Ihania hetkiä tässä päivässä

Tuli vielä fiilis kirjoitella, kun oli niin kiva päivä:)

 

Aurinko paistoi pitkästä aikaa ihan koko päivän ja lämmitti oikein kunnolla. Miten sitä tuntuikaan, että viimeisestä helle päivästä on ikuisuus?! Mandikin ihan onnessa kysyi, että saako tänään laittaa hellemekon. Loppujen lopuksi sekin heitettiin pois ja vaihdettiin shortsihaalari päälle. Uima-altaallakin viihdyttiin useampi tovi. Niin nautin, kun lapset pääsee pulikoimaan omassa pihassa. Toki jos kunnolla haluaa uida, niin sitten pitää kyllä lähteä vähän kauemmas.

Mä en tajua mikä uikkareiden paljouskin meillä on. Siis kun niitä ruvettiin etsimään , niin niitähän sitten löytyi vaikka kuinka monet per naama. Pojat tyytyi yksiin mutta Mandin nyt tietty piti saada heti kahdet uiksut testiin:)

Meidän terde on kaikkea muuta kuin sisustuksellisesti kaunis näin hellepäivinä. Joka paikassa on vaateläjiä ja pyyhkeitä ja uiksuja kuivumassa. Mutta siitä viis, ottaisin silti sata kertaa mieluummin nämä vaateläjät kuin sen siistin terden<3

 

 

Ollaan istuskeltu pitkälle illalla terassilla, mahtava kun tuohon paistaa juuri aurinko ilta myöhäälle. Nuutti ja Minea meuhkas sohvalla niin hurjasti, että sai koko ajan pelätä jomman kumman tippuvan vaikka vieressä olinkin.

 

 

Sisälle kun tultiin saatiinkin syödä iltapalat ja tehdä iltatoimet. Sitten päästiinkin iltasatujen kimppuun. Onko teillä tapana lukea iltasatuja lapsille? Mun mielestä on jotenkin surullistakin, että kirjakerhojen kaupustelijat mainostaa puhelimessa moneen kertaan miten kirjakerhoon kuluu myös nettisovellus. "Saat kätevästi laittaa lapselle vaikka tabletilta iltasadun" . Anteeksi nyt vaan, mutta en ymmärrä. Tai no varmasti on tilanteita, että tuo on ihan kätevä ja voi jopa pelastaa joitain hetkiä. Mutta iltasadun haluan kyllä lukea ihan itse omille lapsilleni. Se on se hetki kun vielä vähän höpötellään päivästä, ollaan lähellä (=sylissä) ja tutkitaan yhdessä kirjan sivuja. Rasmus ja Nooa lukee omia kirjojaan sängyssä, Rasmus varsinkin on nyt kesälomalla innostunut valtavasti lukemaan. Lainattiin hänelle kirjastosta Risto Räppääjä sarjaa ja siitä on jo useampi kirja luettu. Mandille luetaan yleensä jotain prinsessa kirjoja, välillä jo sellaisiakin missä ei ole joka sivulla kuvia. Sitten yhdessä tuumiskellaan millaisia mekkoja niillä sadun prinsessoilla on:)

Nuutti on nyt siinä iässä, että hänelle voisi oikeastaan lukea vaikka 20 kirjaa päivässä. Ja kaikki kelpaa, niin Autot, eläinsadut kuin Nalle puhit.

 

Huomasin vasta tässä koneella, että Minea on taas uudelleen järjestänyt mun tarjotin tavarat:)

 

Ja sitten tämä meidän pienin. Niin innoissaan on hänkin kirjoista, että piti oikein laittaa olkkarin hyllykköön lokero kuvakirjoille. Niitä neiti käy sitten hakemassa ja kuljettelee joko isoveljille luettavaksi tai meille vanhemmille. Jos ei ketään muuta näy niin Nuuttikin kelpaa<3

Tämä kirjojen valinta on aika totinen prosessi niin kuin huomaatte:

 

 

Tällä hetkellä luukku kirjat on niitä parhaita, tai sitten sellaiset ihanan värikkäät. Eläinkirjoista neiti tykkää myös, mun äänet eläimille saa vaan aina välillä vähän kummastusta aikaiseksi muussa perheessä... Eikä muka teidän puput sano "puputipuputi" tai kalat "pulipuli"  :D Joku eläinten äänikirja vois vissiin olla kova sana, lähinnä siis mulle! Meillä on muuten kaikki Minean tämän hetken kirjat aikoinaan Rasmukselle ostettu Vau- kirjakerhosta, ihmeen hyvänä pysyneet vaikka kovasti ollaan niitä kaikille luettu. Parit kirjat oon joutunut nyt Minean aikana heittää roskiin kun ne on olleet ihan paloina. Vähän ronskimmat otteet meidän pimulla!

 Aika onnellinen neiti kun saa selailla kirjoja<3

 

 

 Tässä tämän illan kirja saldo. Ja nämä luettiin pari kertaa. Että luulis neidin oppivan laajan sanavaraston,hah. Nimim ekaa sanaa odotellessa (enkä ainakaan hoe aina vaipanvaihdon yhteydessä, että sano äiti, ä i t i, äitiii...).

 

 

 Huomiselle on ilmeisesti luvattu vielä lämpöisempää säätä. Ja mulla olis leipomis päivä edessä. Meillä on lauantaina Minean ja Nuutin synttärit ja sinne on vielä kaikki tarjottavat tekemättä. Taidan yrittää hyökätä niiden kimppuun heti aamusta, niin saa olla loppu päivän sitten ulkosalla. Ja talo vois siivoontua ihan itsellään sillä välin, pliis.

 

Nyt nukkumaan, öitä vain kaikille tyypeille<3

 

~~Ulla~~

 



Mun ajankäyttöä

Sain lukijalta ihanaa sähköpostia jossa oli myös muutamia kysymyksiä meidän ruokailusta.

Tässäpä sitten vastausta:)

 

Meillähän syödään ihan sitä perus kotiruokaa. Varsinkin arkena ja aika pitkälti myös viikonloppuisin. Jos nyt yhtäkkiä pitäis luetella mitä ne kotiruuat meillä on niin tulee mieleen makaronilaatikko, nakkikeitto, perunamuusia ja rapeita kalapaloja tai makkaraa tai mureketta, lasten herkkua on spagetti ja jauhelihakastike, syödään myös ihan perunoita ja vaikka lihapulla kastiketta.

Ruokaa käyn ostamassa oikeastaan kaksi kertaa viikossa. Maanantaina viikolle ja perjantaina sitten vlopulle. Toiminut hyvin. Ja kauppalista on ihan must. Toki oon huomannut, että se melkeinpä riittää jos sen kirjoitan, nimittäin aika usein se on jäänyt sitten pöydälle ja muistan silti kaupassa mitä siihen kirjoittelin:)
Ruokaa saa viidelle lapselle ja kahdelle aikuiselle kantaa ja paljon. Välillä tuntuu kaupassa, että kärryt loppuu kesken. Meillä vois olla oma lehmä, kanat, banaani ja omenapuut, sekä joku vois lahjottaa meille varmaan joka viikko 10kg jauhelihaa, niin paljon noita kaikkia saa kotia kantaa:D

 

Miten mulla sitten on aikaa tehdä ruokia? No ihan hyvin. Pyrin tekemään joka toinen päivä jonkun isomman satsin ruokaa eli juurikin joko laatikon tai keiton jota syödään ainakin kahtena päivänä, joskus jopa kolmena. Toisena päivän ruokana on sitten jotain sellaista mikä piisaa vain yhdelle kerralle, eli vaikka muusia ja mureketta. Oikeastaan joka viikko syödään joku laatikko ja melkeinpä keittokin.  Jo niillä saan monelle päivälle joko aamu- tai iltapäivään vapaata ruuanlaitoista. Pyrin siihen, että ruuan kanssa olisi jotain tuoretta jos ei muuta niin edes sitten kurkkua!

 

Koska kyllähän se vaan aikaa vie tuo ruuanlaitto. Sillä tykkäänkin noista laatikoista, kun ne tulee sitten vähän niin kuin itsestään. Ja niiden ollessa uunissa voidaan ulkoilla tai käydä kaupassa tai muuta. Ei tartte nökötellä hellan ääressä. 

Mä oon ihmisenä muutenkin sellainen etten juurikaan istuskele päivisin. Meen ja touhotan oikeastaan koko päivän.Mun siivoaminenkin on oikeastaan päivittäistä. Joka päivä tulee imuroitua ja lisäksi siivoilen vaikka yhden huoneen kunnolla, tai pesen parit ikkunat ym.  Minea, Nuutti ja Mandi kulkee tuohuissa hyvin mukana. Jos ripustelen pyykkiä ja käärin kuvia pinoihin, niin tyypit on korinhoitohuoneen lattialla leikkimässä pikkuautoilla, tai jos pesen olkkarissa ikkunoita niin yleensä koko kolmikko leikkii samassa huoneessa omilla leluillaan.

Mä tykkään myös olla ja istua lasten kanssa lattialla. Leikkiä legoilla tai rakennella junarataa. Mutta valitettavasti ihan koko päivää en voi sille pyhittää ja oon kyllä tosi onnellinen siitä miten mainiosti meidän muksut touhuilee keskenäänkin. Varmasti just kun heitä on monta, niin ovat tottuneet siihen, että aina löytyy joku jonka kanssa puuhastella.  Toki Mineakin viihtyy jo yllättävänkin pitkiä aikoja yksin. Tässä yhtenä päivänä pystyin tehdä näitä blogi hommia vaikka kuinka kauan, kun neiti hääräs ympäri taloa ja kävi vain välillä halailemassa<3

Tähän loppuun yks meidän lasten ja aikuistenkin lemppari ruoka ja ylläri tämä on laatikko. Ja ei, se ei oo kyllä varmaan ihan terveellisimmästä päästä, mutta tätä ei syödäkkään joka viikko, eikä kyllä joka toinenkaan! Kuvaa en saanu napattua kun viimeksi tätä syötiin, oli sen verran kiire. Niin kuin kyllä aika usein nykyään, koskahan sitä ehtis taas syödä rauhassa?!?!

Kana pasta laatikko:
Pussi valitsemaasi pastaa, mä käytän simpukkapastaa
300-400g marinoitua kanaa (toimii myös marinoimaton)
1 Pastakastike prk (esim dolmio)
Sekaan voi heitellä myös jotain kasviksia esim. herne-maissi.paprikaa, tai mun herkku on ananas:)
Jos haluaa niin vielä purkki joko lusikoitavaa koskenlaskijaa tai juustodippiä.

Pasta keitetään, kanat paistetaan ja sitten vaan kaikki vuokaan ja pastakastike päälle, kasvikset sekaan ja jos haluaa juusto juttua päälle.
Uunissa 200 asteessa about 20 min.
Osuu ja uppoaa meidän lössille. Salaattia kylkeen niin naaaam!!!

Jos sulla on joku Super helppo ja hyvä arkiruoka niin nyt jakoon reseptiä!!

~~Ulla~~



Millainen yksi vuotias meiltä löytyy?!

No ihana tietenkin, lienee sanomattakin selvää<3

 

Virallisestihan tuo yhden vuoden rajapyykki ylitettiin jo kesäkuun 13.pvä, mutta laittelen tämän postauksen vasta nyt, että sain neuvolasta mitat mukaan.

 

Oli vaan ihan pakko laittaa tähän alkuun kuva meidän murusta parin viikon ikäisenä.Oli hän vaan niin pieni<3<3

 

 

Ja sitten nykyhetkeen:

 

 

Neuvola käynnistä ei jäänyt itselle ihan se paras maku suuhun. Voi toki olla, että tulkitsen nyt vain eleitä, ilmeitä ja äänenpainoja liian herkästi. Kertoilin mitä meille kuuluu ja tuli puhetta ruokailuista.  Sanoin, että Minea syö oikeastaan kerran päivässä jotain jogurttia tai rahkaa ja aamu- sekä iltapalalla juustoa ja voita leivän päällä, mutta normi maito ei meinaa maistua( toki meillä siis muutakin syödään, mutta noista maitotuotteista...:)). Toki sitä tarjotaan, mutta neiti ottaa pari hörppyä ja vääntää naamansa mutrulle. Ihan vielä ei siis mikään lemppari juttu:)

No sanoin kuitenkin etten oo itte mitenkään tuosta huolestunut, koska A se on just vasta otettu mukaan ruokavalioon ja B mä imetän vielä. Moooonta kertaa päivässä ja yössä. Mutta tästäpä ei neuvolan täti oikein vissiin tykännytkään. Kysyi heti onko ne yölliset syötöt ihan pakollisia ja vähän myös puhui siihen tyyliin, ettei se ole ihmekkään jos maito ei maistu kun saa monta kertaa päivässä tissiä. Tuli itselle tosi tylsä olo, kun sai jokseenkin puolustella omia valintoja. Ja siis tämä oli ihan ensimmäinen kerta koko mun imetys taipaleella, kun kohtasin tätä kyseenalaistamista.

Tokihan mä tiedän, että Minea pärjäis jo kovasti ilman yösyöttöjä. Olis pärjännyt jo monta kuukautta. Mutta haittaako ne yösyötöt mua, no ei! Me nukutaan perhepetissä ja mulle ei oo mikään ongelma jos toinen haluaa välillä vähän imeskellä tissiä. Meillä on kaikille jäänyt tissi sitten kerrasta pois ja siihen asti sitä on nautittu ahkerasti.

 

 

No mutta niihin mittoihin. Mineahan on aikas mini. Kasvaa Mandin kans aika samalla käyrällä, jos nyt vähän kurkkii neuvolakortteja vierekkäin. Mutta siis tasaisesti omalla käyrällä mennään:)

 

Suluissa viime neuvolan eli 8kk mitat:

 

Paino 8600g (7550)

Pituus 76cm (69,3)

pipo 44,4cm (43,5)

 

Rokotteita annoin laittaa vain kaksi, kolme on mun mielestä ihan liikaa:) Ilta olikin sitten vähän itkuinen ja neiti viihtyi vain sylissä.

 

 

*Meidän neiti ottaa jo todella nopeita kävely askeleita, melkeinpä juoksee.

* Hän nukkuu yleensä vain yhdet päikkärit, klo 12-15, mutta jos autolla ajellaan aamu- tai iltapäivällä tulee uni heti. Noilla yksillä päikkäreillä jaksaa ihmeen hyvin, kunhan on kivaa touhua, esim pihalla oloa

*Nukahtaa yöunille klo 20.30-21.30 välillä

*Heräilee aamulla noin 7.30 aina yhtä hyvällä tuulella

*Rakastaa keinumista ja trampoliinilla pomppimista

*Omistaa kaksi alahammasta ja yhden ylähampaan

*On tarpeen tullen erittäin dramaattinen, osaa heittäytyä maahan ja vuodattaa krokotiilin kyyneleitä:) Niin ja tuon tarpeen määrittelee tietysti neiti itse:D

*Käyttää vaatteissa kokoa 74-80cm

* Lähtee kikattaen karkuun, kun joku on tulossa nappaamaan

*Osaa kiivetä portaat ylös

*Osaa kiivetä myös Nuutin sänkyyn, meidän vanhempien sänkyyn ja keittiön penkille (ja sitä kautta tietysti pöydälle)

*Tykkää hurjasti touhuta yhdessä kaikkea, esim laitella koneesta pyykkejä koriin (tai lattialle tai jonnekin piiloon)

* Haluaisi lukea luukku kirjoja yhä uudestaan ja uudestaan....Ja uudestaan:)

*Rakastaa iskän kanssa hömpöttelyä, tai no ihan sylissä olokin on tosi ihanaa<3

 

 

Sellainen ihana pieni mini tyyppi meiltä löytyy. Ensimmäinen vuosi on kyllä yhtä hurjaa kehitystä. Voiko mikään olla ihanampaa kuin seurata sitä kaikkea uuden oppimista. Sitä on itsekin niin onnellinen kaikesta pienestä, kun näkee miten lapsi osaa iloita kaikesta. Siis perhosista ja kukista, hiekkakakuista ja keinumisesta.

Nyt sitten vain innolla tämän edessä olevan taapero vuoden kimppuun:)

 

Mitäs muille taapero ikäisille kuuluu?!

 

~~Ulla~~

 



Juhannus juhlittu!

Moiks!

 

 

Mitenkäs teidän juhannus sujui?! Saitteko nauttia auringosta vai olitteko sadepisaroita piilossa?

 

Me saatiin perjantaille yllättävänäkin kiva sää. Aurinko paisteli, toki tuuli oli aika vilpoinen, mutta pääasia, että saatiin olla pihalla! Lapset touhusteli serkkujensa kanssa ympäri pihaa. Saunottiin pitkän kaavan mukaan ja syötiin kyllä paljon enemmän kuin olisi tarvinnut.

 

Mineakin meni joukon jatkona kuin vanha tekijä:) Sielä missä muutkin olivat oli meidän pikku neitikin. Ja miten hienosti hänkin osaa jo leikkiä. Leikkimökistä toi meille muille leikkiruokia maisteltaviksi.

 

 

Trampoliini on sitten aina yhtä suosittu. Tytöillä oli ihan omat leikkinsä koko juhannuksen. He tekivät kukkakauppaa salaiseen paikkaansa. Kälyn kanssa ilolla seurattiin miten hienosti leikit sujuivat. Isot poitsut leikki ja pelas keskenään, isommat tytöt samoin. Nuutti sai Nellistä just hyvän kaverin ja Minea sitten mennä möyrästi kaikkien kanssa:)

 

 

Nautin niin kovasti, kun saatiin hyvä sää. Terassilla syöminen on vaan niin hienoa! Päätettiin, että laitellaan ensin lasten ruoka ja vasta sitten meille aikuisille.  Saadaan edes suurin piirtein rauhassa syöpötellä.

 

 

Jääkaappia katsoessa jo vähän nauratti, että ei tässä kyllä nälkä pääse yllättämään! Kun  kaikki oli valmista ja päästiin pöytään niin sitä ruokaa oli sitten vaikka ja kuinka paljon. Ja niin hyvää!!

 

 

Lauantaina päätettiin vähän epävakaisesta säästä huolimatta lähteä Powerparkkiin. Vaatetta sai laitella oikein kunnolla päälle ja välikausi takkeja otettiin mukaan, jotka sai muuten kiskoa päälle heti parkkipaikalla. Väkeä ei mitenkään hirveästi ollut, varmaan tuo sää oli siihen suurin syy. Mutta sehän oli vain kiva meille, ei ollut jonoja juurikaan laitteisiin!

Nuuttia vähän mietittiin, tohtiiko hän mennä mihinkään laitteeseen, mutta jo ensimmäisen laitteen jälkeen huomattiin ihan turhaksi tuo pelko. Poitsu oli ihan innoissaan ja kiljahteli riemusta:)Tämä oli Nuutin ensimmäinen kerta huvipuistossa ja oli ihana katsoa sitä intoa. Juoksujalkaa mentiin laitteesta toiseen ja monen metrin päästä näytettiin jo ranneketta laitteen pyörittäjälle.

 

 

Oli hienoa, kun Rasmus ja Nooa pystyi mennä jo serkkunsa kanssa keskenään pitkin huvipuistoa. He kävivät vain välillä kertomassa kuulumiasia ja minne ovat seuraavaksi menossa. Ja pienempiä lapsia oli niin hyvin, että aina oli joku kaveriksi laitteeseen.

 

 
Powerparkkia ei kyllä voi kuin kehua paikkana. Niin siisti ja ihan hurjat määrät noita pienille lapsille suunniteltuja laitteita. Henkilökuntakin oli tosi mukavaa.
Iltapäivä ruuan jälkeen saatiin muutaman minuutin ajan vettä niskaan, mutta onneksi ei heti lähdetty kotiin. Nimittäin vesisade loppui nopeasti ja sitten olikin taas monta tuntia aikaa kierrellä laitteissa. Sade karkotti aika ison osan muista huvipuistoilijoista joten saatiin aika rauhassa mennä laitteesta toiseen!
 

 

 

Saatiin vielä kummipoitsu meille yökylään ja Mandi lähti serkkujensa luo joten mukavasti meni myös sunnuntai. 

 

Jotenkin tuntuu hullulta, että juhannus on keskikesän juhla. Siis justiinhan se kesä on vasta alkanut?! Vaikka tässä ollaankin saatu viettää niin monta sadepäivää, että tälle äidille rupeaa pikku hiljaa piisaamaan! Onneksi säätiedotus tais jo loppu viikolle luvata parempaa säätä. Pyykkiäkin on päässy kertymään kauheat läjät, kun oon vaan odottanut sellaista säätä, että saan ne pihalle kuivumaan:)

 

Jos jollain on jotain kivaa vinkkiä sadepäiville lasten kanssa niin kertokaa ihmeessä. Täälä on nyt muovailtu, maalailtu vesiväreillä, piirrelty, pelailtu lautapeliä, katsottu leffoja ym. Rupeaa ideat loppumaan , kun aamulla ysiltä ensimmäinen kysyy mitä vois tehdä...

 

Ihanaa tiistain jatkoa joka tapauksessa:)

 

~~Ulla~~

 

Ihanaa juhannusta!

Ajattelinpas vain tulla teille ihanille toivottelemaan rentoa juhannusta:)

 

Meidän juhannus kuluu perinteisesti ihan tässä kotosalla. Pian saapuu käly perheineen meille ja sitten syödään, saunotaan, vihdotaan,touhutaan lasten kanssa, jutellaan, nauretaan, tehdään yhdessä ruokaa ja grillataan. Niin ja tietty valvotaan ihan liian myöhälle jutellen. Nautitaan siitä, että lapset ovat niin saman ikäisiä, että leikit eivät taukoa ollenkaan ja syömäänkin saa melkein suostutella sillä lupauksella, että heti sen ruuan jälkeen saa jatkaa leikkiä.

 

Jääkaapissa odottaa uusi kakku testailu, salted cheesecake, joka vaikutti niin herkulta, että sain lyödä itteäni sormille, etten napannut siitä palaa jo heti sen valmistuttua!

 

Nyt on siis aika nauttia yhdessä olosta, hyvästä ruuasta, kukista ja kesästä. Kesästä vaikka se sää olis mikä hyvänsä. Nimim. joku varas kynttilöitä kaappiin JOS sattuu olemaan synkkä sää:D

 

Rentoudu siis , oot sen ihan varmasti ansainnut<3

 

~~Ulla~~ 

Voihan keskeneräisyys!!

Moiks!

 

En tiedä mikä käsityökärpänen muhun on käynyt puraisemassa. Yleensä tämä on tuttua syksyllä, kun ilmat jo vähän viilenee. Mutta ehkä vähän vilpoinen (okei, KYLMÄ) kevät ja alkukesä toi tämän vimman jo nyt päälle. Tekisi mieli tehdä vaikka mitä käsitöitä. Ja siitä seurauksena meillä on pitkin taloa keskeneräisiä töitä. Tiedättehän, vähän villasukkaa siellä ja mattoa täällä. Hah. Oon mä siis jotain saanut peräti valmiiksi. Nimittäin Gugguun tyyliset leggarit neideille ja kauan haaveilemani tyynynpäällisen.

 

 

Näille tuli muuten hintaa about 5€ per leggarit. Että ihan piskuisen edullisemmat kuin ne aidot:) Kankaat tilasin Kankaita.com:sta.

 

 

Näistä tyynynpäällisistä oon haaveillut jo kauan. Viimeksi kun Virpi oli meillä käytiin Ilmajoella Mallan Makeissa ja sieltä lähti mukaan Greengaten leipäkoriliina. Oon nähnyt nyt aika monessakin blogissa näistä tehtyjä tyynynpäällisiä ja pakkohan munkin oli sellainen saada. Ja nyt kun yksi on valmiina haluan näitä moooonta lisää!! Laitoin toiselle puolelle ihan vain vaaleanharmaata pellavakangasta. Tosi helppo tehdä ja noita Greengaten liinojahan on hurjan montaa eri kuosia. Saa nähdä mitä meille niistä seuraavaksi kotiutan:)

 

Tämä on pienine pitsineen niin kaunis<3

 

Ja siis kyllä, villasukat Minealle on jo työn alla. Mä oon joka syksy tehnyt joka lapselle villasukat. Viime syksynä lapset sai itse valita omat värinsä ja olihan ne nyt aikas..no pirteitä:) Tänä vuonna mennään varmaan samalla linjalla, tai sitten hävitä noita mun lankakerien loppuja. Minealle vielä onneksi kelpaa kaikki ja hänelle tuleekin vaaleanpuna harmaat villasukat. Tuo merinovillainen lanka on vaan niin pehmeää ja pysyi tosi hyvänä viime talven käytössä. Ajatuksissa on tehdä yhdet ihan ulkoilu käyttöön olevat sukat ja yhdet söpistelyyn sopivat. Noita pieniä villareita on niin kiva kutoa, kun valmistuvat nopeasti.

 

 

Ja entäs sitten se matto? No kyllä sekin täältä nurkista löytyy... Tai siis se alku! Sisustus on menossa vielä enemmän maalaisromanttiseen suuntaan ja haluan ehdottomasti virkatun maton meidän olkkariin. Onneksi tuo Lankava  on tuossa ihan lyhyen ajomatkan päässä niin sain haettua nopsasti matskua siihen. Nauroin ihan ittelleni, kun kaupasta pihalle pääsin. Ensin sanoin etten tarvitse apua ja hetken päästä huomasin, että olin jutellut kahden eri myyjän kanssa, mitä mun kannattais ostaa!

Mutta kyllä tämä tästä, mä jo näen tämän valmiina:)

 

 

Nyt sitten voisin vaikka vastaanottaa ylimääräisiä tuntia vuorokauteen, että saisin näitä tehtyä valmiiksi!! Matto on kyllä edistynyt jo tuosta kuvasta ihan kivasti, mutta ei se nyt kyllä ihan juhannukseksi ehdi. Pitää ottaa varmaan tavoite saada se jouluksi valmiiksi, niin ei tuu pettymyksiä...

 

Muita joilla on keskeneräisiä käsitöitä nurkissa?!

 

~~Ulla~~

 

 



Farmarissa käyty!

Moi!

 

No niin sopiva sateinen päivä istua koneella ja kirjoitella teille:)

 

Perjantaina käytiin siis viimein Farmarissa ja tämä on nyt sitten varmaan yhtä hehkutusta koko postaus! Ihan mahtavasti järjestetty tapahtuma, ei voi muuta sanoa. Kaikki toimi ainakin meidän mielestä loistavasti. Eläimiä oli paljon, joka oli meille se tärkein juttu, ja niitä näki hyvin. Meille sattui vielä säänkin puolesta just sopiva ilma. Vaikka aluksi oltiinkin vähän pettyneitä kun Seinäjoelle saavuttaessa oli ihan pilvinen taivas, niin vähän vilpoisammassa säässä jaksoi tosi hyvin kävellä ja kierrellä. Koska kävelyähän tuolla valtavan isolla alueella tuli tosi paljon, mutta kun vauhdin piti rauhallisena, niin lapsetkin jaksoi hienosti.

 

Ja tiiättekö, nyt Nuuttikin tunnistaa lehmän:D

 

 

Nämä kiipeilevät kilit oli meidän lasten suosikit ja olihan ne nyt suloisia kiipeillessään ylös ja alas heille rakennetulla telineellä.

 

 

Ja hevoset, niin suloisia. Nähtiin kaksi ääripäätä. Suomen korkein hevonen joka oli muuten VALTAVA ja sitten niitä ihan pienen pieniä, jotka hädin tuskin ylti aikuista polveen. Ja kaikkea siltä väliltä! Nuuttihan nyt ei meinannut edes uskoa, että ne pienet oli hevosia, koiriksi hän niitä oli sanomassa koko ajan:)

 

 

Tässä(kin) kohtaa järjestäjille suuret kiitokset ja kehut: Vaikka alueella olikin hurjasti eläimiä, niin joka paikassa oli kuitenkin hurjan siistiä. Lapsetkin ihmetteli, että sielä ei haissut yhtään pahalle!

Luettiin tosi tarkasti aina eläinten aitauksissa olevat laput, että tiedettiin mitä eläintä sai käydä rapsuttelemassa ja mitä ei. Lampaiden pehmoista villaa halusi kaikki käydä kokeilemassa<3

 

 

Meidät yllätti ihan totaalisesti se maistiaisten määrä mitä alueelta sai. Ei kyllä todellakaan tullut nälkä, kun koko ajan sai maistella kaikkea! Ja lapset kävi pyörittelemässä montaa eri hyrrää joista sai sitten joko pillimehua, jätskiä tai tikkaria. Lisäksi käytiin maistelemassa Juustoportin ihanaa mustikkakaura jogurttia, Annin mansikkatarhan mehuja (NAAAAM) , HK:n uusia makkaroita, ja Atrian munakasta ja makkaraa. Lapsilla kesti hetken aikaa ennen kuin he pääsivät sisälle tähän kaikkea saa maistella-juttuun. Olihan se ihan uutta heille!

 

 

Ja ne koneet, no ei me skipattu niitäkään. Kaikki muksut oli yhtä innoissaan kiipeilemässä eri koneiden hytteihin. Ja voi apua miten isoja nuo uudet puimurit ja traktorit on!!!

 

 

Mutta nämä vanhat traktorit oli kuitenkin ehkä sympaattisimpia:)

Ja lapset olivat ihan onnessa kun löydettiin lasten mumman miehen  pari traktoria. Ja niiden kyyttiin piti tietysti päästä!

 

 

Ilme kertoo varmaan kaiken tarvittavan<3

 

 

Ihanaa kun alueelle oli järjestetty paljon kaikkia näytöksiä. Seurattiin lammaskoiraa työssään ja katsottiin myös esittelyä eri lehmäroduista.

 

 

Varmasti nähtiin vain osa koko alueen tarjonnasta, lasten kanssa on kuitenkin pakko mennä heidän ehdoillaan. Ja sinne mikä heitä kiinnostaa. Ja ihmeen monta tuntia nuo jaksoivatkin kävellä ristiin rastiin aluetta.

 

Varmasti mennään toistekin tähän tapahtumaan mikäli sellainen meidän lähellä järjestetään! Lämpöiset suosittelut meidän perheeltä<3

 

Kävikö kukaan ruudun toiselta puolelta Farmarissa, tai ootko käynyt aikaisempina vuosina? Mitä ootte tykänneet?!

 

~~Ulla~~

 



Rakastan tätä valon määrää!

Hellou!

 

Taas yksi ihana aurinkoinen hellepäivä takana. Mandi tuumasi kun peittelin hänet sänkyyn, että tänään ei paljoa leikittykään sisällä. Ollaan oltu oikeastaan koko päivä ulkona ja siltä siellä kyllä näyttikin sitten illalla. Ainut huono puoli on tuossa koko päivän viettämisessä ulkona se, että sitä tavaraa kertyy joka kulmalle uskomattomat määrät! Mä kannoin varmaan kolme sylillistä kaikkea mahdollista sisälle. Löytyi pyyhettä, Mandin hellemekkoa, uikkareita, kylpyleluja, juomapulloa. Ja ettei ihan lasten piikkiin menisi, niin löytyihän sieltä myös läppäri ja kamera. Heh.

 

 

Tänään oli niin mahtava sää, että syötiin terassilla iltapäivän ruoka grillaillen. Rasmusta harmitti ihan vietävästi, että me grillataan aina silloin kun hänellä on harkat. Harkat alkaa jo puoli viis, eli siinä ei kyllä puoli neljän aikaan mätetä grillisapuskaa vattaa täyteen. Lupasin, että grillaan hänelle sitten omat sapuskat, kun harkat on ohi. Jotenkin ajattelin että poitsu ei muista koko juttua ,mutta väärässähän mä olin! Rasmus oli siis toki syönyt makaronilaatikkoa ennen harkkoja, ettei nyt nälkäisenä tarvinnut lähteä palloa potkimaan.

No eipä muuta kuin grilli kuumaksi ja loppujen lopuksi huomaan grillaavani myös Nuutille ja Mandille maissia ja makkaraa. Miten nopeasti voi tulla nälkä, kun just oltiin pari tuntia sitten syöty?!

 

Hei ja tässä välissä pakko kysyä onko mitään kivaa grillattavaa, mikä uppoaa teidän lapsille?! Olis kiva koittaa jotain uutta perus makkara maissi-juttujen lisäksi!

 

 

Mandi on muuten ihan toivoton näinä hellepäivinä. Tänäänkin illalla neidin huoneessa oli vaatimattomat neljä hellemekkoa pitkin lattiaa. Kun aamusta on vähän lyhyempää mekkoa ja leggareita, sitten vaihdetaan vähän pidempää mekkoa ja sitten taas lyhyempää. Jossain välissä vähän shortsi toppi-yhdistelmää ja tottahan joka päivässä pitää yksi prinsessa leikkikin olla ja sitä ei voi leikkiä ilman hulmuavaa helmaa, joten sellainenkin on sitten käynyt päällä. Ja sieltä mä ne sitten nappaan messiin, kun en jaksa selvittää mikä oli just silloin päällä, kun makkarasta tippui ketsuppia syliin. Siispä koko kasa pesukoneeseen!

 

 

Tänään laiteltiin lapsille uima-altaat. Isommille kunnon iso allas ja Nuutille ja Minealle siten vähän pienempi. Nuutti ihastui altaassa leikkimiseen niin kovasti, että nökötti siellä tunnin. Ihana kun toinen oli aivan yhtä hymyä, kun viimeinkin sai leikkiä Minean kylpyleluilla<3 Monesti Nuutti jää Minean kylvyn jälkeen leikkimään ankoilla kylpyammeen reunalle, mutta ei oo suostunut menemään itse altaaseen. Oon siis monet kerrat ehdottanut, että hän saisi mennä kylpyyn myös, mutta ei. Suihku on enemmän Nuutin juttu, jos nyt ylipäätänsä on pakko mennä pesuille. No nyt sitten sai ankka lauma kyytiä ja sukelluksia oikein urakalla:)

 

 

Mineahan nyt sitten tykästyi vaan siihen, että meni altaaseen ja tuli sieltä pois. Aivan mahtavaa. Ja tyylihän oli tietysti pää edellä molempiin suuntiin:) On se sellainen menijä koko neiti. Onneksi allas ei kiinnostanut koko iltapäivää, vähän mietin pitääkö se tyhjentää saman tien pois, ettei vaan käy mitään vahinkoa.

 

Kello on nyt varttia vaille ykstoista kun tätä postausta naputtelen ja aurinko on hiljalleen laskeutumassa. Taivas on ihanan sininen ja talo niin mukavan hiljainen. Nuutti tosin höpöttelee tuola välillä unissaan<3 Mikko on yön töissä joten yritän tässä keksiä miten saan lapset aamulla pidettyä hiljaa, että hän saisi edes vähän nukuttua. Varmaan varminta suunnata pihalle.

 Sitten suunnataankin Farmariin! Nuutti odottaa niin kovasti,että näkee eläimiä ja onkin koko päivän kysellyt saako lampaita silittää ja saako sitä ja tätä silittää. Mahtaa olla toinen ihan innoissaan kaikkien niiden eläinten keskellä. Että varautukaa, kunnon kuva pläjäys varmasti tulossa!

 

Nyt voi jo varmaan toivotella ihanaa viikonlopun alkua teille kaikille?!!

 

~~Ulla~~

 



Nähdäänkö eläinten keskellä?!

Tässä kohtaa vielä muistuttelen teitä jotka Seinäjoen lähistöllä asustelette tai toki kauempanakin ja ootte vailla tekemistä viikonloppuna. Tänään aukeaa upean laaja Farmari 2017 tapahtuma ja se on auki aina lauantaihin saakka. Me ollaan suuntaamassa sinne koko perhe perjantaina, vaikka Rasmus ystävällisesti sanoikin, että hän kyllä jo tietää mikä lehmä on:D Tähän lauseeseen siis pohjustusta   tässä postauksessa.

 

 

 

Jos satut samaan aikaan ja vielä samoille nurkillekin, niin tuu ihmeessä juttelemaan:) Me pyöritään luultavasti akselilla eläimet-lähiruoka-traktorit.

 

Tai sitten sompaillaan sinne minne nenä näyttää:)

 

Näkyillään!!

 

~~Ulla~~

 

*Blogi yhteistyö*

Kaikin puolin niin hieno reissu

Moikka!

 

Reissu takana päin ja se tiivistyi kotimatkalla moneen kertaan mun ja Mikon jutuissa "ihan mahtavaksi". Kaikki meni kyllä alusta loppuun niin hienosti kuin nyt viiden lapsen kanssa voi mennä. Uskon, että sillä jo päästiin pitkälle, että molemmat aikuiset lähti tosi rennolla asenteella matkaan. Lapset oli myös hyvällä tuulella ja jos jollekin rupesi tulemaan nälkä, löytyi laukusta heti jotain välipalaa. Nälkäitkuilta säästyttiin siis kokonaan, jei!

 

Lauantain ajeltiin heti aamupalan jälkeen Turkuun. Siellä käytiin ensimmäiseksi XXL:ssä ostamassa Rasmukselle uudet nappikset ja H&M:ltä haettiin Mandille uudet kesäkengät. Molemmat löytyi ihmeen helpolla. Sapuskaa masuun ja kohti seikkailupuistoa. Jos vaan ikinä ootte menossa turun suunnalle niin suosittelen kyllä tuota puistoa. Ihan huippu paikka lasten kanssa ja aikaa saisi kulumaan monta tuntia. Porukkaa oli aika paljon, mutta puisto on tosi iso, joten sekaan mahtui kyllä! Ainut miinus autopaikoista, joita sai metsästää urakalla ja lopuksi auto piti jättää aika kauas.

 

Tuo puistossa puuhaaminen oli kyllä juuri sitä mitä meidän lapset kaipas, neljän tunnin autossa istumisen jälkeen. Sai mennä ja kiipeillä, laskea mäkeä, ryömiä tunneleista. Mineakin meni niin kuin vanha tekijä joka paikkaan. Neidillä ei vaan oo minkäänlaista tolkkua mihin kannattaa kiipeillä ja mihin ei. Että kevyitä pikku spurtteja sai välillä ottaa, ettei neiti mennyt ihan pää edellä maahan:)

 

 

Liukumäet oli niin Minean juttu, kun alas pääsi oli neiti heti kiipeämässä uudestaan. Tarvittiin suuren luokan harhautus, että hänen mielenkiinnon sai hetkeksi muualle!

 

 

Pienen kävely matkan päässä noista kiipeilytelineistä oli muutamia eläin aitauksia. Nuuttihan nyt oli ihan liekeissä näistä, ja ei olisi halunnut niiden luota pois ollenkaan. Jotenkin oli niin kiva, että ei ollut mitään muuta suunnitelmaa tuohon ajalle ennen laivaan menoa, saatiin ihan rauhassa katsella eläimiä ja touhustella puistossa. Inhoan sitä jos lasten kanssa mennään jonnekkin ja sitten koko ajan pitää kattoa kelloa, ettei myöhästytä seuraavasta paikasta. Parasta on kun saa olla niin kauaa kuin lapsia kiinnostaa ja sitten lähteä kun tuntuu, ettei jakseta. Loma on meillä juuri tätä.

 

 
Lapset näki ensimmäistä kertaa riikinkukon kun se oli levittänyt sulkansa ja olihan siinä ihmeteltävää:) Nähtiin myös kanoja, ankkoja ja vuohia.
 

 
Oli ihana seurata miten varsinkin tuollaisessa vieraammassa ympäristössä Rasmus ja Nooa huolehtivat Mineasta. He olivat nostelemassa pikku siskoa ylös päin ja näyttelivät eläimiä. Niin suloista<3
 

 

Ikeassa käytiin syömässä ja sitten kurvattiinkin terminaaliin. Voin kertoa, että sisällä terminaalissa oli varmaan +40 astetta ja miljoona ihmistä. Jäätiin vähän syrjemmälle ja sitten joku ihana lauma ulkomaalaisia ihmisiä bongasi meidän lapset. OMG. Mä vielä jokseenkin ymmärsin sen pari kuvaa (no en ehkä sitäkään, varsinkaan kun kukaan ei kysynyt lupaa..) mutta kun 20 aikuista ihmistä tulee ja rupeaa napsimaan kuvia ja rupeaa asetelemaan sun lapsia paremmin kuvaa varten niin rupes jo ihan pikkusen tätä äitiä ottamaan päähän. Nuuttikin reppana rupesi itkemään, kun joku mies yritti häntä saada paremmin kuvaansa. Nappasin Minean ja Nuutin ja painelin vielä syrjemmälle.  Isommat lapset ihmettelivät vielä seuraavan päivän aamupalallakin, että miksi ne halus ottaa niin paljon kuvia. Selitettiin, että te näytätte niin erilaisilta. Mutta jatkoin kyllä, että niinpä kyllä näyttivät ne ulkomaalaisetkin eikä tullut itselle mieleenkään mennä kuvailemaan heitä...

 

Nuutti oli ihan innoissaan kaikesta mitä näki laivan ikkunoista. Eli joutsenia, laivoja, purjeveneitä, lokkeja. Ja sen innostuksen kuuli varmaan puoli laivaa, sen verran kovaan ääneen hän aina ilmoitti mitä näki<3

 

 

Mä olin kyllä oikeen bloggari laivalla. Kamera oli nimittäin suurimman osan ajasta hytissä:)

Oltiin suureiman osan ajasta laivan leikkipaikassa, mutta käytiin myös osallistumassa muumin ja pikku Myyn aamutouhuihin, suunnistukseen, nuorten tietovisaan, salapoliisi bingoon. Niin ja Harri hylkeen synttärijuhlissakin käytiin. Poskimaalaukset on jo ihan vakio laiva-juttu.

 

 

 

 

Rasmuksella ja Nooalla meinas olla jo vähän sellaista mitästässänyttekis-fiilistä, mutta laivan wifi ja ylimääräiset peliajat sai kummasti ajan kulumaan.

 

 

Samalla kun Nuutti ihaili kaikkia eläimiä ym ikkunoista mä nautin niistä maisemista. Voi, että miten kauniita taloja ja huviloita. Voin ilolla vastaanottaa jos joku haluaa lahjoittaa;)

 

 

 

Pieni paniikin paikka ehdittiin kokea, tai no mulle siinä lähinnä meinas tuskan hiki tulla. Jossain vaiheessa kun tultiin hyttiin ja olin lasten kanssa lähdössä ostoksille huomasin, että mun kukkaro on kadonnut käsilaukusta. Ja ei muuta kuin kiertelemään paikkoja jossa oltiin käyty, josko se olisi tippunut ja infosta kysyttiin myös. No ei löytynyt. Kauhulla rupesin jo miettimään mikä työ niitä on hommata uudestaan. Kunnes Mikko oli menossa vessaan ja siellähän se oli pöydällä, joko Minean tai Nuutin viemänä. Tarina ei kerro kumpi oli syyllinen. Mutta helpotus oli suunnaton, voitte varmaan kuvitella!

 

Parasta oli ehdottomasti se lasten ilo, yhdessä olo,  valmiit ruuat. Ja tietty seura, Kiitos Ville,Henna ja lapset<3<3

 

Joko muut on ehtinyt tekemään lomareissuja tälle kesälle?!

 

~~Ulla~~