keskiviikko 16. marraskuuta 2016

5kk täynnä!!

Kyllä, niin se vaan on taas kuukausi mennyt ja meidän pikku mimmi on 5kk vanha. Ihana, ihana, ihana tapaus koko neiti. Anteeksi hehkutus, mutta oon ihan rakastunut tuohon pikku pakettiin. Neiti on yhtä hymyä suurimman osan hereillä olostaan,(ja sitä hereillä oloa on aika paljon...) ja jutustelee kovaan ääneen.
 
Hän on myös löytänyt omat suloiset kätensä. Tiedättekö, että niitä voi ihastella vaikka vartin putkeen? Ja voi sitä ihmettä, kun ne sormetkin vielä välillä heiluvat:)
 
Selällään viihdytään ihan mukavasti vielä,mutta yhä nopeammin neiti myös kiepsahtaa vatsalleen. Koko ajan pidempiä aikoja hän jaksaa olla vatsallaan ja nyt on ruvennut ojentamaan käsiään suoraksi, eli ylävartaloa ylös. Välillä myös vedetään polvia masun alle, eli melkoinen mittarimato:) Niskat kuitenkin jossain kohtaa aina väsyvät ja sitten tulee itku. Äiti juoksee auttamaan ja kääntää neidin selälleen. Nousen ja käännän selän, niin taas kuuluu itku, kun ollaan käännytty vatsalleen ja ne niskat on edelleen ihan väsyneet. Kuulostaako tutulta?! Mandi nauroi, kun sanoin Minealle tänään, että äiti kohta teippaa sut selälleen hetkeksi aikaa:) No ehkä me nyt kuitenkin selvitään ilman teippausta!!
 
 
 
Neuvolassa käytiin tänä aamuna ja tässä olisi sitten tuoreet mitat:
Paino 6855g
Pituus 66,4cm
Pipo 41,3cm
 
Pianoa oli tullut reilut 400g viime käynnistä ja pituuttakin pari senttiä. Kasvu oli hyvää joten jatketaan vielä viimeinen kuukausi pelkällä rintamaidolla. Täysimetys oli haaveena tälläkin kertaa ja hyvällä mallilla ollaan. Tästä oon kyllä mielettömän onnellinen, tiedän että olisi voinut käydä myös niin, että imetys ei olisi onnistunut ollenkaan. Vaikka onhan tuo imetystouhu ihan hurjan sitovaa, ei sillä. Oma-aika on jotain mistä tällä hetkellä haaveilen, mutta toisaalta ajattelen myös, että sekin sieltä joskus taas tulee. Aikansa kutakin, tai jotain...


Minea tosiaan toimittelee vallan mahdottomasta. Kaikki mut tuntevat varmaan miettii tässä kohtaa, että olisko äitiinsä tullu. No ehkä juu! neiti ei oo noiden asioidensa kanssa mikään hiljainen tapaus, vaan ne höpötellään melkein kiljuen maailmalle. No mikäs siinä, ääntä tänne kyllä mahtuu. Uutena taitona on kurlutus, siis neiti pitää melkein samaa ääntä kun pulut:D Ja sekös vasta on hauskaa, kun äiti nauraa ääneen kun kuuluu tuo ääni. Oon huomannut, että Minea muutenkin tarkkailee tosi paljon kaikkea. Sisarusten puuhia hän tykkää katsella pitkiäkin aikoja. 



Vähän neiti on  ruvennut tarkemmin katsomaan vieraita kasvoja, mutta vierastamista ei ole vielä tullut. Hymy sieltä tulee, kun hetken saa katsella, että kuka tämä tyyppi on.

Päivällä maltetaan edelleen nukkua maksimissaan 45min unet. Yleensä vien sänkyyn ja vartin päästä saa hakea pois. Yöt nukutaan äidin kainalossa, jos ei tissi suussa, niin ainakin poskella<3

Voikohan onnellisuuteen pakahtua?!

Hei ja sori, kuvat oli nyt kyllä tosi huonoja, valaistus, hieman yliaktiivinen muksu ja kamera, siinäpä hyvä yhdistelmä !

Ihanaa keskiviikko illan jatkoa:)

~~Ulla~~
 

4 kommenttia:

  1. Niin söppänä Minea <3 Onnea ihanalle viisikuiselle!

    VastaaPoista
  2. Höh, mun kommentti ei tullut perille.
    Mikä suloisuus siellä onkaan ja kuinka kovaa kyytiä tämä aika on mennyt.♥ Ihanaa että kasvua tulee ja täysimetys haaveesi on toteutumassa.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no nyt tuli:)
      Hän on kyllä niin suloinen tyttö, ja aika se menee vähän turhankin nopeaa..Mutta toisaalta neiti oppii niin hienosti uutta, että ihana seurata sitäkin<3

      Poista

kommentit ovat aina tervetulleita: