Mun arki päivän kamalin hetki

Heipsan!

Villi veikkaus, että melkein jokaisen päivästä löytyy hetki joka ei oo ihan se lemppari. Se voi olla aikainen aamu, ruoan laitto hetki tai siivoushetki. Mulla on yks hetki jolloin toivon, että saisin jostain pari ylimääräistä kättä ja ehkä toisen korvaparin.

Se hetki on se kun kolme lasta tulee yhtä aikaa koulusta. Se on tuossa kolmen aikoihin. Samaan aikaan Mikko tulee kotiin. Se nyt sitten sattuu olemaan myös hetki, kun Nuutti ja Minea herää päikkäreiltä. Jos et osaa kuvitella mikä siitä hetkestä tekee kamalan mä voin valaista sen sulle.  

Lapset tulee koulusta ja   j o k a i s e l l a   on tietysti kerrottavana juttuja koulusta. Kenen kanssa on leikkinyt, mitä tapahtui välitunnilla, mitä uutta on oppinut ja mitä tuli läksyksi. Sitten he kaivavat kirjat esiin ja miten sattuukaan kaikki rupeavat tekemään eri aineen läksyjä. Siinä mä sitten yritän opettaa yhtä lukemaan, toista miettimään minkälaisestä metsästä voi löytää sieniä (miten sitä voi tietää, kun en ikinä löydä sieniä mistään?!) ja kolmannen kanssa pohditaan miten ne englannin sanat nyt taas taipuikaan. 

No sitten, kun oon kaiken tämän tohinen keskellä, niin Nuutti tulee Minean kanssa päikkäreiltä heränneenä. Nuutti haluaa välipalan samalla sekunnilla, kun avaa silmät ja Minea haluaisi olla vielä hetken sylissä. Mikko tulee töistä ja hänen kanssa vaihdellaan päivän kuulumiset (pikaisesti) kaiken tuon jo olemassa olevan möykän yli. Sitten pitäis vielä samaan aikaan miettiä, että "mitä me tänään syötäis?" ja hyvällä säkällä vielä toteuttaa se suunnitelma. 

Voin kertoa, että ei ihan se helpoin nakki. Tämä on oikeastaan ainut aika päivästä kun musta tuntuu, etten vaan repeä niin moneen suuntaan mitä olis tarve. Meillä on ollut aina tapana, että lapset tekee läksyt heti, kun koulusta tulevat. Onneksi Rasmus ja Nooa nyt kyllä hoitavat läksynsä tosi hienosti, mutta kyllä hekin välillä apua tarvitsevat. Musta tuntuu, että heidän kirjoissa on välillä sellaisia kysymyksiä, että saa itsekin raapia päätä miettiessä vastauksia.  Mandi onneksi tulee muutamana päivänä jo aikaisemmin ja hänen kanssa tehdään monesti kahdestaan läksyt.

Oon myös yrittänyt valmistella jo etukäteen ruokaa, että edes se olisi pois tuosta tohinasta, mutta aina se vaan ei oo mahdollista.

Inhoan tosi paljon sitä tunnetta, kun meinaa hermo vaan loppua kesken. Se nyt ei ainakaan auta, että mä hermostun. Mutta se kaikkien päällekkäin puhuminen ja "äiti, äiti, äitiiiii" on vaan välillä vähän liikaa. Pitäis varmaan lasten kanssa sopia, että jos  nyt ei mitään muuta niin otetaan edes kaikki sama aine kerrallaan, noissa läksyjen teossa.  Ja tämä äiti laskee ainakin siihen 20 ennen kuin avaa äänensä:)

Miten sulla, löytyykö päivästä hetki joka ei kuulu sun lemppareihin?! 

Ihanaa päivää  kuitenkin teille kaikille<3

~~Ulla~~

Rytinällä arkeen!

Heipsan!

Täälä on paluu arkeen ollut aikamoista haipakkaa!  Tässä tulee nyt tällainen mitä meille kuuluu-postaus! Kuvat on meidän yhdeltä retkeltä juuri ennen koulujen alkua, ihanan kesäinen päivä mahtavassa paikassa!

Samalla viikolla alkoi meillä aikuisilla työt, pojilla koulu ja Mandilla ekaluokka. On se kyllä taas erilaista, kun on ekaluokkalainen perheessä, ihanalla tavalla. Kaikki on vielä niin uutta ja ensimmäisiä läksyjä ehdittiin suorastaan odottaa! Ja ne ekat kirjat, voi sitä onnea<3 Aamulla Mandi herää itsestään seitsemän jälkeen, pienoista väsymystä on ollut nyt kesäloman jälkeen ilmassa, neiti on nimittäin nyt monena iltana ollut jo kasin jälkeen nukkumassa. 

Minealle oli myös vähän kova pala tämä arjen alkaminen ja sylissä ollaan viihdytty ihan hurjasti tai sitten ihan vaan sohvalla halaillen<3 Meidän neiti oppi kesäloman aikana käymään potalla ja nyt on sitten vaippajutut meidän perheessä kokonaan ohi. Saako tuntea olonsa vähäsen haikeaksi?! Vaikka siis joo, ei nyt kyllä todellakaan oo ikävä niitä vaippoja! Mutta kyllä tuo meidän pikkuinen kasvoi taas jotenkin niin paljon isommaksi tytöksi. 

Kuivaksi opettelu lähti ihan  Mineasta itsestä, hän nimittäin heräsi muutamana aamuna kuivalla vaipalla ja tuumasi, että "pissattaa" ja siitä sitten hoksasin, että taitaa olla juurikin oikea aika opetella potalla käyntiä. Pari viikkoa pottailua ja saatiin jättää jo päikkäreiltä ja öistäkin vaipat pois. Muutamia vahinkoja toki tulee vieläkin ja kovasti vielä pitää muistutella potalla käynnistä,mutta on myös  monta päivää putkeen ilman yhtään vahinkoa!

Nuutti sitä vastoin on tykännyt tosi kovasti tästä arkeen paluusta, mikäs siinä kun kaveri tulee joka päivä leikkimään hänen kanssaan:) 

Kaikki lapset on ihan innoisaan, kun omasta puusta saa käydä napsimassa omenoita ja niitä syödäänkin meillä päivittäin monta. Nyt ollaan myös muutamia porkkanoita käyty hakemassa maalta ja jestas miten isoiksi ne olivatkin jo ehtineet kasvaa! Jos Nuutilta kysyy niin mitään niin jännittävää ei oo, kuin porkkanan nostaminen maasta. Se odotus, että minkä kokoinen porkkana sieltä tällä kertaa tulee:D Minea taas käy harva se päivä hakemassa kasvihuoneelta tomaatin popsittavaksi, että hyvin käy kauppansa meidän kasvattamat jutut!

Käytiin pyörähtämässä Rasmuksen maanantain pelin aikaan Hongkongissa, kun tuntui että se oli ainut kauppa jossa oli jo callunoita myynnissä. Mun kesäkukat oli niin järkyttävässä kunnossa, että halusin ne pikaisesti pois. Nyt näyttää taas huomattavasti kivemmalta.

Syksyn tulo ei kyllä haitannut täälä talossa ollenkaan. Tuollaisen kesä jälkeen on vaan ihanaa pukea vähän enemmän vaatetta päälle, villasukat jalkaan ja sytytellä  kynttilät, niin ihanaa<3

 Ja anteeksi vaan , mutta ilo pienestä asiasta, kärpäset, ne on vähentynyt jo niin kivasti, että on jotain järkeä taas pestä ikkunat, JIPPII!!! Oikeasti mä oon tänä kesänä pessy meidän ikkunat (sisäpuolelta) varmaan kymmenen kertaa. Kun noita innokkaita kärpäslätkän kanssa heilujia on mallia viis ja kärpäsiä jokseenkin ennätys paljon, niin ne ikkunatkin on sitten ollut sen näköiset! 

Nämä kaks on aika tottuneita kannustajia Rasmuksen peleissä<3

Mä oon tänä syksynä hurahtanut totaalisesti mustikassa käymiseen. Lause jota en uskonut ikinä kirjoittavani! Mä oon siis aiemmin keräillyt mustikoita ihan vaan käsin ja miettinyt, että kuka hullu niitä jaksaa kerätä esim sen sangollisen?! No poimurin käyttö sitten valaisikin tätä asiaa aika paljon:) Välillä on löytynyt ihan kivasti sitä mustikkaakin ja välillä on vaan tullut tepasteltua pitkin metsiä. Lopputulos on kuitenkin se, että meillä on pakastimessa nyt aika hyvät määrät mustikkaa odottamassa talvea. Ja kälyn kanssa löydettiin ens syksylle parit aika huippu paikat mustikkapaikat (nyt ne oli käyty varmaan imuroimassa tyhjiksi, koska mustikan mustikkaa ei ollut!!)

No niin, olisko tässä sopivasti tätä sillisalaattia yhteen kertaan!

Mitä teille ihanille kuuluu?!

~~Ulla~~

Mihin ne kaikki pipot laitetaan?!

Kun lapsia on viisi ja äiti nyt sattuu olemaan totaalisesti hurahtanut lastenvaatteisiin, ompeluun ja kirppistelyyn niin lopputulos voi olla miljoona pipoa ja rusetti pantaa per lapsi. Näin meillä. Välillä niin naurattaa itseäkin tämä pipo meri,mutta kun joka haalariin ja takkiin nyt on vaan niin kiva olla mätsäävät asusteet.  Sitten on vaan ongelma mihin ne kaikki laitetaan, ettei joka nurkka eteisessä pursua pipoja. 

Meillä meni eteinen vähän uusiksi, kun muutama hetki sitten päätin, että vaikka kuinka rakastin tuota puusohvaa keittiössä, se ei vaan toiminut meillä sielä. Vanha penkki sai tulla takaisin sisälle ja en oo päiväkään katunut. Nyt mahdutaan kaikki paremmin pöydän ääreen ja se on mulle ihan hurjan tärkeä juttu<3

Mutta takaisin eteiseen. Puusohvalle piti löytää uusi paikka ja kun hetken tuumailin niin se sai siirtyä eteiseen. Tuossa oli aiemmin meidän lasten lokerikko, joka nyt sitten nostettiin pystyyn ja siirrettiin toiselle seinälle. Korit ostin Tokmannilta ja ne on ihanan tilavat. Uskon (ja toivon) , että noihin mahtuu hyvin myös talviasusteet. 

Tämän hyllykön tieltä sai puulaatikko siirtyä meidän makuuhuoneeseen. Vähän pelkäsin, ettei tuo lokerikko tuohon sovi, mutta hei kannatti testata! Nuo valokuvat on lähdössä tuosta vielä pois, kun vaan keksin mitä laitan tilalle, idiksiä? Joku taulu vai ei mitään?! 

Noista peilikaapeista mä oon super onnellinen, ne imee sisäänsä uskomattomat määrät vaatteita. Kun muutettiin tänne ostettiin tuo metallilaatikosto kaappiin. Sielä on nyt sitten mun ja Mikon huivit, hanskat ja pipot (eli siis ts täynnä mun huiveja) sekä lasten vk housuja. Ylähyllyille oon vielä haaveillut jotain kivoja ja järkeviä säilytyslaatikoita, joihin sais laittaa aina sen kauden asusteet, jotka ei ole käytössä.  Koska nyt tuossa on vaan ihan hirveästi tilaa jota ei käytetä. Ei hyvä.

Meillä osaa lapset tosi hyvin laittaa omat takit naulakkoon ja pipot ja hanskat omaan koriin. Kengät on sitten se ongelma kohta meillä. Niitä on yleensä pitkin oven edustaa ja koska siitä oven edetä on myös kulku yläkertaan, niin ne kengät voivat olla jopa vaarallisia jos joku niihin kompastuu.  Miten vaikeaa se voikaan olla, laittaa kengät kenkätelineeseen?!?! Ihan mahdotonta jos meidän lapsilta kysyy. Luulin, että helpotin tilannetta, kun laitoin kenkätelineen viereen laatikon mihin kegät voi vaan heittää(siis kuivilla säillä), mutta olin ihan väärässä. Ne on ilmeisesti ihan yhtä hankala laitata sinne, kuin telineeseen. Toki jos pihalla jo muistuttelee, niin kyllä ne kengät sitten löytää tiensä oikeaan osoitteeseen,mutta olishan se kiva jos ei aina tarvittisi muistutella:)

Vielä on naulakoissa tilaa, mutta pikku hiljaa ne tästä täyttyy, kun säät viilenee. Talvella ne sitten onkin sellaisia iloisen pursuilevia:D 

Vähän mulla meinaa olla ikävä  meidän vanhan talon kura eteistä. On tosi kurjaa, että just tuo kohta mistä tullaan meille sisälle, on sama kohta mistä lapset kulkee yläkertaan. Talvella sukat on tosi nopeasti märät, kun kengistä lumet sulaa just portaiden eteen. Mutta kaikkea ei voi  saada, joten tällä mennään!

Mites teidän eteiset, vallitseeko järjestys vai pieni muotoinen kaaos?! Ja osaako teidän lapset laittaa vaatteet ja kengät paikoilleen?!

Ihanaa torstai päivän jatkoa!

~~Ulla~~

Miten meidän kesälomareissu sujui?

Moi!

Täälä on vietetty ihanaa kesälomaa, niin että blogikin hiljeni hetkeksi. Nyt taas takaisin ruudun ääressä, vaikka loma jatkuu vielä tämän viikon.

Tässä on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. Vietettiin niin mahtava viikko Porvoossa. Mulla ei oo kyllä mitään pahaa sanottavaa tuosta meidän päätöksestä vuokrata Airbnb:n kautta talo. Päästiin siis asustelemaan ihanaan vanhaan kolmikerroksiseen omakotitaloon paljon halvemmalla kuin hotelliin. Pihapiirissä oli kanoja ja kukko, jotka nyt yllättäen oli hitti  lasten keskuudessa. Mä rakastin koko taloa, joka oli niin kauniisti sisustettu<3

Meidän päivät meni yleensä niin, että keiteltiin aamupäivän ruoka talolla ja kun se oli syöty lähdettiin liikenteeseen.  Ensimmäisenä päivänä käytiin Sealifessa ja se oli kyllä just niin ihana mitä muistinkin. Lapset tykkäs tutkia kaloja ja etsiä niitä akvaarioista. Porukkaa oli suhteellisen paljon, mutta kovasti sinne sekaan mahtui:)

Toisena päivänä suunnattiinkin sitten korkeasaareen. Isot miinukset Helsingin ihan mahdottomasta auton parkkiin jätöstä!! Oltiin päätetty mennä veneellä Korkeasaareen ja sataman lähellä oli vain ja ainoastaan 4h parkkipaikkoja. No se ei nyt ihan piisannut meille. No paikka autolle löytyi lopulta ja päästiin veneeseen. Se oli kyllä jo itsessään elämys lapsille. Päivä oli ihan hurjan kuuma ja pelättiin, että eläimiä ei näy ollenkaan. No onneksi kuitenkin Leijonat oli heti liikkeellä kun aloitettiin kierros. Muut kissa eläimet makoili, mutta nähtiin kyllä niitäkin. Nuutin ehdoton lemppari eläin oli apinat. Hän olisi voinut katsella niitä vaikka kuinka kauan! 

Riikinkukot oli mun mielestä ehkä jopa pelottavia, varsinkin jos yritti antaa lapsille suolakeksiä välipalaksi niin ne melkien hyökkäilivät päälle. Mandi juoksikin välillä niitä pakoon keksi kädessään. Yhdellä taisi olla myös poikanen ja emä piti aika hurjaa ääntä.  Kierreltiin siis noita otuksia vähän kauempaa:)  Tällä kertaa kierrettiin kierros tarkasti kartan osoittamalla tavalla ja nähtiin kaikki eläimet hyvin. Viime kerralla mentiin vähän sinne sun tänne ja tuntui, että meiltä jäi paljon eläimiä näkemättä!

Korkeasaari päivän jälkeen tultiin talolle hikisinä ja väsyneinä. Lapset suuntas kellariin paljon odotettuun kylpyyn. Ei kauaa mennyt illalla, kun talo oli hiljainen ja kuului vain unista tuhinaa<3

Hyvin nukutun yön jälkeen ja masut täynnä suunnattiin sitten seuraavana kuumana päivänä Puuhamaahan. Jälkikäteen mietittiin, että olis pitänyt pitää tässä välissä sellainen lepopäivä. Mutta menipä se ihan kivasti näinkin. Puuhamaassa oli varmaan sen +30 astetta lämmintä ja ihmisiä ihan hurjat määrät. Onneksi paikka on sen kokoinen, ettei mihinkään oikeastaan tarvinnut siltikään jonotella. Paitsi vesiliukumäkeihin:) Kierreltiin hetki liukumäkiä, pomppupatjoja ja kiipeilypaikkoja ja todettiin, että nyt on kyllä ainoa oikea paikka mennä uimaan.  Siispä uikkareita vaihtamaan ja viileään veteen. Oli kyllä niin ihanaa istua viileässä vedessä ja katsella lasten riemua! Rasmus ja Nooa laski sen sata kertaa erilaisista liukumäistä ja Mandikin tohit mennä niihin vähän pienempiin. Nuutti ja Minea sitten vain touhus pienten altaassa omiaan.  

Uinnin jälkeen mentiin grillaamaan eväitä, jotka maistui kyllä kaikille. Niiden jälkeen jaksoikin taas kovasti kierrellä pitkin Puuhamaata. Meillä viihyti tuolla kyllä ihan koko perhe. Vähän mietittiin, että Onko sielä Rasmukselle ja Nooalle enää mitään, mutta päät märkänä nuo kaksi sielä kiipeili ja pomppi, että turha huoli!

