tiistai 28. maaliskuuta 2017

Pari viime yötä...

Niin. Miten ihanaa olis kirjoittaa, että me ollaan nukuttu kokonaisia öitä. Mutta noup. Mennään ihan toiseen suuntaan.
 
Minean yöt on aiemmin ollut suurin piirtein tällaisia: Nukahtaa tissille about ysin aikoihin. Vien sänkyyn, neiti huikkii sieltä 2-3h päästä jolloin otan viereen ja siinä typykkä sitten tissittelee/nukkuu aamuun asti. Nuo yöt olis ollut mulle vallan loistavia. Joo, saatan olla vähän vihreänä kateudesta niille onnellisille, joilla vauvat nukkuu tyyliin 2vkon ikäisestä 6 tuntiakin putkeen. Mutta koska meillä on kaikki lapset olleet tällaisia yötissittelijöitä, niin en muuta edes odottanut tältä viimeisimmältä.
 
 
No miten on mennyt pari viime yötä? Minea on kyllä nukahtanut ihan hyvin ysin aikoihin,MUTTA sitten siitä kun herää ja nostan viereen niin ei hyvää päivää mitä ähinää. Menee monta tuntia ennen kuin neiti rauhoittuu kunnolla uudestaan uneen. Hän on tissillä, hän kääntyilee, nousee istumaan, nousee pinnistä vastan seisomaan pahimmassa tapauksessa rupeaa höpöttelemään. Tiedän toki, että tämä kaikki johtuu varmasti ihan vaan siitä, että motoriset taidot kehittyy nyt ihan hurjaa vauhtia ja uusia taitoja pitää treenailla myös yöllä.  Ja siis pakko nyt kertoa tämä yhden yön huvittava tapauskin tähän.
 
Minea siis nukkuu meidän välissä.Toisella puolella on joko Mikko tai sitten jos käännän kylkeä niin toisella puolella on pinnis. Lattialle putoaminen ei oo vaihtis. No olin nukahtanut suhteellisen syvään uneen, Mikko kävi viemässä Nuutin sänkyyn ja kun hän tuli takaisin, ajattelin katsoa, ettei vaan mee Minean päälle (neiti oli siis keskellä sänkyä). No avasin silmät ja neitiä ei näy MISSÄÄN??!! Arvatkaa mun uniset aivot, kun rupesin hölmistyneenä ettimään ja miettimään , että missä hän voi olla!! Pulssi nousi jo pilviin,kun ajattelin että nyt se on kadonnut.hah. No ei ollut ei, eikä edes tippunut sängystä. Neiti oli vaan mennyt ihan pienelle kerälle iskän tyynyn viereen ihan sängyn päätyyn<3 Vähänkö nauratti aamulla. Mihin ihmeeseen hän olis muka voinut kadota?!?! Vetoan pimeyteen ja mun huonoon näköön tässä kohtaa:D
 
 
Viime yö oli kyllä kaikkien öiden äiti. Minea ähisi ja heilui kahteen asti ja kun neiti nukahti niin Nuutti tuli sängystä. Vein takaisin ja toivoin, että saisin nukuttua. No ei, hetken päästä Nuutin huoneesta kuului kuinka jätkä leikki autoilla. Niinpä sitten menin selittämään, että kello kolme ja nyt on yö, aamulla voi leikkiä autoilla. No tätä kesti sitten pari tuntia, ennen kuin poitsu oli unessa.  Huoh. Äiti oli aamusta vähän väsy. Eikä asiaa yhtään auta, että Mikko on tämän viikon Levillä ja mä saan nauttia näistä muruista yksin. Eikä sekään, että tänään on Mandin kerho päivä, joten omille päikkäreille saa heittää hyvästit.
 
Miten te muuten toimitte, kun ootte väsyneitä?! Ihan siis sillä kyselen, kun mulla on silti ihan hurja energia piikki aina tuollaisten öiden jälkeen. Tänäänkin Konmaritin Nuutin vaatehuoneen ja meidän keittiön kaappeja. Varmaan käy jotenkin ylikierroksilla?! Kyllä se väsymys sieltä iskee, viimeistään kuuden aikoihin, kun pitäis vielä parisen tuntia jaksaa..
 
Aamu alkaa kyllä samalla tavalla kuin ennenkin, Minean iki-ihanalla hymyllä<3
 
Tsemppiä hurjasti muille yökukkujien äideille!! Ifeel you<3<3
 
~~vähän väsynyt Ulla~~
 
 


10 kommenttia:

  1. Voih, tsemppiä sinne.♥
    Mä muistan kun Hugolla oli tuo kukkumis vaihe. Nukahtaminenkin tosin kesti, mutta nukuttiin silloin todella huonosti ja vähän. Ihmeesti sitä silti jaksoi ja laitoin sen kyllä täysin hormonien piikkiin. Nyt nimittäin ei jaksais tollaisia öitä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Terhi<3
      No hormonien piikkiin mäkin laitan kyllä, että tässä jaksaa ylipäätänsä muutakin tehdä kuin olla zombie:)

      Poista
  2. Voi ei, ihan hirveesti voimia ja tsemppiä sulle sinne! <3
    Meillä poika valvotti myös todella paljon ekana vuotenaan, täydet sympatiat sulle! <3
    Päivä ja hetki kerrallaan eteenpäin. <3

    T: Emppu / Iloa ja Unelmaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emppu<3
      Joo, on tämä eka vuosi kyllä omalla tavallaan rankkaa, vaikka onneksi enemmän onkin niitä ihania hetkiä!

      Poista
  3. Kiitos vertaistuesta ja paljon tsemppiä!
    Meillä isommat lapset ovat myös olleet yötisseilijöitä, mutta aina nukahtaneet helposti syötön jälkeen. Kuopus on erilainen; ekan puoli vuotta hän nukkui pitkiä pätkiä yöllä, hän muutenkin syö harvemmin. Nyt on muutaman kuukauden kuluessa tullut paljon hampaita, oppi ryömimään, seisomaan tukea vasten ja nyt konttaamaankin. Öisin on pyörimistä, ähinää ja heräilyä. Jossain vaiheessa oli myös valvomista yöllä, huh. Imetyksellä usein nukahtaa, mutta välillä ei haluakaan syödä ja hermostuu, jos tuputtaa. Päiväunet nukkuu hyvin ulkona ja päivisin on aurinkoinen lapsi. Nyt on vielä sairasteltukin, joten joo, on väsy. Sitten vielä 3v kaipaa yöllä äitiä. Univaje on kyllä rankkaa (en ehkä enää koskaan halua vapaaehtoisesti valvoa;) ), mutta onneksi vaiheetkin menee ohi. Ja nyt kun vanhempainvapaa päättyi ja hoitovapaa alkoi, voi todeta että hyvä on olla vielä hetkinen kotona eikä zombiena töissä.
    Välillä voin olla päivällä hyvinkin tehokas, mutta hieman väsymys vaikuttaa kykyyn olla läsnä. Tsemppiä vielä! T.Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mielettömän iso kiitos Elina viestistä. Vaikka en toivo huonoja öitä kenellekkään, niin kummasti se vaan helpottaa kun kuulee, että muillakin niitä on.
      Se on varmaan Mineallakin juuri tuo kun tuhat taitoa tulee samaan aikaan ja aivot käsittelee niitä sitten yölläkin. Mä kauhulla odotan, että sieltä rupeaa ekat hampaat tulemaan, vois mun puolesta tulla vaikka tähän samaan yöhärdelliin:)

      Tuokin on hankala, kun ei oo vain sitä yhtä lasta jonka takia yöheräämisiä tulee. Meilläkin Nuutti saattaa tulla öisin meidän makkariin. Toki useimmin auttaa ihan vaan takaisin sänkyyn vienti. Mutta välillä on sitten noita öitä, että tyyppi rupeaa leikkimään?!?!

      Tsemppiä ja jaksamisia teillekkin<3, vaihe tää vaan on:D

      Poista
  4. Sulla on ihana blogi, tätä on mukava lukea :) Kiitos!! Saisiko esittää postaustoiveita? Olisi mukavaa kuulla ajatuksiasi vauvavuoden kulusta ja siitä kun pikku neidille tulee 1v täyteen :) ja millaisia tarinoita lasten nimien taakse kuuluu? Mukavaa loppuviikkoa ja aurinkoista kevättä! Nim. Aurinko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi isot kiitokset ihanista sanoistasi:) Kiitos itselles, kun käyt lueskelemassa mun juttuja!
      Postaustoiveita saa esittää ihan aina, nuo on tosi hyviä aiheita, teen ilman muuta postauksen!
      Ihanaa loppuviikkoa sulle myös<3

      Poista
  5. Kiitos täällä aika saman ikäinen tyttö ja yöt on mitä on. Välillä imetän kerran pari yössä toisinaan en edes muista monta kertaa. Vaiheita vaiheiden perään ja helpotti lukea että sielläkin on sinulla rankkaa.
    Koska lapsi on tärkein niin suon hänelle edelleenkin imetys kertoja yölläkin.
    Voimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi kommentin jättämisestä!
      Kyllä tämä eka vuosi vaan verottaa tavalla jos toisellakin. Meillä mennään ihan samalla tavalla noiden imetysten kanssa, välillä vähemmän välillä enemmän. En oo mäkään miettinyt imetyksen lopettamista tai edes vähentämistä, tämä aika menee niin nopeaa, että niitä rauhallisia ja kokonaisia öitä on kyllä tulossa!

      Hurjasti jaksamisia teidänkin perheelle, varsinkin sulle äitinä<3

      Poista

kommentit ovat aina tervetulleita: