tiistai 13. joulukuuta 2016

Puoli vuotias

Tämä postaus voi olla hieman liian siirappinen joillekin, pahoittelut siitä;)
 
En voi uskoa, että tästä kuvasta on jo puoli vuotta. Siis puoli vuotta siitä kun sain ensimmäisen kerran pitää tätä pientä ihmettä sylissä, kuunnella pientä hiljaista tuhinaa, silittää pienen pehmeää poskea. Kertoa miten kovasti häntä oli odotettu, miten ihanaa oli hänet saada meidän perheeseen, miten täydellinen hän on.
 
 
Puoli vuotta on mennyt, yllätys yllätys, Super nopeasti. En sanoisi, että meillä on ollut helppo vauva. Ehkä nuo melko lyhyet päikkärit on tehnyt sen, että välillä on ollut vähän raskasta. Mutta eipä kai se mitenkään hurjan helppoa oo kenenkään vauva-aika. Jos ei takuta unien kanssa, niin sitten imetyksen/pullon kanssa, tai masuvaivojen.
Meillä on kuitenkin ollut tyytyväinen vauva. Joka on muuttunut viikko kerrallaan isommaksi neidiksi. Tytöksi joka hymyilee suurimman osan ajasta, on nykyään todella kiinnostunut ympäröivästä maailmasta, jonka suurimmat idolit on isommat sisarukset.
 
 
Minean päikkärit on ehkä hitusen pidentyneet. Mun oivallus laittaa pikku neiti pihalle oli tosi hyvä. Ei siitä mun mielestä oo edes kovin kauaa, kun koitin muutamana päivänä laittaa Mineaa pihalle nukkumaan ja neiti heräs vartin päästä. Jokseenkin turhauttavaa pukea vartin takia pihalle. No nyt Minea on nukkunut viikon verran ulkona yhdet päikkärit ja aina on melkein puolitoista tuntia nukuttu. Joo ollaan kaukana niistä joidenkin lasten 4h päikkäreistä, mutta tuo on jo suuri plussa niihin 20min torkkuihin mitä aiemmin otettiin. Oon vaan tullut siihen tulokseen, että meidän geeneillä ei sellasia lapsia tehdä!!
 
 
 
Lattialla viihdytään nykyään aika pitkiäkin aikoja. Minea on ruvennut oikaisemaan jo käsiä suoraksi, kun on vatsallaan samoin peppua nostelee jo ahkerasti ylös. Nämä kun yhdistäis niin oltaisiinkin konttausasennossa:)  Kaikki lelut menee suuhun, no ihan sama onko se lelu vai mikä, suuhun päätyy. Kuolan määrä on jotain ihan mahdotonta. Jo neitiä nostelee ilmaan ja on itse alla niin pommi tulee!
 
 
Kun oikein asiaa tässä pohdiskelin ja tuumin, ei Minealla oikein oo sellaisia huonoja hetkiä päivässä. Väsymys ei oo vielä, ainakaan montaa kertaa, mennyt siihen pisteeseen asti, että neiti olis oikein kunnolla hermostunut. Aamulla herätään hyvän tuulisena hymy huulilla ja päivä päättyy rauhallisissa tunnelmissa tissille.
 
 
Neiti nauttii hirmuisesti lauluista ja päivän aikana tuleekin lauleltua useampi lastenlaulu. Myös kutitus ja kurkistus leikit on kovassa huudossa.  Iskää on mukava repiä parrasta ja äitin tukkaan tarrataan tiukasti kiinni jos sitä sattuu sormiin saamaan:) Kuvakirjoja tykätään kovasti katsella (ja maistella). Kovat äkkinäiset äänet saa alahuulen vapisemaan, niin kuin Nuutin yhtäkkiset huudot.
 
Neuvolassa käytiin ja painoa on neidillä nyt 7070g ja pituutta 67,3cm. Pipon mitta 42,2cm. Hienosti neiti siis kasvaa ja tasaisesti ollaan pysytty siinä nolla käyrällä.
 
Nyt vois ehkä se aika hetkeksi pysähtyä. Tässä olis juuri nyt ihana olla.  Toisaalta innolla odotan mitä uutta huomenna opitaan<3
 
~~Ulla~~ 


7 kommenttia:

  1. Onnea puolivuotiaalle Minealle! <3
    Niin suloisia kuvia! <3
    Onpas lohdullista kuulla, että teilläkin ei päikkäreitä ole nukuttu kuin pieniä pätkiä..! Sama juttu oli meillä, yhdessä vaiheessa 2 x max 45min. Eipä siinä kauheesti ehtinyt hommia tehdä... ;)
    Nyt meidän 1-vuotias taapero riippuu lahkeessa kiinni ja monesti päivässä meillä itketään/huudetaan pojan toimesta. Ehkä se tästä kun eroahdistuskin alkaa hellittämään.

    Ihania hetkiä Minean kanssa! <3

    T: Emppu / Iloa ja Unelmaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Joo tuo on totta, että hirveästi ei ehdi tehdä mitään kun toinen on koko ajan hereillä!! Voi tuota takiais vaihetta en kyllä kovin paljoa odota, tsemppiä!!

      Poista
  2. Ihana Minea! <3 On kyllä uskomatonta miten nopeasti sekin on jo kasvanut niiiin pienestä vähän isommaksi typykäksi ^^ -V

    VastaaPoista
  3. Juu mä olen samaa mieltä, että
    tämä puoli vuotta on kyllä ihana ikä! Muistan että isompienkin kohdalla juuri tämä puoli vuotta on ollut se ikä kun on ollut oikeesti ihana sanoa että on vauva talossa :) rytmiä alkaa jo olla, toisaalta ei ole maata kaatavaa jos se ei ole ihan minuutilleen joka päivä sama. Unet alkaa löytyä, ne hymyt ja liikkumaan lähtö ja pienen riemu siitä. Toisaalta, itsellä vielä äitiysloma, ei tarvitse ihan vielä miettiä työasioita tai sinne menoa. Ja luonnekin on jo näkyvillä pienessä, kyllä musta tää puoli vuotta on ihana. Ja toki tästä eteenpäinkin, jotenkin tämä on sellainen välietappi että saatiinpas pidettyä se heiveröinen vastasyntynyt hengissä :) ihaniahan nuo lapset on missä iässä vaan, välillä aina oikein ihmettelen että miten hyvä sakki meille onkaan tullut :) Kaksi koulutyttöä jo, ja nyt tämä pahnanpohjimmainen pikku-ukko :)
    Ihanaa joulunaikaa sinulle ja perheellesi :)
    T. Sanniska

    VastaaPoista
  4. Voi! Meillä on lähes samanikäiset vauvat! <3 Mukavalta näyttää blogisi, jään seurailemaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä hetken niitä saakin sanoa vauvoiksi<3 Kiitos,mäkin seurailen sun blogia!

      Poista

kommentit ovat aina tervetulleita: