Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lasten harrastukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lasten harrastukset. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Onko se noloa jos lapsi ei harrasta?

Nykyään on enemmän sääntö, kun poikkeus, että lapsi harrastaa. Jo ihan pienet vauvat viedään vauvauintiin, muskariin, taidekylpyyn, vauvajumppaan jne. Ja kun kouluikään tullaan saattaa harrastuksia olla jo joka päivälle. Illat ja kalenteri täyttyy tasaiseen tahtiin eri haarastuksista.  Kuulostaako tutulta?

Entäs jos lapsi ei halua harrastaa? Mitä jos hän ei halua pelata joukkueessa, soittaa soitinta tai kuulua partioon? Onko se vanhemmille noloa? 



Meiltä lötyy lapsia jotka harrastavat. Meiltä löytyy myös lapsia jotka eivät harrasta. Rasmus on pelannut jo reilut viisi vuotta jalkkista. Hänen ja Nooan kanssa on käyty aikoinaan myös vauvauinnissa. Mandi harrastaa balettia nyt toista vuotta. Niin ja kaikki kolme koululaista käyvät myös kylähyhdistyksen järjestämässä liikuntakerhossa.

Pelkkää kilpailua?

Nooa aloitti tuon liikuntakerhon viime vuonna ja ennen sitä hän ei harrastanut mitään. Ja kyllä, tästä sai kuulla monet kysymykset, että eikö Nooa harrasta mitään. Ei harrasta ei. Eikä se todellakaan ollut vaihtoehdoista kiinni. Ihan kaikkea laidasta laitaan ollaan ehdoteltu ja etsitty, mutta kun ei niin ei. Hän ei tykkää yhtään kilpailemisesta ja valitettavasti todella monessa urheilulajissa tavoite on se kilpailu. Ainakin musta tuntuu siltä, että juuri kaikki joukkuelajit  esim jalkapallo ja jääkiekko on sitä, että käydään harkoissa ja sitten tulee pelit. Entä jos lapsi ei koe juuri sitä kisailua omakseen?

Onneksi tuo meidän kyläyhdistys on järjestänyt jalkapalloa nyt kesällä ihan vaan sillä periaatteella,että saadaan lapset liikkumaan. Sinne on saanut kaikki lapset mennä oli taso mikä hyvänsä. Samoin tuo liikuntakerho on sellaista mukavaa yhdessä touhuamista eri liikuntalajia sekoitellen. Tälläisiä juttuja saisi mun mielestä olla enemmänkin. Olisko se harrastaminenkin vähän helpompaa, kun ei aina olisi tähtäimessä se voittaminen?

Enkä sano nyt sitä, että kaikki harrastaminen pitäisi olla tuollaista. Rasmus nauttii jalkkis kisoista, hän on muutenkin todella kilpailuhenkinen. 


Toiset kaipaa enemmän, toiset vähemmän

Mutta häpeänkö mä omaa lastani siksi, että hän ei ole harrastanut jotain lajia kolme vuotiaasta asti. En. En ollenkaan.   Mä oon sinut sen asian kanssa, että kaikkia lapsia ei vaan kiinnosta se monta kertaa viikossa harrastaminen ja se on ihan ok. Toiset kaipaa enemmän ja toiset vähemmän. 

Ja sehän ei suinkaan tarkoita sitä, että hän olisi kaikki päivät vai sisällä yksikseen. Hän pyöräilee kavereiden kanssa, käy metsästämässä Pokemoneja, pomppii trampoliinilla, heittelee frisbeegolfia, potkii palloa ym. 

Annetaan rauha lapsille

Meillä ei myöskään Nuuti ja Minea harrasta mitään. Vielä. Nuuttia kiinnosaisi jalkapallo, mutta kesällä sitä koitettiin ja ihan vielä ei ollut hänen hetki:) Koen, että he eivät siltikään jää mistään paitsi. Touhutaan monia juttuja koko perheenä ja meidän pienille se riittää. 

Ja ettei kukaan tunne herneitä nenässään, niin tässäkin asiassa lapset ovat erilaisia. Jo meidän perheessä on erilaisia lapsia. Toiset kaipaa monenlaisia harrastuksia monta kertaa viikossa, toiset taas ei. Toivon vaan, että kaikille annetaan rauha olla sellaisia kuin ovat. Se ei ole ollenkaan noloa, jos lapsi ei harrasta  mitään.


