sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Elämää näyttöjen välillä...

Moiksista!

Täälä elellään nyt niin hektisiä aikoja,että huhuh.Virallinen ensi esittely oli talossamme tänään,mutta torstaina kävi jo muutama perhe,jotka eivät malttaneet odotella tätä päivää..Kuulostaa tutulta!On se mukava,että tästä maailmasta löytyy muitakin kärsimättömiä=)
No nyt sitten odotellaan ja katsellaan...Ei ollenkaan mun juttu!Mutta on tämä kuulkaa aika raskasta tälleen lapsiperheen elämän keskellä siivoilla ja järjestellä talo aina siihen kuntoon,että tänne voi talon katsojia tulla.Napsin pari kuvaa,kun omaan silmään on niin oudon näköstä kun on tasot tyhjänä...


Taloa kuvatttaessa sattui olemaan aivan ihanan aurinkoinen päivä.
Oon muutes siirtäny nuo pallo valot eteisesta olkkariin.On ne sitten kumminkin kivemmat tuossa<3
                     Eteinen taas näyttää tältä:
Toivotaan.että talo menee nopeasti kaupan niin ei tarvitse kauaa elellä tätä näyttö elämää!On se kurja kun joutuu lapsillekkin sanoa,että nyt pitää tuo juuri vaivalla rakennettu junarata siivota pois...Huoh.


 Olohuone suhteellisen siistissä kuosissa.

Joko sillä puolella ruutua rupeaa joulu fiilis puskemaan päälle?!Siskolla tuntui olevan jo kauhea joulutus (juu, ei varmaan ole oikea sana=) ) päällä. Mulla ei oo vielä yhtään sellanen olo,että pian on joulu!!???Varmaan johtuu näistä talokauppa jutuista...

 Tällänen pika postaus tähän kohtaan sunnuntaita,nyt iltapuuhiin!
~~Ulla~~


2 kommenttia:

  1. Olispa kyllä outoa jos olis noin tyhjää joka paikassa, kyllä ne tavarat tekee paljon kodikkaamman :) (Lähinnä noi keittiön tasot :D ) Mua jouluttaa edelleen! Jatkunu jo kuukauden putkeen, enää sinne ei ees oo kauaa aikaa!! <3 -V

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä tuosta,että tavarat tekee kodikkaammaksi.Vaikka tiedän kyllä paljon ihmisiä jotka pitää juurikin tuosta,että tasot on mahdollisimman tyhjät.Muistelisin että meilläkin oli jossain vaiheessa sellaista...Siis pieni ikuisuus sitten!!!Joulutus jää mulla nyt ihan muuton jalkoihin...

      Poista

kommentit ovat aina tervetulleita: