maanantai 15. toukokuuta 2017

Viimeinen vauvavuoden kuukausi

Hellou!
 
Voi, ette ikinä usko mikä haikeus mut on vallannut. Siis enää kuukausi ja meillä ei noin niin kuin virallisesti oo enää vauvaa. Byhyy. Toki musta tuntuu, että meidän vauva on jo kyllä viimeiset kaksi viikkoa ollut totaalisesti taapero, meidän neiti 11 kk nimittäin KÄVELEE!!! Apua!
Meillä on Nuutti ollut aikaisin kävelyn oppija ja hänkin oli kuitenkin pari kuukautta päälle vuoden. Minea liikkuu oikeastaan jo kokonaan kävellen. Joitakin pätkiä saattaa mennä konttien, mutta juu kävellen sitä mennään ja todella varmastikin jo. Mitään isompia kaatumisiakaan ei oo sattunut. En voi kuin olla ylpeä meidän pikku menijästä<3
 
Mitäs muuta. No neiti haluaa olla osallisena aina ja kaikessa mitä muutkin tekee. Oli kyse sitten pyykkien ripustuksesta, imuroinnista, pölyjen pyyhinnästä, ruuan laitosta tai ihan vaan leikkimisestä. 
On se ihan kiva kun on tällainen mini joka tarkastaa äitin jäljiltä, että pesukone tuli ihan varmasti tyhjäksi:D
 
 
Toisin sanoen neiti on siis jatkuvasti mun jaloissa kiinni. Onneksi tähän auttaa kun pitää pari minuuttia sylissä, niin sitten saa sen vartin touhuta suhteellisen rauhassa:)
 
 
Hän ymmärtää jo tosi hienosti lyhkäisiä lauseita.Niin kuin "tuo lakki äitille" tai "anna lelu". Mitään sanoja en oo vielä bongannut, mutta taitaa tuo karkeamotorisen puolen kehittyminen vähän verottaa noita kielellisten taitojen oppimista. Kaikki aikanaan. Minea ei paljoa turhia itkeskele. Yleensä itkut johtuvat joko väsystä ,nälästä tai siitä, että neitiin on ottanut kipeää. Hän loukkaantuu nykyään myös jokseenkin nopeaa jos esim. Nuutti käy nappaamassa jonkun kivan lelun käsistä. Näistä kuitenkin selvitään ihan vain antamalla toinen lelu käteen, eli suhteellisen vähällä.
 
Minea viihtyy jo paremmin ulkona nyt kun pääsee kivasti siellä kävelemään. Hiekkalaatikko on melkeinpä lemppari paikka ja isompien sisarusten puhaltamat saippuakuplat on huisin jännittäviä. Kirjojen lukeminen on joka päivä ohjelmassa, välillä neiti tuo niitä jo itsekin mulle. Että a wink a wink, tätä vois vaikka lukea.
 
Nuutin kanssa leikit taitaa olla parasta mitä Minea tietää, ainakin nuo kaksi saa toisensa sellaistenkin nauruhepulien partaalle, että ei sitä voi kuin itse nauraa mukana! He hömpöttelevät monta kertaa päivässä, yleensä ensimmäisen kerran jo aamulla ennen kuin noustaan sängystä.
 
Apua miten pieneltä Minean jalat näyttää tässä kuvassa??!!
Syömiset sujuu hyvin. Neiti on erittäin ennakkoluuloton tapaus. Suu aukeaa oikeastaan kaikelle mitä suun eteen tuodaan:) Banaani ja mansikka saa aikaan hirmuisen hihkumisen, eli taitaa olla aika herkkua. Puuro uppoaa vielä hyvin, joten sitä popsitaan aamuin illoin. Välipalalla hän on maistellut rahkaa ja jogurttia, leivän päällä on ollut voita ja välillä jopa juustoa ja hyvin on nyt ainakin nuo hapanmaito tuotteet sopineet.
 
Mistä meidän neiti sitten ei tykkää, no autossa istuminen meinaa välillä vähän tihkaista. Itse kaukaloon laittaminen ei oo vielä paha, mutta jos ollaan kauppaan menty ja sitten kun laitan hänet takaisin autoon niin neiti kyllä erittäin äänekkäästi ilmoittaa,että ei kiitos enää. En tiedä helpottaisiko asiaa siirtäminen isompaan istuimeen, josta näkisi jo paremmin ympärilleen, mutta kun hän kyllä mahtuu vielä ihan heittämällä turvakaukaloon. Tokihan sitä kaukaloa on jo melko raskas kantaa,mutta Minea kuitenkin nukahtaa vielä aika usein autoon, niin olisi kurja sitten aina herätellä toista. Nyt kun hän on saattanut nukkua, kun ollaan käyty esim. kirjastossa. 
 