Miten teillä, onko lapsilla harrastuksia? 


Aurinkoa sun keskiviikkoon!!

-Ulla-


maanantai 11. kesäkuuta 2018

Kesäloman ensimmäinen viikko

Siis lasten ensimmäisen loma viikon, mun omaan lomaan on vielä pieni ikuisuus. Mutta ensimmäinen viikko on lasten lomaa takana ja tylsistymiseltä vältyttiin täysin, kiitos uimakoulun! Aivan mahtava miten täälä järjestettiin uimakoulu kyydityksellä. Mandi, Rasmus ja Nooa pyöräilivät koululle ja sieltä he menivät linja-autolla uimahalliin. Kyyditys toimi tietty myös takaisin päin. Uimakoulu kesti viikon, eli juuri sopivasti. Mandi varsinkin oli ihan onnessa koko uimakoulusta ja selitti monta kertaa mitä kaikkea kivaa siellä oli tehty.   Ja sattui vielä sopivasti vähän kylmemmät säätkin viime viikolle, niin sisätiloissa oli kiva olla. 


Oliko nyt vähän vähättelyä tuo "vähän kylmemmät säät"?! Ihan mielettömän kylmä, meillä kaivettiin sofshell takit ja haalarit käyttöön ja pipoja päähän. Hellevaatteet sai laittaa tiukasti kaappiin. Viikonloppu onneksi oli jo lämpöisempi ja pärjättiin ilman vk-vaatetusta!

Mulle iski joku ompeluvimma ja instan puolelle laittelinkin kuvia lopputuloksista. Nosh:lta tilasin niin ihania kankaita ja sain piirrettyä niin kivan leggari kaavan, että Minean leggari varasto on kerralla päivitetty kuntoon! Jotenkin sain itteni koukutettua tuohon ompelupuuhiin niin hyvin, että tuli tehtyä kummipoitsullekkin yhdet legsut:) Ja seuraavana päivänä ompelin Minealle pipon ja koska sitä kangasta nyt vielä oli (eiks hyvä syy?!) tein vielä samaa sarjaa tuubihuivinkin. Ja koska meillä on onni omistaa ihania tyttösiä, olihan sitä pakko rusettipantakin tehdä. Ai että, mä niin rakastan näitä<3 Ja kyllä pitihän sinne Nosh:lle laittaa uusi tilaus kankaista menemään,hah!

Nämä leggarit ja rusettipanta, niin mun lempparit<3<3


Jääkarhu paitaan piirsin kaikkea muuta kuin sääntöjen mukaan kaavan vaan Gugguun ballerinapaidasta ja siitä tuli just ihana. Tykkään Minealla ihan hurjasti noista vähän pidemmistä paidoista leggareiden kanssa<3

Voiko röyhelöitä olla liikaa?! No ei!!!
Ja mitäs me vielä ollaan ehditty tässä kesäkuun alussa tehdä, no olla jalkkis peleissä!! Huoh, vähänkö niitä on ollut paljon. Viikonloppunakin oli ensin lauantaina turnaus, eli kaksi peliä, eilen oltiin yhdessä ja tänään olisi luvassa vielä yksi. Tosin tämän päivän peliin lähtee vain Mikko Rasmuksen kanssa, peli on sen verran kaukana ja myöhään, ettei oo mitään järkeä lähteä pieniä sinne viemään. He kumminkin nukahtaisivat kotimatkalla ja noh, te tiedätte kyllä mitä se nukkumaanmeno on sitten kotona. Ihan mahdotonta! Mutta voi, että miten ihana se on katsoa oman lapsen osaamista ja kehittymistä. Mähän sielä välillä nieleskelen liikutuksen tunnetta kurkusta alemmas, oon vaan niin ylpeä tuosta meidän pojasta. Ja onnellinen oon siitä, että harkkoihin ja peleihin lähtö ei ikinä oo mitään pakkopullaa vaan sinne lähdetään aina hyvällä fiiliksellä ja sielä vedetään harkat innolla läpi. Onni on harrastus missä lapsi viihtyy<3

Vielä kun äiti ehtis pestä pelivaatteita tarpeeksi nopeasti!!

