Otsikon perusteella voi luulla, että mä oon viettänyt viikonlopun kavereitteni kanssa,mutta ei. Vietin ihanan viikonlopun omien tyttöjeni kanssa<3
Mikko lähti meidän poikien kanssa perjantaina heti töiden jälkeen mökille ja he tulivat takaisin vasta sunnuntai iltapäivällä. Siispä mä sain viettää laatu aikaa Minean ja Mandin kanssa. Heti perjantaina, vain pari tuntia poikien lähdön jälkeen, tehtiin Mandin kanssa sama huomio. "Onpa täälä hiljaista". Siis todellakin, meidän Nuutti on sellaisessakin papupata iässä (en tiedä keneltä lie perinyt...), että jänen höpöttelynsä täyttää tämän talon oikeastaan koko sen ajan mitä poitsu on hereillä. Välillä hän juttelee meille muille ja välillä vain selostaa leikkejään ääneen. Siispä Nuutin puuttumisen huomasi aika nopeasti.
Me vietettiin kyllä niin super mukava viikonloppu. Perjantaina syötiin piiiiitkästä aikaa sipsejä ja katsottiin elokuvaa. Lauantaina ajeltiin Seinäjoelle mun äidin luo. Ennen sitä lakkailtiin kynnet ja tuunailtiin hiukset kuntoon. Mandi nautti kun sai katsella mitä vaatteita lattaisi päälle ja Mineakin tuumas pontevasti, että "mekko"! Käytiin yhdessä syömässä ja sitten istuskeltiin vielä ihastelemassa mumman pupua:)
Sunnuntaina kurvattiin heti aamupäivällä leikkipuistoon touhuilemaan. On se vaan aika erilaista olla puistossa(kin) kahden lapsen kanssa. Siinä ehtii ihan helposti katsoa molempien temppuiluja ja auttaa jos apua kaivataan. Välillä kun ollaan koko porukka puistossa, niin tuntuu, että siinä saisi olla pöllö,että ehtisi katsoa jokaisen "äitiii kato kuinka mä teen" jutun:) Sunnuntaina ehdittiin myös heilutella haravoita ekan kerran tälle syksyä. Mä oon vakaasti päättänyt odottaa, että suurin osa noista lehdistä tippuu maahan ja vasta sitten haravoida kunnolla.
Itsellä oli kyllä viikonlopun aikana useamman kuin kerran sellainen orpo olo. Tytöt saattoivat järjestellä tunti kaupalla nukkekotia tai leikkiä petseillä. Siinä mä sitten tuumiskelin, että mitä ihmettä oikein tekisin. No sain kyllä sitten yhden joululahjan valmiiksi, että ihan mukavaa. Huomasi kyllä niin selvästi miten tottunut sitä on siihen, että ympärillä on sitä nahistelua, tasaista höpötystä, naurua, itkua ja muuta mukavaa, elämää.
Mutta oli se myös ihanaa. Kun voi keskittyä vain kahden lapsen asioihin. Ja voitiin yhdessä rauhassa piirrellä, maalailla ja muovailla. Minea nautti ihan silmin nähden isosiskon seurasta ja huikki koko ajan, että "Mandiii tuu!". Ja arvatkaa mikä oli Mineasta varmasti parasta? Mandin yökyläily hänen huoneessaan. Mandi siis nukkui kaksi yötä Nuutin sängyssä ja Minea oli ihan yhtä hymyä, kun huomasi isosiskon kantavan peittoa ja tyynyä hänen huoneeseensa. Mun rakkaat<3
Tälläiset hetket on kyllä ihania jakaa lasten kanssa. Meillä on enemmän niitä joka päiväisiä pieniä hetkiä jolloin pystyy keskittyä vain yhteen lapseen. Pitäisikin raivata tilaa myös vähän pidemmille hetkille.
Pojilla oli ollut vähintään yhtä hieno viikonloppu mökillä. Nuutti ihan onnessa selitti miten hän on saanut viisi kalaa, siis VIISI. Ja miten ulkovessa ei ollut yhtään pelottava paikka:)
Oli se kyllä ihanaa saada kaikki takaisin kotiin<3
Ihanaa alkanutta viikkoa jokaiselle ja jos joltain löytyy jotain postaus toiveita, niin nyt olis hyvä aika heittää niitä ilmoille!
~~Ulla~~