Meille ostettiin kissa kolmisen vuotta sitten. Taisipa vielä olla syyslomaviikon loppu, kun Viiru haettiin meille. Varoiteltiin lapsia, että pentu on varmasti tosi säikky ja vain piilossa ensimmäiset päivät, mutta toisin kävi. Viiru tutki ihan innoissaan koko talon ja juoksenteli lasten perässä. Ei puhettakaan mistään säikkyydestä tai ujoudesta. Iltaisin kun talo hiljeni tuli tuo ihana pikku karvamöykky meidän aikuisten viereen sohvalle ja nukahti siihen.
Nyt kolme vuotta myöhemmin Viiru tulee yhä iltaisin, kun lapset on nukkumassa sohvalle ja käpertyy pienelle kasalle jalkoihin. Ja kun mennään nukkumaan, niin aika usein tämä karvakamu tulee nukkumaan jalkojen viereen.
Meille otettiin kissa sillä perusteella, että me aikuiset sitä haluttiin. Toki lapset oli ihan innoissaan kissan tulosta, mutta tiedän, että heidän vastuulle on vielä ihan turha ostaa lemmikkiä. Meillä se oon mä joka huolehtii, että kissoilta löytyy vettä ja ruokaa, hoitaa matolääkkeen annot ja vaihtelee kissanhiekat. Jota ei tartte muuten vaihtaa kuin maks. 3 kertaa vuodessa. Meidän kissat pääsee siis pihalle. Yleensä kissat on päivisin aika paljon pihalla ja illalla tulevat sisälle, jossa viihtyvätkin sitten aamuun asti. Jotenkin oon ainakin siinä luulossa, että noilla kissoilla on aika pieni tuo reviiri. Pääasiassa ovat omassa pihassa tai läheisellä pellolla. Oon tosi onnellinen, että asutaan aika kaukana lähimmästä tiestä, niin ei tarvitse ihan hirmuisesti pelätä, että kissa jäisi auton alle. Varsinkin, kun nuo meidän kissat ei osaa pelätä autoja ollenkaan!?!
Meillä oli vakaa aikomus leikkauttaa Viiru heti seuraavana keväänä, mutta kuinkas sitten kävikään. Ei osattu ollenkaan ajatella, että meidän pihaan eksyi noin 5 kollikisaa. Lopputulos oli sitten se, että meidän Viirun masu kasvoi ja pennut syntyi samana päivänä kun mä oon tullut Minean kanssa synnäriltä kotiin. Pennuista, joita syntyi 2, jätettiin toinen meille ja toinen meni Mikon siskolle. Viiru ja Nasu pääsivät pihalle vasta sen jälkeen kun molemmat oli leikattu. Jotain oli opittu!!
Kissat tulee tosi hienosti toimeen keskenään, ne juoksentelee yhdessä pitkin nurmikkoa ja nukkuu samassa kasassa olkkarin matolla. Lapset käy silittelemässä niitä välillä enemmän ja välillä vähemmän. Annan myös lasten osallistua oman kiinnostuksensa mukaan kissojen hoitoon. Minea tykkää vaihtaa niille veden ja Mandi lisäillä ruokaa. Kissojen leikitys on Nuutista ihan super hauskaa!
![]() |
| Aika saman näköisiä nämä meidän tyypit, vai?! Tässä siis nuorempi kissa, Nasu. Ylimmässä kuvassa Viiru. |
En varmaan osaisi olla kokonaan ilman lemmikkiä. Meillä on mun kotona aina ollut joko kissoja tai koiria. Oon itsekin omistanut koiria. Mutta jotenkin nämä kissat on nyt tähän elämäntilanteeseen paremmat, kuin koira. Pari astetta huolettomampia ja ei tarvitse ihan niin tarkasti miettiä, miten monta tuntia on jo oltu pois kotoa.
Välillä kissoihin menee hermo, kun he päättävät, että klo 04.30 on ihan loistava aika ruveta leikkimään jostain löytyneellä pikku legon palalla ja mikään muu ei auta, kuin nousta sängystä ja käydä päästämässä tyypit pihalle. Mutta pääasiassa nämä karvaiset kamut on ihania ja tykkään kovasti kun he retkottelevat ympäri taloa nukkumassa<3
Löytyykös teiltä mitä eläimiä?! tai olis hauska kuulla toivooko teidän lapset jotain lemmikkiä? Meillähän Nooa toivoo käärmettä. Lupasin, että saa heti hommata sellaisen kun ei asu enää mun kanssa saman katon alla:D
Tiistain jatkoja<3
~~Ulla~~

