Tämän viikon perjantaita odotetaan KOVASTI. Silloin lähdetään kohti Turkua ja laivaa. Oon ittekin jo ihan fiiliksissä tuosta pienestä arjen irtiotosta. Lapset on jo monta viikkoa puhunut mitä kaikkea he laivalla sitten tekevät ja Nuutti on ristinyt koko laivan muumilaivaksi. Nuutti ei tokikaan odota eniten niiden muumien tapaamista, vaan Harri hylkeen<3 Kovasti on poitsu puhunut, että hän käy sitten halaamassa Harria, mutta saapas nähdä miten käy jos tilaisuus oikeasti tulee! Mä odotan mitäpä muuta kuin sitä aikaa oman perheen kanssa, niin ja aamupalaa!! Mietittiin stoppia Porin kohdalla, onko kellään mitään kivaa vinkkiä sinne missä kannattais käydä?! Ilmeisesti siellä on ainakin joku iso leikkipuisto jossa on myös kotieläimiä? Olisko jotain muuta kivaa paikkaa?

Tulipas oikein  sillisalaatti tähän viikon alkuun, ei anneta sen haitata:)

Ihanaa alkanutta viikkoa, toivotaan kaikkien päiviin paljon auringon paistetta<3

~~Ulla~~

tiistai 3. lokakuuta 2017

Onhan ne nyt vaan söpöt!!!

Moikat!
 
Mistä huomaa, että on syksy ja ollaan enemmän sisällä? No siitä, kun piti ettiä puikot käteen ja ruveta neulomis puuhiin :)
 
 
Facessa pomppasi silmille nämä ah niiiin suloiset pupusukat, että enpä miettinyt kuin ehkä minuutin, ennen kuin ensimmäinen sukka oli tulossa. Onneksi löytyi lankaakin valmiina kotoa, käytin näihin Novitan baby merinoa. Niin ihanan pehmoista käytössä ja sukat eivät mene niin nukkaisiksi, kuin yleensä kovalla käytöllä.
 
 
 
Ohje on siis täältä ja oli kyllä helppo ohje. Mä tein sukat vaan omalla ohjeella ja korvat sitten tuolla Kotivinkin ohjeella. Niin ja häntää en tehnyt, kun nämä Minean omat on hänellä myös talvikengissä. Mandille on tulossa nyt omat pupusukat ja niihin tulee hännän töpöt ja kaikki:)
 
En vaan kestä miten suloiset nuo on Minean jalassa<3<3
 
 
Myös Nuutti ilmoitti pontevasti haluavansa omat pupusukat. Eli tietää mitä tämä äippä täälä seuraavat päivät tekee! Rasmusta ja Nooa kiusasin, että teen heillekin omat vaaleanpunaiset pupu sukat, hah. Hauska miten he ovat jo sen ikäisiä, että voi heitellä juttuja vähän vitsillä ja he heittelevät niitä takaisinkin.
 
 
Kuulumisia tietty tähän loppuun. Me ollaan hyötyilty kaikki Hongkongin ja taimitarhojen loppu alet ja ostettu vinot pinot pensasmustikan taimia. Kun niitä nyt joka tapauksessa meille ostetaan kaupasta, niin miksipä ei kasvateta saman tien itse.  Onko jollain kokemusta, onko tullut hyvää satoa?! Me nyt napattiin ihan vähän niin kuin jokaista mahdollista lajiketta, ai miten niin mopo ihan pikkusen karkas käsistä?!
Niin ja tulipa Mikko yks päivä luumupuun kanssa kotiin, eli sellainenkin löytyy nyt tuolta omena-, kirsikka- ja päärynäpuun luota. Onni on iiiiiso tontti!!
 
Rasmuksella oli viikonloppuna jalkkiskauden päätösjuhla. Nyt on sitten niistä harkoista about kuukauden tauko. Jännä miten nuo meidän isommat pojat on niin erilaisia harrastajia. Rasmuksella on tuo jalkkis ja sen lisäksi nyt uutena freegym (telinevoimistelun, voimaharjoittelu, volttien ja parkourin yhdistelmä) ja hän haluaa käydä vielä kaverinsa pitämässä suunnistus kerhossa. Nooa kävi kerran koittamassa tuota freegymiä ja mä olin jo ihan innoissani, että NYT löytyi viimeinkin hänellekin kiva harrastus. Mutta ei. Ei ollut tuo Nooa juttu. Huoh. No ehkä vielä joku päivä nappaa
 
Minea on keksinyt uuden huippu kivan ajanvietteen. Huippu kivan HÄNELLE!!! Olin tekemässä ruokaa ja sitten tuli se hetki, kun tajusin, että on hiljaista. Ihan liian hiljaista! Ja menin etsimään neitiä. Tässäpä sitten ikuistettuna mua odottanut näky:
 
 
Neiti on siis tyhjännyt meidän kaikki tyynynliinat ystävällisesti pyykkikoriin ja sitten pussilakanoita lattia täynnä. Great. Eihän siinä mitään jos tämä olis tapahtunut kerran, mutta eihei. Hän on tehnyt tuon nyt n. 10 kertaa. Voin kertoa, että noita tyynynliinoja ei oo mitenkään hurjan kiva kääriä pari kertaa päivässä kaappiin!
 
 
Ja arvatkaa mitä neiti tekee aina kun mä meen motkottaen tuonne sanomaan, että ei saa levittää näitä? No hän nauraa kikattaa ihan sydämensä kyllyydestä<3 Oikeasti. Voiko olla suloisempaa?! Vaikkakin vois nauraa kikatella ihan muusta syystä! Ja vaikka ittellä vähän ehkä hermoa kiristää, niin eihän sitä nyt voi muuta kuin nauraa mukana:)
 
Tämä koulu- ja eskariviikko on meidän lapsilla vähän lyhyempi kuin muilla. Otettiin ja varattiin nimittäin risteily torstai- illasta perjantai- iltaan. Niin ihana lähteä taas koko perhe pikku retkelle! Lapset odottaa jo kovasti laivan touhuja ja mä odotan sitä aamupalaa!! Nuo pienet irtiotot arjesta on kyllä ihan parhaita.
 
Semmoisia höpötyksiä tähän tiistaihin!
 
Mukavaa, vaikkakin sateista, tiistain jatkoa<3
 
~~Ulla~~
 


keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Lasten harrastaminen

Toiveena oli kuulla meidän lasten harrastamisesta. No ensinnäkin mun mielestä meillä harrastaa aika vähän. Nooa ei vaan millään halua mihinkään. Ollaan ehdoteltu kaikki mahdolliset urheilu muodot ja soittimet ja taidetunnit, mutta kun ei niin ei. Eipä sitä voi toista pakottaakaan.
 
Rasmus on harrastanut nyt kolme ja puoli vuotta jalkapalloa. Oon niin ylpeä tuosta meidän futis hirmusta<3
 
Jalkapallo harkkoja on näin talvella vaan kerran viikossa, joka on Rasmuksen mielestä ihan liian vähän. Maanantaisin alkaa viiden aikoihin ja kestää puolisentoista tuntia. Joka toinen viikko se on Mikko joka vie ja hakee poitsun ja sitten joka toinen viikko mä ja kolme pienintä:) Mikolla on siis iltaviikko joka toinen viikko, siinä syy miksi mä kuskaan välillä. Eikä toki silloinkaan tarvitte kuin viedä, Mikko ehtii sitten jo hakemaan. Harjoitus paikka on  10 km päässä, joten auto kyyti on aika must. 
 
 
Kesäisin harkkoja on pari kertaa viikossa ja silloin viedään vähän kumpi ehtii.  Kesäisin on sitten lisäksi peliä, joissa käydään koko perheen kesken. Mukana on oma pallo, että loputkin lapset pääsee vähän potkimisen makuun:)
  
 
 
Mandi käy kaksi kertaa viikossa seurakunnan kerhossa, tiistaisin ja torstaisin klo 13-16. Ja kyllä, sekin on sielä 10km päässä ja taas kuskina toimin mä. Ja kyydissä on Nuutti ja Minea. Että juu, kyllä tässä vähän taksikuski olo tulee välillä!  Mutta neiti on ihan innoissaan aina lähdössä kerhoon ja ylpeänä esittelee askartelujaan niin miksipäs ei. Lisäksi torstaina isommat pojat on kolmeen asti kotona. Nuutti nukkuu päikkärit ja JOS Mineakin vielä nukkuu niin mulla on huisin paljon aikaa vain omille jutuille. No käytännössä noin on ollut varmaan kerran. Minea yleensä herää kun kotia päästään.
 
Jalkkispelit on ihan parhaita viettää pientä eväsretkeä!!!
Siinäpä oli meidän perheen lasten harrastukset. Niin paitsi siis, että talvella tietty hiihdetään. Mikko käy poikien kanssa oikein kunnon laduilla hiihtämässä useamman kilometrin, Mandi hiihtelee tässä meidän omassa pihassa. Tykätään tehdä myös paljon juttuja ihan koko perheen voimin. Käydä kävelyllä, luistelemassa tai lasketella pulkkamäkeä.
 
Kovasti toivoisin, että jokaiselle lapselle löytyisi joku harrastus. Mieluiten joku joukkue juttu, mutta tietty kaikki käy. Josko se auttaisi edes vähän siinä murrosiässä. Ainakin voin toivoa!!
 
 Mitä teidän perheessä harrastetaan?
 
Keskiviikon jatkoja!!
 
~~Ulla~~


tiistai 13. syyskuuta 2016

Jalkkista...

Palataan vielä sunnuntaihin:
 
Silloin oli nimittäin tässä suht lähellä vähän isompi jalkkis turnaus. Peli oli tämän kesän viimeinen, vielä on vanhemmat vastaan pojat matsi tulossa,mutta sitten olis jalkkis pelit pelattu.
 
Lähdettiin koko perhe peliin ja pyydettiin vielä käly perheineen mukaan. Oli kyllä tosi kiva paikka tuo missä turnaukset järjestettiin. Kentän vieressä oli koulu ja päiväkoti, joten Mandi ja Nooa oli serkkujensa kanssa oikeastaan koko ajan leikkimässä kiipeilytelineissä.
 
 
Nuutti nukkui autossa päikkäreitä just niin kivasti,että pikku miehellä meni melkein koko päivä pilalle:) Mutta kyllä se siitä sitten vauhtiin pääsi!
 
 
Mandi oli aivan hiki päässä, kun meno oli niin vauhdikasta:)
 
 
Nooa tykkäs kiipeillä enemmän puissa kuin telineissä, melkoinen apina.
 
 
Nelli- serkku näyttää äitinsä kännykästä juttuja Nuutille, ihania nämä lasten serkut<3
 
 
Onneksi tälle päivälle sattui niin ihana sää. Ei olisi ollut kovin kivaa nökötellä kentän laidalla sateessa.
Rasmuksen joukkue hävisi ekan matsin ja voitti toisen. Niin tiukkaa peli oli , että välillä piti ihan kunnolla hillitä ittteä kannustamisen suhteen...
 
 
 
Mineasta taitaa olla joka reissulta missä ollaan tänä kesänä käyty tämä kuva. neiti nukkuu ja vähän syöpöttelee välillä. Aika helppo reissu seuralainen!
 
 
Rasmuksen harkat vähentyy nyt talveksi yhteen kertaan viikossa. Poitsua itseä se harmittaa ihan älyttömän paljon, ja kyllä se meitä vanhempiakin vähän harmittaa.  Mutta kun lähin joukkue missä olisi vähän useammin myös talvella harkkoja on Seinäjoella ja Mikon iltavuoro viikolla kuskaaminen on mulla, niin ei kiitos. Täytyy siis tyytyä tähän.
 
Rasmusta on niin helppo ja kiva viedä harkkoihin, kun toinen on aina yhtä innoissaan lähdössä. Kertaakaan ei ole edes keskusteltu,että mennäänkö vai ei. Ja näinhän se pitäis ollakkin. Kurjaa jos harrastetaan jotain vain siksi, että vanhemmat haluaa. Toki ymmärrän, jos on maksettu kalliit kausi maksut ja muut, että ei ihan heti luovuteta, mutta kun on niitäkin joskus mukana joukkueissa joita ei oikein kiinnosta koko laji. Vievät sitten vain kurjasti niiden aikaa valmentajilta joita oikeasti kiinnostaa.
 
No nyt vielä päästään jännittämään voittaako tänä vuonna vanhemmat vai pojat.Viime vuonna taisi vastaava peli päättyä tasalukemiin:)
 
Toivottavasti teillä muillakin on ollut yhtä ihanat säät kuin meillä. Aurinko paistaa ja on niin lämmin!! Pesukone on pyörinyt päivässä niin monta kertaa etten kehtaa edes sanoa. Mutta nyt on pesty talvikengät (miten ihmeessä ne oli ihan kurassa??) kaulurit, kintaat ym. Lakanat on vaihdettu sänkyihin ja sohvan päällisiäkin on narulla kuivateltu.
 
Nyt tekemään välipalaa ja sitten hakemaan Mandi kerhosta.
 
Touhukasta tiistaita!!
 
~~Ulla~~
 


torstai 10. joulukuuta 2015

Monenlaista touhua...

Hyvää huomenta!
 
 
Mulla ja Nuutilla se on kyllä jotain ihan muuta kuin hyvää. Pikku mies päätti tulla sängystä pois klo 02.30-04.30 välisen ajan.ARGHHH!!! Ja mikä ihaninta, tyyppi nauraa kikatti siinä vaiheessa kun mä nousin sängystä! Jokseenkin väsynyt olo siis, mutta kyllä se taas tästä, kun vauhtiin päästään.
 
Nyt tulee vähän vanhoja kuvia, pahoittelut.
 
Eli viime sunnuntaina meidän muksut päätti, että puoli seittemän on aivan loistava aika herätä. Niinpä me täälä oltiin jo puoli yhdeksään mennessä leivottu pipareita=) Jotain hyvää kun herää aikaisin, saa paljon aikaiseksi!
 
Mandi ei malttanut käydä edes päivävaatteita pukemassa...
 
Nuuttikin pääsi ensimmäistä kertaa heilumaan kaulimen kanssa. Isommat opetti heti, että taikinaa kannattaa maistaa ja Nuutti oikeastaan söi koko taikina palansa.Saatiin me nyt muutama piparikin siitä yhdessä tehtyä<3
 
Pojat leipoi jo niin hienosti, että eivät tarvinneet äidiltä apua ollenkaan. Ja tänä vuonna osatiin laittaa muotitkin hyvin jo taikinaan, niin ettei paineta vaan kahta muottia keskelle=)
 
Mandi olisi jaksanut leipoa varmaan monta tuntia, jos taikina olis piisannut. Oon ottanut tavaksi leipoa lasten kanssa kaupan taikinasta ja itse teen sitten joku päikkäri aika itse tehdystä taiinasta, siitä on vähän hankalampi leipoa, niin ei mene lapsilla äitillä hermot!
 
Iso purkillinen saatiin valmiita pipareita. Näitä on kyllä tämän viikon aikana hävinnyt aika paljon jo. Ei nyt onneksi ihan purkin pohja näy, mutta pian täytyy täydennystä leipoa!
 

 
Valkoisia hyasintteja metsästelin aikani ja yllätykseksi niitä löytyi ihan paikallisesta S-marketista! Seinäjoella oli kyllä kaikkia muita värejä, mutta valkoiset on ilmeisen suosittuja sielä suunnalla.
Nyt saa nuuskutella aina ohi kulkiessa tuota ihanaa tuoksua<3
 
Maanantaina oltiin ensimmäistä kertaa Mandin tanssi näytöksessä. Mehän ei olla kertaakaan nähty miten neiti tanssi tunneilla tanssii. Sielä on ovet kiinni ja me aikuiset odotetaan kiltisti oven toisella puolella.
 
Neiti itse ei pahemmin näytöstä jännittänyt, nukahti vielä autoonkin matkalla Lapualle=)
Itse näytös oli kyllä huikea!Ja Mandin tanssiessa tämän äidin silmät vuoti aivan mahdottomasti<3
 
Meinattiin aluksi, että katsotaan vain Mandin ryhmän tanssi, mutta oltiinkin näytöksen loppuun asti. Nuuttikin jaksoi istua sylissä hiljaa koko ajan, sen verran vauhdikasta katsottavaa oli=)
 
Tämä viikko on jotenkin vain hujahtanut ohi. Huomenna suunnataan Mikon kanssa kahdestaan Ylivieskaan joulu ostoksille. Lista on melkoinen! Toivottavasti saatais suurin osa ostettua tuolta, ettei tarvitte kovin monessa kaupassa sitten erikseen käydä.
 
Joko teillä on lahjat ostettuna?
 
Ihanaa viikonlopun alkua teille!
~~Ulla~~