Kiusatun vanhempi-Puututhan heti?

Instaa seuraavat sattoi eilen päästä kuuntelemaan mun itkuista päivitystä stroorin puolella. Pakko purkaa tämä kaikki tänne bloginkin puolelle. 

Eli tosiaan Rasmus tuli eilen kotiin koulusta ja me oltiin siinä samalla lähdössä pienempien lasten kanssa pihalle. Kysyin ihan sivulauseessa, että kuinkas koulussa meni ja hän vastasi, että ihan hyvin. "Paitsi, että yks poika haukkui mua koko kotimatkan". Samalla hän rupesi  itkemään. Tiesin heti, että nyt on tuntunut kyllä tosi pahalta, koska Rasmus ei turhia itkeskele. Halattiin kauan ja sanoin hänelle, että itke vaan, saa olla paha mieli. Sanoin myös, että laitan opettajalle tästä heti menemään wilman kautta viestiä. Tämä sopi Rasmukselle.

Koulusta onneksi opettaja vastasi heti, että tähän kiusaamiseen puututaan heti ja asiaa selvitetään heti tänään koulussa molempien poikien kanssa. Asia on tänään siis koulussa käsitelty ja tästä on tullut yhteenveto sekä meille, että sen toisen pojan kotiin. 

Se tunne kun näet, että sun lapseen sattuu ja sillä on paha olla. Se on jotain ihan kamalaa ja sen tuntuu niin syvällä sussa. Sä tunnet itsesi siinä niin avuttomaksi. Susta tulee leijonaemo joka on valmis tekemään ihan kaikkensa, ettei sun lapsen tarvitse enää kohdata tuollaista. 

 Mutta samalle se avuttomuus vain tulee jostain,kun sä et voi olla siinä koulumatkalla, et voi olla välitunnilla, et voi olla suojelemassa ja tekemässä loppua tuollaisesta. Sun pitää vain luottaa, että koulussa saadaan tämä asia käytyä läpi ja laittaa sormet ja varpaat ristiin, että se loppuu nyt. Heti.  Koska jokainen koulupäivä joka loppuu siihen, että sun lapsi itkee pahaa oloaan on liikaa.

Niinpä mä toivon, että jokainen vanhempi joka joutuu kohtaamaan lapsensa jota kiusataan puuttuu siihen heti. Ei jää odottamaan sitä, että se ehkä loppuu itsestään, ehkä ne pian kyllästyy, oo niin kuin et huomaisikaan. Ei tällaisia ohjeita lapselle eihän? Mä uskon, että kukaan lapsi ei tuu aikuisena vanhemmilleen sanomaan, että vitsi sä silloin vähän turhan nopeasti puutuit siihen kiusaamiseen. 

Mä uskon, että se, että sä oot heti valmis tekemään asialle jotain merkitsee myös lapselle paljon. Hän voi luottaa siihen, että joku on heti valmis olemaan hänen puolella, ei vähättele eikä syyllistä. 

Mä en halua ikinä kuulua siihen joukkoon vanhempia, jotka katsoo omaa lastaan joidenkin ihme linssien läpi, eikä halua nähdä tilannetta sellaisena kuin se on. Mä laitoin nytkin opettajan Wilma viestiin, etten yhtään epäile, etteikö meidän poika voisi heittää jotain kuittia takaisin päin, jos häntä on melkein kolmen kilometrin pyöräilymatka haukuttu. 

Teille kiusattujen lasten vanhemmille

Mä haluan vaan sanoa, että voimia. Mä toivon, että sulla riittää tahtoa ja voimia taistella sun rakkaan puolesta ja hänen kanssaan koulukiusaamista vastaan. Vaikka tilanne tuntuis kuinka toivottomalta, niin mä toivon, että sä löydät jonkun polun, miten pääsette siitä pois.

 Ja mä haluan antaa sulle halauksen, siihen toivottomaan ja avuttomaan oloon mikä sulla ihan varmasti on, seuratessa sun lapsen pahaa oloa.  Muista, että sun lapsesi on sen arvoinen. Hän on joka ikisen Wilma viestin ja opettajalle soiton arvoinen.

Ja muista halata sitä pientä lasta. Koska lapsi on pieni vaikka hän olisi kuudennella luokalla ja se halaus voi joskus olla just se mitä hän tarvitsee. 

Pidetään kiusatun puolia, eikös?

~~Ulla~~