26. marraskuuta 2016

Muutamaa piparkakku taloa myöhemmin

Moiks!
 
Meidän pojilla on tänään koulupäivä. He ovat mukana meidän kyläyhdistyksen järjestämässä jouluvaelluksessa. Meiltä vanhemmilta toivottiin tapahtuman  joulutorille myytävää ja mä aikani mietittyä päätin tehdä piparkakkutaloja. En mitään isoja, sellaisia söpön pieniä. Ja ihan kivoja näistä mun mielestä tuli:)
 
 
No jokainen tietää, että näissä nyt jonkun aikaa meni, varsinkin kun ei pysty vaan kolmea tuntia putkeen tehdä, vaan siinä välissä pitää touhuta kaikkea mahdollista. Niin kuin imettää ja nukuttaa, vaihtaa vaippaa. Just kun olin hirmu tyytyväinen ja ylpeä ittestäni ja aikaansaamisistani, niin Rasmus tuli koulusta ja tuumas, että "etkö sä äiti enempää tee?!". Juu-u.
 
Koristeet tein ihan vaan pikeeristä ja tomusokeria sirottelin vielä lumeksi.
 
 
Sellofaania piti käydä useamman kerran käydä ostamas kaupasta, kun mun aivot ei jotenkin ollenkaan tajunnut, että 5 metriä ei vaan piisaa!!
 
 
Eli tämmöisiä täälä on touhuttu tällä viikolla. Tein samaan syssyyn meillekin piparkakkutalon. Nuutti on sitä tehokkaasti aamun hämärissä käynyt syömässä. Ensin lähti aita, sitten tikkaat ja eilen aamulla vielä ovesta pala. Kuvan laitan sitten kun huoltotyöt on tehty:)
Tällä viikolla on myös kuskattu Mandia kerhoon, viety (taas) kirpparille tavaraa, laiteltu joulua lisää ja isoin juttu, siivottu ja järjestetty yläkerta. Että juu, mukava touhun täyteinen viikko. Tänään ollaan sitten menossa tuonne jouluvaellukselle. Lapset odottaa jo kovasti joulupukin ja poron näkemistä:)
 
Harmi kun sää on vaan kaikkea muuta kuin hyvä. Illalla satoi ihanasti lunta, mutta kun aamu tuli satoi vettä ja nyt tuola onkin sitten mahtava märkä, loskainen sadekeli.No vaatetuksestahan se vaan on kiinni:)
 
Nyt ruuan laittoon!!
 
Mukavaa viikonloppua sulle ihana lukija<3
 
~~Ulla~~
 


tiistai 22. marraskuuta 2016

Äiti mä oon valmis!!

😊😊Tiistaita ihanuudet!
 
Viime sunnuntai oli jokseenkin tylsän tuntuinen päivä. Ruuan jälkeen tuumittiin mitä tehdään. Mua olis huvittanut lähteä Seinäjoelle suurmarkkinoille, mutta sitten toisaalta en jaksanut laittaa tätä lössiä siihen kuntoon, että oltain voitu lähteä tuonne ihmisten ilmoille:)
 
Siispä kotoiltiin. Jääkaapista löytyi pari pkt piparitaikinaa, nisitä oli tarkoitus tehdä piparkakkutaloja poikien koulun myyjäisiin. Päätettiin kuitenkin leipoa jo ensimmäinen erä pipareita. Voi sitä riemua, kun kysyin leivotaanko?! Lapset on kyllä meillä aina valmiita jos ei muuta, niin auttamaan leivonnassa.
Arvaatteko mikä oli ensimmäinen lause kun otin taikinat pöydälle? Saako maistaa? No sehän se! Ekat palat siis katos hymyileviin suihin.
 
 
Nuutti paineli innoissaan muumin ja auton kuvia taikinaan. Jauhoja pikku mies lisäili myös niin innokkaasti, että piti jo enimpiä pyyhkiä pois:)
 
 
Kaulimia pitäisi hommata pari lisää, nyt sai jatkuvasti joku odottaa omaa vuoroaan. Toki ei sekään pahaa tee, oman vuoron odottaminen nimittäin.
Mandi osasi jo hienosti kaulia oman taikinansa. Noista kaupan taikinoista on mun mielestä kaikista helpoin leipoa lasten kanssa. Toki ne itse tehdystä taikinasta tehdyt on paremman makuisia, mutta niitä mä leivon sitten itse, vähän lähempänä joulua.
 
 
Ja sitten tuohon otsikon lauseeseen... Taisin autella toisten pipareita pellille, paistella siinä samalla jo osaa valmiiksi, antaa jauhoja ja lisää taikinaa. Sitten meidän Nuutti tuumas, että "äiti,mä oon valmis!". ja noh, valmista oli tosiaan tullu:D
 
 
Poitsu oli sitten ehtinyt muutaman piparin kuvan painella levyynsä<3
 
Välipalalla herkuteltiin tietty pipiareilla ja glögillä. Niin ja Nuutti riemastui noista rusinoista ja manteleista, jotka mä olin kyllä ajatellut sinne glögiin... Tyyppi veteli niitä lusikalla nassuun!
 
 
 Joko te ootte ehtinyt leipomaan pipareita?! Käytättekö kaupan taikinaa vai teettekö itse?
 
 
 
Mukavaa tiistai iltaa!!
 
~~Ulla~~


lauantai 19. marraskuuta 2016

Lämpöisissä tunnelmissa

Heipsan!
 
Tämä päivä on sään puolesta ihan kamala, siis yhtään kaunistelematta. Sataa vettä, tuulee ja taivas on ihan harmaa. Täydellinen syy siis tunnelmoida sisällä!
 
Laittelin jo reilu viikko sitten joulu tähdet ikkunoille, koska no miksi ei?! Asutaan täälä keskellä ei mitään, joten ketään ei ärsytä kun täälä heiluu jo valoja ikkunoilla. Niistä tulee niin ihanan pehmoinen ja lämmin valo illaksi.
 Kovasti oon kyllä lyönyt itteäni kynsille, etten kaivanut samalla muitakin joulujuttuja esille. Ehkä ens viikolla?!
 
 
Ja nämäkin, eiks nämäkin vois olla vähän niin kuin talvisia, eikä jouluisia?! Nämä näytti kyllä niin ihanilta, kun maassa oli lunta.




 Eilen alkaneen sateen myötä saatiin heittää hyvästit sille ihanalle valkoiselle jutulle.Hitsi miten pimeältä tuolla nyt näyttää. Lumi toi mukavasti valoisuutta ja ennen kaikkea tekemistä pihalle. Lapset ehtivät touhuta lumesta jo monenlaista.
  Lumiukkoa, -toukkaa,- linnaa. Oltiin koko perhe lumisotaa ja kasteltiin siinä samalla kaikkien hanskat:) Niin mukavaa.Muksut nauraa kikatti kun Mikon pallo osui suoraa mua päähän. Voi olla, että sellainen yksi pieni kiukkuinen katse tuli luotua tuohon isännykseen...

Glögiä on menossa toinen purkki. Niin ihanaa hörppiä iltaisin, kun talo on saatu hiljaiseksi. Tai no ainakin muut, Minea vielä höpöttelee omia juttujaan<3

 
 
 Mä huomasin vähän turhan myöhään, että lapsilla ei oo villasukkia. Oon joka vuosi jo kesän lopulla ruvennut kutomaan villasukkia ja kun ekat pakkaset on tullut on ne ollut valmiina. No tänä vuonna huomasin asian, kun Rasmus tarvitsi kouluun kumpparit ja kyseli niihin villasukkia. No ei löytynyt ei.
Käytiin Lankavasta hakemassa kaikille juuri sellaiset lankakerät jotka he itse halusivat. Ei tullut äitin toivomaa harmaata, valkoista tai jotain ihanaa mintunvihreää. Ei. Tuli turkoosia ja limenvihreää, niin ja violettia. Mutta ainakin tulee sitten käytettyä, kun ei voi valittaa väristä:)

Poikien omat on valmiina ja Mandin omat tekeillä. Naureskelin anopille, että mä oon täälä ihan onnes jos saan yhden villasukan viikossa valmiiksi. Toiset tekee villasukka parin päivässä. Toki siis mulla noita keskeytyksiä tulee about kakskymmentä tuntiin. Mutta joo, pääasia, että valmista tulee!!

 
 Siinä missä ite teen niin perus tavallisia villasukkia, toi anoppi mulle maailaman ihanimmat sukat. Siis oikeasti, miten jotkut osaa??!!

 
Nämä jalassa on täälä viipotettu menemään ja ei oo kyllä varpaat ollut kertaakaan kylmät! Kiitos vielä Aino<3
 
Tällä viikolla otin muuten jo joulukortti kuvia, onko muut olleet samalla asialla?!
 
 
Me Minean kanssa valvottiin viime yönä yli yhteen.  Neiti nukahti kyllä ihan kivasti joskus yhdeksän aikoihin, mutta päätti vähän yli yksitoista, että nyt aloitetaan huutokonsertti. Syy jäi äipälle vähän epäselväksi ja myönnetään, että kyllä jossain tunnin jälkeen meinas jo usko loppua. Vaippa oli vaihdettu ja tissi ei kelvannut sitten millään lailla. Lopuksi neiti  nukahti itkuunsa mun rintaa vasten.
Sitten istuskelin olohuoneessa nojatuolilla ja katselin noita ikkunatähtiä. Mietin miten mahdottoman onnellinen mä oon.  Kuuntelin pienen rauhallista tunihaa, fiilistelin tulevaa joulua. Onni oli niin siinä, rauhoittuneessa lapsessa, väsyneessä äidissä.
Puolen tunnin istumisen jälkeen kannoin neitin meidän sänkyyn ja käperryin viereen nukkumaan.
 
 
Säästä huolimatta , ihanaa viikonlopun jatkoa!!
Sytytelkää kynttilöitä ja juokaa glögiä<3

 
 ~~Ulla~~
 
 
 


keskiviikko 16. marraskuuta 2016

5kk täynnä!!

Kyllä, niin se vaan on taas kuukausi mennyt ja meidän pikku mimmi on 5kk vanha. Ihana, ihana, ihana tapaus koko neiti. Anteeksi hehkutus, mutta oon ihan rakastunut tuohon pikku pakettiin. Neiti on yhtä hymyä suurimman osan hereillä olostaan,(ja sitä hereillä oloa on aika paljon...) ja jutustelee kovaan ääneen.
 
Hän on myös löytänyt omat suloiset kätensä. Tiedättekö, että niitä voi ihastella vaikka vartin putkeen? Ja voi sitä ihmettä, kun ne sormetkin vielä välillä heiluvat:)
 
Selällään viihdytään ihan mukavasti vielä,mutta yhä nopeammin neiti myös kiepsahtaa vatsalleen. Koko ajan pidempiä aikoja hän jaksaa olla vatsallaan ja nyt on ruvennut ojentamaan käsiään suoraksi, eli ylävartaloa ylös. Välillä myös vedetään polvia masun alle, eli melkoinen mittarimato:) Niskat kuitenkin jossain kohtaa aina väsyvät ja sitten tulee itku. Äiti juoksee auttamaan ja kääntää neidin selälleen. Nousen ja käännän selän, niin taas kuuluu itku, kun ollaan käännytty vatsalleen ja ne niskat on edelleen ihan väsyneet. Kuulostaako tutulta?! Mandi nauroi, kun sanoin Minealle tänään, että äiti kohta teippaa sut selälleen hetkeksi aikaa:) No ehkä me nyt kuitenkin selvitään ilman teippausta!!
 
 
 
Neuvolassa käytiin tänä aamuna ja tässä olisi sitten tuoreet mitat:
Paino 6855g
Pituus 66,4cm
Pipo 41,3cm
 
Pianoa oli tullut reilut 400g viime käynnistä ja pituuttakin pari senttiä. Kasvu oli hyvää joten jatketaan vielä viimeinen kuukausi pelkällä rintamaidolla. Täysimetys oli haaveena tälläkin kertaa ja hyvällä mallilla ollaan. Tästä oon kyllä mielettömän onnellinen, tiedän että olisi voinut käydä myös niin, että imetys ei olisi onnistunut ollenkaan. Vaikka onhan tuo imetystouhu ihan hurjan sitovaa, ei sillä. Oma-aika on jotain mistä tällä hetkellä haaveilen, mutta toisaalta ajattelen myös, että sekin sieltä joskus taas tulee. Aikansa kutakin, tai jotain...


Minea tosiaan toimittelee vallan mahdottomasta. Kaikki mut tuntevat varmaan miettii tässä kohtaa, että olisko äitiinsä tullu. No ehkä juu! neiti ei oo noiden asioidensa kanssa mikään hiljainen tapaus, vaan ne höpötellään melkein kiljuen maailmalle. No mikäs siinä, ääntä tänne kyllä mahtuu. Uutena taitona on kurlutus, siis neiti pitää melkein samaa ääntä kun pulut:D Ja sekös vasta on hauskaa, kun äiti nauraa ääneen kun kuuluu tuo ääni. Oon huomannut, että Minea muutenkin tarkkailee tosi paljon kaikkea. Sisarusten puuhia hän tykkää katsella pitkiäkin aikoja. 



Vähän neiti on  ruvennut tarkemmin katsomaan vieraita kasvoja, mutta vierastamista ei ole vielä tullut. Hymy sieltä tulee, kun hetken saa katsella, että kuka tämä tyyppi on.

Päivällä maltetaan edelleen nukkua maksimissaan 45min unet. Yleensä vien sänkyyn ja vartin päästä saa hakea pois. Yöt nukutaan äidin kainalossa, jos ei tissi suussa, niin ainakin poskella<3

Voikohan onnellisuuteen pakahtua?!

Hei ja sori, kuvat oli nyt kyllä tosi huonoja, valaistus, hieman yliaktiivinen muksu ja kamera, siinäpä hyvä yhdistelmä !

Ihanaa keskiviikko illan jatkoa:)

~~Ulla~~
 

tiistai 1. marraskuuta 2016

Yhden unelman toteutuminen

En malttanut pihistellä tämän tuunauksen lopputulosta enää yhtään päivää. Jo silloin, kun käytiin pari vuotta sitten katsomassa tätä taloa ensimmäistä kertaa, tuumasin Mikolle,että keittiö oli muuten kiva, mutta aika tumma mun makuun. No hyvin sen asian kanssa on kuitenkin pystynyt elämään. Kunnes tuli Mikon veljen vaimon kanssa puhetta heidän keittiön tuunaus projektista ja ...No siitä se ajatus sitten lähti:)
Että kiitos vaan Henna<3
 
Bauhausista laitoin tilaukseen rullan Dc-fixiä. Otin matta valkoista 68cm leveää ja 15m. Tällä sai aikaiseksi hyvin meidän tuunaus projektin. Ja siis muistin virkistykseksi tässä on ennen kuva:
 
 
Voin kertoa, että tämä ei nyt ehkä ollut se kaikkein helpoin aika tehdä tätä tuunausta. Välillä meni niin, että ehdin vain leikata sopivan kokoisen palan ja Minea kutsui. Välillä ehdin laittaa päällystämisen alulle ja Nuutille piti mennä vaihtamaan vaippa, tai joku huusi jotain muuta. Että kyllä, esim vuoden päästä olis voinut päästä helpommalla. Mutta minkäs teet, kun oon tämmönen hetimullekaikkinyt- ihminen.
Tässä sitten niitä jälkeen kuvia:
 
 
Ja ettei homma olisi käynyt ihan turhan helposti, niin kun olin ensimmäisen alalaatikon fiksannut, niin huomasin (kyllä VASTA sitten), että meidän yläkaapit oli kaikkea muuta kuin puhtaan valkoiset. Ne oli jotain luonnonvalkoisen ja kerman väliltä. No joka tapauksessa ne näytti ihan hirveiltä, kun alhaalla oli vertailukohtana puhtaan valkoinen. Onneksi tuota fixiä tuli tilattua kunnolla ja sain sitten samalla rullalla tuunattua yläkaapitkin!
 
 
Olihan tuo aika iso projekti. Laatikot sai tuunauttua ilman irrotuksia, vain rivat otin irti. Mutta yläkaapit piti ruuvailla irti. Yläkaapeissa oli vielä mun suureksi riemuksi tuollainen ikkuna, eli keskeltä on osa alempana. Mutta fööni oli suureksi avuksi ja omaan silmään niistä tuli hyvät. Ei täydelliset, mutta hyvät:)
 
 
Tuohon fixaamiseen jää muuten koukkuun, olisin niin halunnut tuunata nuo työtasotkin, mutta koska runko on tumma ja lattia myös,niin ei olisi sopinut mun haave siihen. Olisin nimittäin halunnut ne harmaaksi. Mutta sainpas edes tuon mun vuosia haaveilemani valkoisen keittiön<3<3
 
 
Hintaa tuunaukselle tuli 49€, eli ei mun mielestä paha. Mitäs tykkäätte?! Hitti vai huti?!
 
~~Ulla~~
 


maanantai 31. lokakuuta 2016

Mitä päälle vauvalle ulos?

Moi!
 
Pahoittelut, jälleen, pitkästä postaus tauosta. Täälä oli käynnissä keittiön tuunaus, siitä varmasti kuvia tällä viikolla!
 
Ajattelin kirjoitella niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin vauvan pihavaatetuksesta kylmillä säillä. Josko näistä olisi jollekin apua?
 
Ensi alkuun voin sanoa, että jos sielä ruudun toisella puolella joku hiljan ensimmäistä kertaa äidiksi tullut pähkäilee kuumeisesti mitä vauvalle laittais pihalle päälle,niin mä viiden lapsen äitinä teen sitä samaa:) Paljonhan vaatetukseen vaikuttaa itse vauva. Toiset nyt vaan tarvitsee enemmän vaatetta kuin toiset. Meillä mennään nyt jo aika isolla vaatepinolla.
Alla on vain body, housut ja sukat. Siihen päälle oon laittanut näille plus viiden- miinus viiden säillä merinovillahaalarin. Tuo meidän tämän hetken haalari on Tutan, mutta kaapista löytyy myös se äitiyspakkauksen oma. Tykkään noista enemmän kuin fleecehaalareista, ovat niin paljon ohkaisempia. Toki tämä on vain makuasia.
Jaloista ja käsistä löytyy pakkauksen tumput ja töppöset (kirppikseltä). Minealla on ollut ihan lämpöiset kädet, joten en oo vielä laittanut lisäkerrosta väliin. Meillä on Ruskovillan villasukat ja tumput sitten kovemmille pakkasille.
 
Hei ja kaikki varmaan tietää, että vauvalta kannattaa koittaa niskasta onko ollut lämmin. Kädet ja jalat saattaa tuntua viileämmiltä, vaikka ei olisi kylmä ollutkaan. Mun mielestä kannattaa myös kuunnella vauvaa tässä asiassa. En usko, että pieni saa nukuttua hyvin oli sitten kylmä tai kuuma, eli kyllä sieltä ähinää kuuluu jos ei oo hyvä olla!
 
 
Minea ottaa aina tissihuikat ja sitten uni tuleekin niin kivasti, että neiti nukkuu kun puetaan.
Pipo on vielä tuollainen välikausi malli, Reiman, mun mielestä niin ihanan mallinen,kun tulee oikein kunnolla korville.
En tiedä mikä tuossa nukkumis asennossa on, meillä on kaikki muksut nukkuneet kädet ylhäällä?!
 
 
Haalarin oon jo vaihtanut toppahaalariksi. Sillä tarkenee vaikka tulis vähän vaunuista poiskin. Haalarin löysin kirpparilta odotusaikana ja sillä oli hintaa 10€. Vähän kyllä jännitän tuota kokoa. Haalari on 62cm, eli vähän epäilen mahtuuko se koko talvea. Onneksi noita haalareita on netti pullollaan, etsitään sitten uusi jos tämä rupeaa jäämään pieneksi:)
 
 
Semmoinen ihana vaahtokarkki, valmiina päiksyille<3
 
Vaunuissa on vielä makuupussi, mutta se on vielä saanut olla auki. Mulla on myös sellainen paksu untuvainen makuupussi vaunuihin, mutta tällä hetkellä se ei oo oikein hyvä, koska neiti heräilee ulkona aika usein ja tulee vaunuista syliin. Joten vaatetta on pakko olla kunnolla. Jos päikkärit olis pitkät pihalla niin laittaisin varmaan vaan tuon merinovillahaalarin ja Ruskovillan tossut ja tumput ja paketti untuvapussiin.
 
 
Pakko vielä laittaa tähän kuva Rasmuksen ja Mandin yllätyksestä mulle lauantai aamuna:
 
 
Nousin sängystä ja nämä voileivät oli tehty mulle valmiiksi<3<3
 Samainen kaksikko myös tyhjäs juuri astianpesukonetta ja olivat lämmittäneet tee vedenkin vedenkeittimellä valmiiksi.En kestä!!! Voiko ihanampaa alkua päivälle olla??? Ihan liikutuksen kyynel tuli silmään (okei putous...).
 
Nyt viimeistelemään keittiön tuunausta!!
 
Aurinkoa sun viikkoon!!!<3
 
~~Ulla~~
 

lauantai 15. lokakuuta 2016

Uusi matto

Täälä itelleni naureskelin, että mun viimeisimmät lastenhuone hankinnat/tuunailut on päätynyt kaikki johonkin ihan muualle,kuin minne olin ajatellut.
 
Tikkaat päätyi olkkariin ja niin kävi myös tälle matolle, jonka olin ajatellut Rasmuksen ja Nooan huoneeseen. Ajattelin vaan kokeilla, että sopisko tuo matto olohuoneeseen ja siihen se nyt sai sitten jäädä. Omaan silmään tästä huoneesta tuli nyt jotenkin raikkaampi. Aiemmin tuossa oli siis harmaa ryijymatto. Tosin nyt jo vähän kauhulla mietin,miten nopeasti lika näkyy tuossa...Vaikka meillä kyllä syödään ruokapöydässä, niin jotenkin kummasti niitä spagetti tahroja saattaa löytyä vaikka sohvasta!!
 
 
Ja arvatkaa, kerrankin mäkin oon edes lähellä sisustus trendiä. Ostin mun ja Mikon  Tampereen reissulta pari viherkasvia. Oon ymmärtänyt, että ne on nyt aikas IN sisustuksessa tänä syksynä. Tosin mä ostin ne siis ihan vaan koska halusin:) Ja oli pakko ottaa kuvat nyt, kun ne on vielä elossa,hah. Kuukausi eteenpäin niin voin varmaan ottaa jo kuvat nuupahtaneista kasveista!
Olin aivan varma, että Nuutti käy nyppimässä tuosta lehdet yks kerrallaan pois, mutta ihme kyllä se on saanut olla rauhassa.
 
 
 
Kyllä ne vaan ihanaa kodikkuutta tuo sisustukseen. Eteiseen laitoin toisen, mutta mietin kyllä, että tuo ei saa juuri yhtään valoa tuossa...Eli se on varmaan sitten syy sen kuolemaan:)
 
 
Tuon kalenteri kuution sain viimein ja vihdoin ostettua. Oon siitä haaveillut monta vuotta. Ihan nauratti, kun löysin sen nyt hintaan 5,90€ ja huomasin, että eipä se nyt normi hintaankaan olisi kallis ollut! Ei vaan oo tullut ostettua. Kertaakaan ei muuten oo tarvinnut itte vaihdella numeroita uusiin, Rasmus ja Nooa melkein tappelee siitä kumpi saa vaihtaa oikean päivämäärän.  
 
 
Löytyykö sieltä muita Vain elämää faneja? Meillä on nyt tuosta ohjelmasta tullut koko perheen lemppari. Lapset ihmettelee miksi pöydän ääressä ohjelmassa itketään niin paljon. Vielä enemmän he hämmästyvät, kun sattuvat samaan aikaan katsoa mua ja äiti tekee ihan samaa:) On siinä vaan liikuttavia tarinoita ja lauluja. Eilen laitoin lapsille naposteltavaa viltille ja ette usko miten nopeasti tämä satsi oli tuhottu!! Varmaan ennen toista mainoskatkoa:)
 
 
Tänään ollaan taas melkein koko päivä ilman Mikkoa, joka on hirvimettällä. Pojille tulee iltapäivästä koulukaveri yökylään ja huomenna he menevät serkulle yökylään ja samasta paikasta tulee lasten serkku meille Mandin kaveriksi. Eli kivasti alkaa syysloma!! Ens viikon perjantaina lähdetäänkin sitten kohti Turkua ja risteilyä.
 
Mukavaa lauantain jatkoa ja kaikille syyslomaa viettäville rentouttavaa lomaa!!
 
~~Ulla~~