 
Päikkärit Minea nukkuu nyt yleensä siinä 12 jälkeen ja sen parisen tuntia. Tähän toki vaikuttaa vielä ihan kaikki. Monelta ollaan aamulla herätty, ja sitä myöten sitten että onko pitänyt jo aamulla ottaa pikku tirsat ennen ruokaa, tai sitten jos nuo klo 12 päikkärit loppuu liian nopeaa niin sitten tuossa 17-18 aikaan on pakko vielä nukuttaa pikku unille neiti. Yöunille mennään ihan liian myöhään. Siis nyt on varmaan pari viikkoa tyyppi ollut hereillä johonkin 22 asti. Sais mennä kyllä paljon aikaisemmin nukkumaan jos multa kysytään! Oon nyt yrittänyt kiinnittää huomiota noihin iltapäivän torkkuihin, niitä on pakko vähän säädellä, tai mä oon kohta zombie. Syy univelkoihin ei nyt ihan oo pelkästään nuo Minean myöhäiset nukahtamiset, vaan ne yhdistettynä Nuutin ennen kuutta heräämisiin. YÄKS!
Yöt menee edelleen tississä kiinni nukkuen. Välillä on öitä, että hörpitään vähemmän välillä enemmän.
 
 
Mutta samalla kun se haikeus tulee, niin tulee kyllä sitten helpotuskin. Minean kanssa on jo niin helppo lähteä joka paikkaan. Hän viihtyy jo tosi pitkiä aikoja touhustellen ympäri taloa ja tykkää olla mukana kaikessa. Jos vaunut on mukana, niin ei oo niin väliä missä mennään, uni kyllä tulee. Ja sekin on ihanaa, että hän on niin helppo tapaus, ettei päivissä ole paljoa sellaisia mysteeri itkuja joita pitäisi suurennuslasin kanssa yrittää selvittää mikä on pielessä.
 
Minea on myös oppinut antamaan pusun. Voiko mikään olla suloisempaa kuin suu auki lähestyvä neiti joka kuolaa koko naaman pusuillaan<3
 
Kovasti jo mielenkiinnolla odottelen 1-vuotis neuvolaa, että missä mitoissa neiti menee! Ja synttäreitäkin saisi ruveta suunnittelemaan, huippua!!!
 
~~Ulla~~
 


8 kommenttia:

  1. Ihania kuvia :) Ja miten söpöt kengät neidillä! Miten teillä on muuten opittu pois yösyötöistä? Mukavaa kevättä ja ihana hyväntuulen blogi sulla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nuo kengät on oikeasti ihan sellaiset tossut, joissa on pehmoiset pohjat, mutta suloiset ne kyllä on:)
      Minea ei vielä ole oppinut yösyötöistä pois,mutta tarkoitit varmaan muita?! Meillä on menty aika pitkälle noiden yösyöttöjen kanssa. Minea ja Nuutti oli 1 v ja 2-3kk päälle ennen kuin yösyötöt loppui. Oon imettänyt öisin oikeastaan siihen asti kun on imettänyt ylipäätään. Sitten kun oon itte päättänyt, että nyt sulkeutuu tämä maitobaari,niin on loppunut sitten ne yösyötötkin. Ja ihmeen kivuttomasti ollaan kaikkien kohdalla niistä päästy. Pari ekaa yötä on itkeskelty,mutta ei todellakaan tunti kaupalla. Ja kolmantena tai neljäntenä yönä onkin sitten jo melkein nukuttu täysi yö. Sitä odotellessa:)

      Ihana jos tykkäät blogista, Aurinkoista kevättä sullekin<3

      Poista
  2. Kääk, joko se on kohta vuosi täynnä!?! Ihan järkkyä kyytiä tämä aika menee..Hugokin elokuussa jo kaksi!!
    Minea on vaan niin suloinen.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no kyllä se kuule rupeaa olemaan vuosi täynnä, halus tai ei!
      Kiitos sinä ihana<3

      Poista
  3. Ei mie en kestä, miten isolta Minea näyttää kun kävelee! Voi toista! Ihana tyttö <3

    VastaaPoista
  4. Oi, teillä jo kävellään wau!!:D <3 Äkkiä nuo kasvavat!<3

    VastaaPoista

kommentit ovat aina tervetulleita: