perjantai 18. toukokuuta 2018

Loputtomasti tekemistä!

Kyllä tämä toukokuu on oikein touhukuukausi meillä ja uskoisin niin olevan aika monessa muussakin perheessä. Eskarilaisilla ja koululaisilla on ihania retkipäiviä ja tämä äiti yrittää epätoivoisesti muistaa milloin kenenkin piti viedä rahaa kouluun ja milloin olikin vähän eri aikataulu eskarissa kuin normaalisti. Ainakin vielä on lapset olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan:) Hyvä tästä vielä tulee! 
Mandi oli eilen retkellä kirkossa ja sen jälkeen kirpputorilla. Kirppikselle sai ottaa mukaan 3€ ja arvatkaa mitä meidän neiti sillä osti. No itselleen rannekorun, Minealle ihanan pehmolehmän ja mulle sydän koristeen. Ja tuumas vielä, että olisi halunnut ostaa myös Nuutille jotain, mutta rahat loppui kesken. Voi suloisuus tuon tytön ajatuksen kulkua<3



Pihalla on tekemistä niin paljon, että musta tuntuu, ettei mikään määrä tekemistä vähennä niiden määrää. Meille tuli pihaan iso läjä hiekkaa ja multaa. Multaa tilattiin, kun viime keväänä oli tullut isoja jäänpolttamia nurmikkoon ja jotenkin toivottiin, että ihme tapahtuu ja niihin kasvaa kuitenkin nurtsi. No voin kertoa, että ihmettä ei tapahtunut ja tänä keväänä sitten otettiin itseä niskasta kiinni ja päätettiin tehdä asialle jotain.  Mutta siis ankaraa kottikärräilyä luvassa tänä viikonloppuna. 
Hiekkaa taas tilattiin, kun hiekkalaatikolla oli hiekka niin painunut kasaan ja mun mielestä hiekkalaatikolla nyt vaan kuuluu olla PALJON hiekkaa! No sitä siis tilattiin sillä periaatteella, että hiekkalaatikolle ja "vähän johonkin muuallekkin". Just. Tuosta jäljellä olevasta pinosta on JO täytetty se hiekkis ja viety kaikkiin mahdollisiin paikkoihin hiekkaa ja siinä sitä yhä olis, pienoinen ylilyönti etten sanoisi..


Naureskeltiin siskon kanssa, että ollaan molemmat pesty pyykkiä niin kuin ei enää koko kesänä olisi mahdollisuutta kuivata mitään pyykkiä ulkona. Mä oon pyörittänyt koko perheen peitot ja tyynyt, sohvan päälliset, viltit niin ja pessyt matot. Plus sitten ne ihan normi pyykit. Mutta on se kyllä niin nautinto  kuivata pyykkejä ulkona, se tuoksu<3<3
 Pyykkihuollon puolesta saa vaikka muutaman päivän sataa!


Meidän pihassa on pari Tuomea ja ne on ihan mahtavassa kukassa jo nyt. Voisin vaan istua niiden lähellä ja nauttia siitä ihanasta tuoksusta mikä niistä lähtee. 

Musta tuntuu, että tämä aurinko, ihanat kesäiset säät ja puuhat saa ainakin mun mielen huomattavasti kevyemmäksi. Vaikka kaikkea tekemistä ja touhua piisaa, on olo silti ihanan rento. Lasten kanssa on helppoa, kun pihalla piisaa tekemistä vaikka kuinka paljon, eikä kinasteluja ole läheskään niin paljon kuin silloin, kun oleskellaan paljon sisällä. On niin ihana katsella miten lapset keksivät ihan valtavasti tekemistä keskenään. Välillä joku tulee seurailemaan mitä me Mikon kanssa tehdään, mutta menee sitten takaisin touhuilemaan sisaruksiensa kanssa. Vaikka sisarukset välillä ärsyttää, uskon että heistä on kumminkin enemmän iloa!



Ihanaa ja puuhakasta viikonloppua teille kaikille! 

~~Ulla~~


keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Muistakaa juoda vettä!!

Heips!

Nyt kun näitä hellepäiviä piisaa, piisaa ja piisaa, niin muistuttelen teitä kaikkia vanhempia muistuttamaan lapsia juomisesta. Vettä pitää olla mukana minne ikinä mennään. Meillä täytellään pullot heti aamupäivällä, kun pihalle mennään ja niitä sitten täytellään monta kertaa päivässä. Jo kiva juomapullo innostaa monesti lapsia, varsinkin pieniä, käymään juomassa useammin, kuin jos vesi olisi kannussa.  Meillä on jokaiselle oma pullo ja pakastimessa on jatkuvasti jääpaloja niin, että vesi pysyy edes vähän kauemmin kylmänä pulloissa. 


Meillä oli viime kesänä sellainen lasinen vesisäiliö jossa oli hana ja sinne oli kiva tehdä makuvesiä. Taidan käydä ostamassa uuden samanlaisen, vanha meni siis harmikseni rikki. Se oli tosi kätevä, kun lapsilla oli kavereita. Sai laittaa vain värikäitä kuppeja viereen ja tyypit sai käydä omaan tahtiin hörppimässä juotavaa.


Lisäksi oon näinä hellepäivinä antanut välipalaksi (ja ehkä vähän muutenkin naposteltavaksi) kaikkea missä on paljon nestettä, esim vesimelonia ja kurkun paloja. Näin myös Minean tulee saatua nesteitä, kun hän ei ihan hirveän paljoa päivän aikana juo. Tai käy kyllä pullolla, mutta ottaa vain pieniä siemauksia.

Jääpaloja kaiken kokoisiin pulloihin! Nuo tikut on ihan super käteviä, mahtuu kaikista pullonsuista:)

Meillä ainakin lapset herkästi unohtaa koko juomisen ja sitten ihmettelevät kun kaiken juoksemisen ja pomppisin jälkeen on vähän heikko olo ja pää kipeä. Niinpä meillä kuuluu  mennen, tullen ja vielä palatessa mun ääni joka sanoo, että "oottehan muistanut juoda?!". 

Meillä lapset ja aikuisetkin juo vettä. Limsat jätetään suosiolla juhliin ja mehujakin tulee lapsille annettua vain, kun on vieraita. Eikä lapsilla oo mitään ongelmaa juoda sitä vettä, kun ovat pienestä siihen oppineet. Pelkkä jääpalojen lisääminen tekee veden juomisesta jännittävämpää:)  

Miten teillä, muistaako lapset itse juoda vettä, vai joudutteko muistutella?

Niin, että muistakaa juoda joka välissä ja paljon vettä!:)

~~Ulla~~


maanantai 14. toukokuuta 2018

Ah, aurinkoa!!+ DIY terassintaso

Moiks!

Kerrassaan uskomattomia nämä säät olleet nyt jo varmaan viikon! Monen kanssa tullut ihmeteltyä, kuinka lyhyeksi jäi se vk-sää. Minne jäi ne lasten kysymykset "saako ottaa hanskat pois ja avata vähän takkia?". Hypättiin suoraa hellevaatteisiin! Ja arvatkaa olinko mä nyt vielä ollenkaan valmistautunut tällaiseen kuumuuteen? EN! Mandilta puuttuu hellemekot ja shortsit ihan totaalisesti, Mineallakaan ei ole juurikaan shortseja, onneksi mekkoja löytyy. Niin ja Rasmuksen ja Nooankin shortsi varasto kaipaa kipeästi lisäystä. Puhumattakaan mun kesävaatteista, missä ne on?!
Miten teillä, olitteko jo ostellut kaappiin kesävaatteita?


Eipä sillä, en todellakaan valita. Oon päinvastoin yrittänyt ottaa ihan kaiken irti näistä ihanista päivistä. Ollaan oltu oikeastaan kaikki päivät pihalla ja ilmeisesti lapsille sopis tähän väliin vaikka pari sadepäivääkin, koska Nuutti tuumas eilen aamulla, että "äiti onko taas sellainen päivä, ettei leikitä sisällä ollenkaan?". Eikä se kysymyksen sävy ollut ollenkaan sellainen JEI!  No Suomen kesän tuntien, me ehditään leikkiä vielä vaikka kuinka paljon sisällä. Juhannuksena sataa varmaan räntää(hope not). 

Laitettiin lapsille allaskin ja sielä nuo höperöt ovat käyneet uimassa. Itseä ihan hirvitti, miten kylmää se vesi oli, tainnut vanhuus iskeä meikäläiseen. Nuuttikin, joka viime kesänä ei tohtinut muuta kuin varpaan kastaa isoon altaaseen, meni sinne nyt ja tuli pois vasta, kun olin monta kertaa pyytänyt(tyypillä siis ihan leuka jo vapisi). Mun hassut vesipedot<3  Rasmus, Nooa ja Mandi suuntaakin heti kesäloman aluksi viikon kestävään uimakouluun. Niin mahtavaa, kun järjestetään uimakoulu oikein kuljetuksen kanssa, peukut sille!

Heti kevään aluksi toteutin yhden DIY- projektin jonka talvella bongasin Pinterestistä(mulla on Mikon suureksi riemuksi sata projektia tallennettuna...) . Meillä on grillin viereen kaipailtu vähän lisää laskutilaa ja pari eurolavaa tuunattuna sopii tähän tarkoitukseen enemmän kuin hyvin. Tässä kohtaa ISO hatun nosto teille, jotka jaksatte maalata noita lavoja esim terassisohvaksi. OMG miten rasittavaa puuhaa!!! Siis maalia kului sata litraa ja aina kun katsoi eri suunnasta tuntui, että löytyi uusi kohta mistä en ollut vielä maalannut. Olin tosi tyytyväinen, että mun projektiin noita tarvittiin vaan kaks:)


Alkuperäiseen idikseen ei kuulunut nuo hyllyt, mutta kun aikansa pinterestiä selaa niin huomaa muuttavansa suunnitelmaa. Lavojen väliin laitoin vaan varastosta löytyneen laminaatin. Ja nyt kun näitä kuvia tässä koneella katsoo, niin taidan kipaista hakemaan tuohon alempaankin väliin laminaatin.Tuo taso kun on kokonaan sateelta suojassa, niin uskon, että laminaatti kestää. Ja toki noita laminaatteja on siellä varastossa about kolme pakettia. Mähän sitten vain vaihdan uuden tilalle, jos nyt niin hassusti käy, että tuo menee pilalle.


Lavojen päälle kävin ostamassa neljä 30*30cm laattaa,joille tuli hintaa about 4€. Tuo olikin ainut mitä piti ostaa,muut jutut oli ilmaisia. Niin parhautta saada toteuttaa jotain juttuja melkein ilmaiseksi. Oon lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen. Se on just sitä mitä tuohon on kaivattu, kun grilliin kannetaan kaksin käsin tavaraa ja on pihtejä ja muuta mukavaa. Nyt on hyvä paikka laskea ne. Mietittiin aluksi, että laitetaan koko viritys tuohon terassin kaiteeseen kiinni. Mutta kyllä tuolle tuli niin paljon painoa ja on tukevan oloinenkin, että ei nyt ainakaan vielä ruuvattu aitaan kiinni. 


Terassilta puuttuu vielä muutamat jutut, niin saan kuvailtua meidän ihanan kesäkeitaan teille:)

Ihania kesäisiä päiviä teille jokaiselle<3

~~Ulla~~ 

lauantai 12. toukokuuta 2018

Äitikirja- haaste!

Näin äitienpäivän nurkilla päätin tarttua tehtävänimikkeenä-Laura- blogin  Äitikirja-haasteeseen.

Muutama kysymys äitiydestä. Juuri sinun äitiydestäsi.

Montako lasta: 5
Minkä ikäisenä tulit ensimmäisen kerran äidiksi: 22.v
Kun sain tietää olevani raskaana, millaisia tunteita se herätti: Aluksi ehkä vähän hämmennystä, koska tulin tosi nopeasti raskaaksi, mutta sitten ihan mieletöntä iloa ja onnea. Olisin halunnut kuuluttaa uutisen heti kaikille<3 Niin ja joka kerta se on ollut yhtä ihmeellistä!!