Torstai oli sitten meille se rennonpi päivä. Oltiin ihan vaan Porvoossa. Käytiin kurkkimassa vanhan Porvoon ihania puutaloja ja mukulakivikatuja ja todetitin, että se on ehkä sittenkin enemmän aikuisten paikka. No koska oli loma, käytiin kuitenkin herkuttelemassa rennosti kakkupalat ennen ruokaa ihanassa pikku kahvilassa:) Tuonne me kyllä vielä palataan ihan vaan kahdestaan Mikon kanssa! Nukuttiin talolla piiiitkät päikkärit. Ne kun oli jääneet parina päivänä vain alle tuntiin Nuutilla ja Minealla. Torstaina nukuttiinkin sitten heti reilut kolme tuntia. Iltapäivällä mentiin maauimalaan uiskentelemaan. Mandi oppi sielä uimaan ja hän tuumasikin, että se oli parasta kesälomareissussa<3

Perjantaina ajeltiin Tampereen ja Ikean kautta kotiin. Nyt on taas kynttilä varastot täynnä, tervetuloa syksy!!

Instan puolta seuraavat saikin seurata harvinaista tapahtumaa. Me käytiin nimittäin viime viikonloppuna Mikon kanssa ihan kahdestaan Tampereella. Tai no matkaseurana oli käly miehensä kanssa, mutta ilman lapsia joka tapauksessa. Teki ihan mielettömän hyvää. Ei sitä osaa kaivata aikaa vain aikuisten kanssa, mutta kun sen kokee, sitä osaa kyllä arvostaa. Kierreltiin kälyn kanssa kauppoja samalla kun miehet valloitti terasseja. Itapäivällä käytiin syömässä hyvin ja illalla miehet meni nauttimaan heidän joululahjasta:Popedan konsertista. Me suunnattiin Marin kanssa huikean hienoon Periscope ravintolaan nauttimaan jälkkäriä. Ratinan kauppakeskuksesta oli mahtavat näkymät Popden konserttiin, joten päästiin osaksi senkin tunnelmaa.

Vaikka pari päivää ilman lapsia oli ihanan rentouttavaa, niin se tunne kun saat halata taas sun murusia, korvaamaton<3

Tässä nyt tälläinen tiiviisene pakettiin pakattu postaus meidän reissusta. Paljon jäi mahtavia muistoja ja kamerassa oli päälle 400 kuvaa joita saadaan sitten talvella selailla:)

Mitä teille kuuluu?! Joko arki on alkanut?!

~~Ulla~~

Saako tätä edes ääneen sanoa?!

Vai pidetäänköhän mua sitten ihan höperönä. No eipä sillä väliä. Tänään kirjoittelen pyykkäyksestä (kiitos Elina toiveesta). Mä rakastan pyykkäystä. Siis ihan kaikkia vaiheita siitä. Se ei todellakaan oo mulle pakko pullaa,vaan se on suorastaan rentouttavaa. Ja se on kyllä oikeastaan onni, koska viisi lasta ja kaksi aikuista, niin sitä pyykkiä sitten tulee. Ja siis mä nyt oon tässä(kin) kohtaa ehkä vähän hassu, mutta meillä lapset riisuu joka ilta vaatteet likapyykkikaappiin. Mä inhoan yli kaiken likaisia vaatteita lasten päällä. Senpä takia meillä on reissuunkin aina aika paljon vaatetta, että esim paitoja saa ihan surutta vaihtaa, jos on likainen. 

Meillä oli vielä Halkosaaressa neljän kilon kone, en ymmärrä miten oon sillä selvinnyt. Aika selvää oli, kun tähän nykyiseen kotiin muutettiin, että ostetaan isompi kone. Ja hei, onhan se nyt mahtavaa, kun mahtuu melkein kaks kertaa enemmän pyykkiä kerralla koneeseen. Vaikka en mä kyllä Halkosaaressa isompaa konetta kaivannut, pärjäsin ihan hyvin sillä pienellä.

 Meillä ei oo kuivausrumpua. Ei oo koskaan ollut ja epäilen tuleeko ikinä olemaan. En oo eläissäni sellaista käyttänyt. Kai sekin on niin, että kun kerran käyttäisin, niin haluaisin sen heti meille. Ainut milloin sitä vähän oon kaipaillut, on talvella kun vaihtelen lakanoita sänkyihin. Se on niin ärsyttävää, kun joka oven päällä roikkuu joku lakana. Mutta tämänkin kanssa on oppinut elämään, kun vaihtelee useampana päivänä lakanoita, niin piisaa ne muutamat ovet missä kuivata:)  Muuten meillä on siis pyykit ihan kuivaustelineellä, joka on kodinhoitohuoneessa. Onneksi se huone on niin iso, että yks teline ei vie siitä paljoakaan tilaa.

Meillä pestään pyykkiä oikeastaan joka päivä. Tai ainakin joka toinen. Sitten on lisäksi nämä mun höperyys päivät, jolloin pesen melkein koko talon. Eli kaikki viltit, koristetyynyjen päälliset, verhot, päiväpeitot ym. Näitä päiviä on aika usein...:) Niin ja valkoinen sohva ja kesällä paljaat varpaat, ei ihan se helpoin yhdistelmä, eli myös sohvan päälliset on usein pesussa. 

Kesällä on kyllä ihan super ihanaa pestä pyykkiä. Viet pihalle, ja parin tunnin päästä on jo kuivaa pyykkiä.

Mulle puhdas pyykki on yhtä kuin hyvä tuoksu. Eli meillä ei pestä hajuusteettomilla, eikä millään pesupähkinöillä. Ison hatun nosto teille jotka niin teette! Kaikki mahdolliset pyykinpesuaineet on tullut testattua ja näihin oon nyt sitten påäätynyt. Ja pois en vaihda!! Tuolla Omon pikkujätillä lähtee meillä melkein tahra kuin tahra. Ja jos on joku oikein sitkeän näköinen niin hinkkaan ennen koneeseen laittoa sappisaippuaa. Mä en vaan saa sitä "luota pinkkiin"-tahranpoistoainetta tehoamaan?! Vaikka oon koittanut hinkata sitä tahnana suoraan likaan, koittanut liottaa tai laittanut koneeseen, niin ei toimi ei. Sappisaippuan nimeen vannotaan täälä taloudessa. Pakko tässä kohtaa hehkuttaa, että tuo sappisaippua on super hyvä pihavaatteissa, monet tahrat oon saanut sillä esim vk vaatteista pois!

Mä oon äärettömän laiska lajittelemaan pyykkiä. Meillä on tasan valkopyykki ja muut erikseen. Jossain kohtaa haaveilin myös tumman pyykin lajittelemisesta, mutta no mä ratkaisin asian laittamalla ihan vaaleat pyykit(vaaleanpunainen, vaalean keltainen) sinne valkopyykkiin:) Mä en myöskään lajittele pyykkiä lämpötilojen mukaan. Muuten pestään 40 asteessa, mutta jos mukana on joko A) lakanoita, B) pyyhkeitä tai C) super likaisia pyykkejä nousee asteet 60:n.  Meillä osaa Nuuttikin laittaa vaatteensa oikeisiin koreihin. Ainoastaan jos on valkopohjainen paita jossa on kuvia, niin tulee varmistamaan tuleeko se valkoiseen koriin.  Valkopyykit pesen siis Omon valkopyykille tarkoitetulla pesuaineella ja paras huuhtelu aina on ehdottomasti tämän kanssa tuo pyykkietikka. Niin ihanan raikas tuoksu<3

Kirjopyykkiä meillä tulee ihan hurjan paljon enemmän kuin valkoista.Siis suhteessa neljä-viis koneellista kirjopyykkiä yhtä valkopyykkiäkoneellista kohden. Vaikka ehkä haluaisinkin pestä myös kirjopyykit pyykkietikalla, niin vähän halvemmalla pääsee kuitenkin näillä kaupan huuhteluaineilla. Vaikka toki tuota pyykkietikkaa tarvitsee laittaa ihan vaan pari korkillista. Mulla on oikeastaan aina Comfortin joku huuhteluaine. Niistä vaan tulee niin ihana  tuoksu!

Mä oon se joka meillä  käärii pyykit ja sekään ei oo mitään paha nakki mulle. Niin ihanaa siinä samalla nuuskutella hyvän tuoksuisia vaatteita<3 Meillä Rasmus, Nooa ja Mandi vie itse pyykkinsä kaappiin. Muut mä sitten kuljettelen samalla kun touhuilen muuta.

Meillä on tosi harvoin pyykkikaappi täynnä, mä inhoan niitä ylitse pursuavia koreja! Välillä tulee vielä illalla ysiltä pyöritettyä yks koneellinen, on sitten aamulla kuivat pyykit odottamassa. Tai vastaavasti meillä saattaa ensimmäinen koneellinen pyöriä jo puoli seitsemän aamulla.:)

Silitys on puuha jota tekisin edelleen kaikille vaatteille jos olis aikaa. Kyllä, mä siis silitin kaikki (KAIKKI) vaatteet vielä siihen asti kunnes Nuutti syntyi. Vieläkin saatan esim Minean vaatteet ottaa pöydälle ja silittää ne kaikki. Tai jos lähdetään reissuun niin mitä luultavimmin mä silitän edes kaikkien paidat. Lakanat kulkee kaappiin ehdottomasti mankelin kautta. Paitsi sitten jos saan joskus toteutettua mun haaveen pellava lakanoista, niin oon valmis joustamaan mankeloinnista!

Tämmöistä pyykkihöperyyttä täälä taloudessa:D

Löytyykö muita pyykkihöperöitä vai onko pyykkääminen se kamalin kotityö?! Hei ja olis kiva kuulla onko sulla joku suosikki pesuaine jonka nimeen vannot? Lajitellaanko teillä pyykit kuinka? Ja montako kertaa viikossa kone pyörii?

Ihania pyykkihetkiä teille<3

~~Ulla~~

Ikuiset ilmapallot

Siis ikuiset ellei ne tipu maahan:)

Tässä olis sitten toinen sisustelun kohteeksi päässyt huone. Miljoona tivolissa käydessä pyörähdettiin myös Keskisellä ja olin niin innoissani, kun huomasin näitä suloisia lasisia ilmapalloja myynnissä. Näitä on näkynyt jo monta vuotta sitten (tais olla Seinäjoen asuntomessuillakin), mutta nyt vasta lämpenin niille itse. Ja tämä ei oo ensimmäinen kerta, kun oon etukäteen ajatellut, että joku maksaa niin paljon ettei sitä kannata edes katsoa. Olin ajatellut, että nämäkin maksaa vaikka kuinka paljon, mutta isompi oli vähän yli 6€ ja pienempi vähän yli 4€.

Instan puolella vilautinkin jo kuvaa jossa kaksi näitä roikkui katosta, mutta kun Rasmuksella nyt sopivasti oli peli siinä melkein Keskisen naapurissa, niin hain pari lisää. Kahdella tuo näytti vähän tyhjältä ja nyt se on omaan silmään kivempi.  Lapsia ihmetytti aluksi kovasti millä nuo pysyvät tuossa, mutta huomasivat sitten tarkemmin tutkiessaan, että sielä on siima:)

Nämä on nyt kaikki eri väriä, mutta aika kivasti sopivat yhteen, vai?!

Mä karkasin viime perjantaina Seinäjoelle kiertelemään kirppareita ja siltä löytyi tämä ihana tyynynpäällinen. Sopii juurikin täydellisesti meidän neidin sänkyyn. Hei ja tähän väliin, osaisko joku suositella hyviä sisustyynyjä, siis niitä sisustoja?! Meillä on ihan vanhoja kaikki ja musta tuntuu, ettei ne oon vaan enää yhtään kivoja, kun ovat ihan kasassa. 

Toinen ihana ostos Keskiseltä oli tämä hylly.Tämä, samoin kuin nuo pallot ovat Formliving merkiltä, jolta oli kyllä ihan hurjan paljon muitakin ihanuuksia myynnissä. Johonkin se raja oli vaan taas vedettävä!

Tykkään tosi kovasti hyllyn simppelistä ilmeestä, näitä oli muuten myös muissa väreissä. Tuleepas tässä nyt mainostettua, ei oo maksettu mainos! Olin vaan niin iloinen, että noita on otettu tuonne myyntiin:)
Tuon  olet ihana-julisteen nappasin Härmä outletista meille, se on Ninnimoi Desing:n. Ihan täydellinen<3

Viimeinen ostos kyseiseltä merkiltä oli tämä pandakori jonka Minea löysi<3 Kotona sinne laitettiin hernepussit ja tuo on kiva kori myös yrittää heittää hernepusseja sisään. 

Pienillä jutuilla sai tästä huoneesta paljon kotoisamman.  Nuo seinät on olleet mulle tässä huoneessa vähän ongelma. En oo millään keksinyt niihin mitään kivaa, mutta enää ei tarvitse miettiä.

Mihinkäs huoneeseen sitten mennään, varmaan eteiseen?!