Kuvaile synnytystä kolmella sanalla: Upeaa, kivuliasta ja uskomatonta
Parasta äitiydessä:Se pakahduttava onnen tunne mun lapsista. Se miten ylpeä mä voin niistä olla. Ne ihanat halaukset ja suukot lapsilta. Lasten ilon ja riemun kokeminen pienistäkin asioista!
Pahinta äitiydessä: Ajanpuute. Sun omat tarpeet tulee aika usein viimeisenä.
Must have tavara, joka helpottaa äitiyttä: Kännykkä:)
Must have tavara vauvavuodelle:Tätä piti vähän miettiä. Päädyin lopulta sitteriin. Ilman sitä en olisi pärjännyt ollenkaan!


Paras arkiruoka: Makaronilaatikko. Teen aina niin paljon, että sitä syödään edes sen pari kertaa.
Olen hyvä äiti, koska:Arjen pyörittäminen sujuu jo niin hyvällä rutiinilla, että siihen on helppo sitten heitellä muuttujia sekaan. Kaveri kylään-joo saa tulla, ylimääräisiä suita ruokapöytään-sopii sekin, lähdetään extempore Tampereelle-onnistuu!
Parasta lapsiperheen arjessa: Yhdessä tekeminen ja yhteiset retket ja reissut. 
Pahinta lapsiperheen arjessa:Tällä hetkellä se hetki kun Mikko tulee töistä ja lapset koulusta/eskarista. He tulevat nimittäin samaan aikaan kaikki ja samaan aikaan herää myös pienet päikkäreiltä. Siinä sitä sitten yritän kuunnella kolmen lapsen juttuja koulu- ja eskaripäivästä, antaa välipalaa ja vaihdella Mikon kanssa kuulumiset. Ei ihan mun lemppari juttu.
Äitiydessä minut yllätti positiivisesti:Miten helppoa on luottaa omiin päätöksiin omien lasten suhteen. 


Minun vinkkini äideille:Sä tiedät itse mikä on parasta juuri teidän perheelle. Joka toimii meillä, ei välttämättä toimi teillä ja se on ihan fine. Ottakaa rennosti!
Minun mottoni arjessa: Mulla se taitaa olla, että "tee koko ajan jotain, niin saat valmista!"
Kun lapset menevät illalla nukkumaan minä: katson telkkua toisella silmällä ja teen jotain käsityötä toisella:) Niin ja pyörin somessa(ihan liikaa). Niin ja nautin hiljaisuudesta!!


Kiitos Laura, tätä oli super kiva tehdä! Olis kiva kuulla mikä on  teidän lukijoiden arjen motto?

~~Ulla~~

tiistai 8. toukokuuta 2018

Mitä meille kuuluu?!

Hellou!

Aurinkoinen sää toi mukanaan pihatouhut. Niitä on niin paljon, ettei sisällä ehdi olla enää ollenkaan. Ja kun sisällä sitten viimein on, näyttää talo siltä, että imurin kanssa on ihan pakko heilua edes hetki. Joten arvatekin se on nyt sitten tämä blogi joka joutuu jäämään vähemmälle huomiolle, mutta yritän tässä taas sada postauksia teiuhempaan, terassilta puuttuu enää pari juttua ja saan senkin kuvattua.

 Ulkona oon heilunut haravan kanssa ihan hulluna. Siis enkö muka tehnyt tuota ihan samaa puuhaa vaikka kuinka paljon syksyllä?! Ihan epäreilua, että lumen alta paljastui kauhea lehti määrä. Ei siis mitään yksittäistä lehteä sielä täälä vaan kunnon lehtimatto! No joka välissä kun vähän heiluttelee haravaa niin kyllä siitä kuulkaa valmista vaan tulee. Mielessäni kyllä hain jo moottorisahaa varastosta ja kaadoin joka ikisen koivun meidän tontilta ja kymmenen metriä tontin rajojen ulkopuoleltakin! 

Kesäkukkia oon varovasti jo laitellut ja ihan hyvin nuo on elossa pysynyt, vaikka parina yönä onkin ollut muutama aste pakkasen puolella. Tosin neilikan alut oli tässä päivää eräänä ihan nuupahtaneet ja ajattelin jo, että nyt ne on paleltuneet. Kunnes tajusin, että niin tarvittiskohan ne sitä vettäkin:D Vain mulle voi käydä näin! Pitää taas opetella tähän päivittäiseen kastelu ruljanssiin.



Mansikkamaan sain eilen kuntoon. Vähän naureskelin itselleni, kun lopuksi lakaisin sitä harjalla...Mutta siis ihan älytön homma siinäkin, nyppiä kaikki kuivuneet lehdet pois ja katkoa jo kasvaneet rönsyt. Joskus mäkin luulin, että mansikkamaan kun vaan jaksaa tehdä, niin sitten sieltä vaan käydään napostelemassa mansikoita. No eihän se nyt ihan niin mene. Koko ajan saat olla katkomassa niitä rönsyjä ja istuttelemassa uusia. Mutta on se silti kaiken sen vaivan arvoista. Niin ihanaa lasten kanssa käydä sitten taas päivittäin herkuttelemassa mansikoilla. Viime vuonna saatiin jo pakkaseen astikin mansikoita, ihan parasta! Meillä olis tarkoitus vielä laajentaa tuota mansikkamaata tänä kesänä. Onko teillä mitään huippu hyvää mansikkalajia mitä suosittelisitte? Nyt sitten vain odotellaan kukkia ja mansikoita<3




Mandi kasvoi taas äitin silmissä yhtäkkiä paljon isommaksi tytöksi mitä oli. Hän nimittäin rupesi kulkemaan eskarissa pyörällä! Ostettiin neidille isompi pyörä syksyn koulumatkoja silmällä pitäen ja hän päättikin ruveta jo nyt kulkemaan sillä eskarissa. Eskari ja koulu on siis samassa pihassa. Mandi pääsee Rasmuksen ja Nooan kanssa monena aamuna eskariin ja sieltä pois. Sellaisina aamuina, kun pojat menee eri aikaan Mandi käy hakemassa naapurista eskarikaverinsa ja he menevät yhdessä.  Että ihan yksikseen ei tarvitse kulkea mitään matkaa. 


Mutta ette ikinä usko mitä ihan järjettömiä pelkoja mulla oli parina ensimmäisenä päivänä, kun hän meni pyörällä eskariin. Matkalla on joen ylitys ja jostain sain päähäni ruveta pelkäämään, että Mandi tippuu sinne. Siis kyllä, ihan järjetön pelko, mutta tuo ajatus pyöri ihan koko ajan mun mielessä! Jossain kohtaa mietin, että laitan eskariin viestiä, että onhan meidän muru päässyt eskariin turvallisesti. Onko teillä ollut mitään järjettömiä pelkoja?! 
 Nyt pelko on jo helpottanut, kun eskarista kotiin pyöräilee tyttö joka on hymyssä suin ja edelleen täynnä virtaa! Tuota jaksamistakin mietittiin, matkaa tulee kuitenkin yhteen suuntaan 2,8km. Se on aika pitkä matka pienelle ihmiselle. Varsinkin jos vastassa on tuuli ja joskus sadekin. Mutta ainakin vielä Mandi katselee kellosta koko ajan, että koska saa lähteä. "Äiti joko saa mennä, jos mä poljen vähän hitaammin?!". Intoa piisaa! Ja on se ihan kiva, että syksyllä tuo koulumatkan kulkeminen on jo sitten ihan tuttu juttu!
Niin ylpeä mun tytöstä<3

Olisko tässä nyt kuulumisa tarpeeksi yhteen postaukseen?!

MItä teille kuuluu? Onko sielä muita jotka touhuilee pihalla aina kun aikaa vaan on?

Ihania aurinkoisia päiviä juurikin sulle<3

~~Ulla~~

Nappaa seurantaan unelmienelamista instassa, sinne tulee napsittua usein kuvia meidän touhuista!