Voi kun olis ihana päästä kurkkailemaan teidän lukijoiden lastenhuoneita!!  Jos kirjoittelet blogia tai sulla on instassa kuvia teidän lastenhuoneesta, heitä linkkiä kommenttiboksiin<3

~~Ulla~~

ps. Eka päivä ilman Mikkoa menos ja Minea on jo kaks kertaa katsonut mua kysyvästi ja sanonut "isi?".  Pieni<3 Enää  viikko jäljellä!!!

Ranta elämää

Heipsan!

Keskiviikona lähdettiin heti töiden jälkeen rannalle. Sää oli niin ihanan lämmin, että ranta oli juurikin oikea osoite iltapäivän ja illan viettoon. 

Suunnitelmat koki illan mittaan vielä pienoisen muutoksen, kun kurvattiin ensimmäiseltä rannalta seuraavalle. Sehän se parasta on, kun suunnitelmia voi muuttaa ihan lennosta:)

Ensimmäisessä paikassa grillattiin ruoka ja lapset ehti sen aikaa leikkiä vedessä. Minean oli luullut vain olevan rauhassa hiekalla ja vähän kastelevan varpaita veteen. Kuinka väärässä olinkaan.  Hän on suuren luokan vesipeto, jonka rannalla ollessa äiti tai iskä ei todellakaan makoile viltillä!! Neidin perässä saa mennä koko ajan ja hän on niin innoissaan koko vedestä, että ei välitä sen kylmyydestä yhtään.

Tuo toinen ranta jonne ajettiin on ihan lapsiperheen unelma.Nuutti sanoi, kun näki rannan että "wau!". Matalaa hienoa hiekkarantaa piisaa ihan mielettömät määrät. Katsoin jossain vaiheessa,että nyt on kyllä Mandi mennyt ihan liian syvälle ja huusin hänelle. Mandi nousi seisomaan ja vettä oli hänellä juuri ja juuri napaan asti:)   

Me tultiin sen verran myöhään tälle rannalle, että saatiin olla melkeinpä omassa rauhassa sielä. Lapset juoksi ja ui ihan innoissaan. Mulla oli onnellinen ilme koko illan ja olisin voinut olla tuola vielä monta tuntia kauemmin. Tänne me mennään ehdottomasti uudestaan vielä kesäloman aikana!

Minea ja Nuutti olivat ensimmäistä kertaa meren rannalla ja teidän olis pitänyt kuulla heidän kikatus kun näkivät aallot. Siitä naurusta ei meinannut tulla loppua ollenkaan, aina kun uusi aalto tuli rantaa alkoi kikatus uudestaan<3 He myös yrittivät hyppiä aaltojen yli, joka päättyi melkein joka kerta pyllylleen muksahtamiseen:)

Löydettiin rannalta pari simpukkaakin, mutta arvatkaa kuka tehokkaana puristeli viltiltä hiekat pois ja hukkas koko simpukat... No seuraavalla kerralla sitten etsitään uusia!

Nuuttikin otti rannalla olosta ihan kaiken irti<3 Lapsia ei haitannut, edes se että meillä ei ollut mitään vesileluja mukana. Toki ne varmaan seuraavalla kerralla otetaan mukaan, mutta näköjään rannalla viihdytään myös ilman leluja. 

Rakastan noita rentoja koko perheen hetkiä, kun saadaan vaan olla ja touhuta yhdessä. Kun lapset ei kinastele vaan leikkii innoissaan yhdessä. Kun ei oo väliä keneen katsot, niin hän hymyilee takaisin.  Se hetki, kun sun sydän pakahtuu onnesta, kun saat jakaa tuon kaiken sun rakkaiden kanssa. 

Lapset oli meressä siihen asti, että aurinko rupes jo vähän laskemaan.  Ja koska kesä, niin kukaan ei katsonut edes kelloa:)

Uinnin jälkeen maistui rannalla vielä iltapalaksi leivät, vesimeloni ja mustikat. Kotona saatiin sitten mennä hampaidenpesun kautta nukkumaan. Ja arvatkaa tarvitsiko nukkumattia odotella kauaa?! 

Näitä vastaavia päivä olis tarkoitus sisällyttää paljon lomaan. Lomaan joka alkaa tämän päivän jälkeen, JEI!!!!!

Viihtyykö teidän lapset rannalla? Sielä vedessä vai enemmän hiekalla?

Rakastan, rakastan niin paljon ettei sitä voi sanoiksi edes muotoilla.

Nyt toivottelen teille kaikille ihanaa viikonloppua ja sulle joka aloitat myös tänään loman, ihan mielettömän ihania lomapäiviä<3

~~Ulla~~