tiistai 3. tammikuuta 2017

Missään mennään Minean kiinteiden syömisessä?

Moiks!
 
Tässä taas vähän päivitystä miten Minean kiinteiden syöminen on edennyt. Mulla on ollut tapana edetä aika rauhalliseen tahtiin noiden kiinteiden kanssa. Tälläkin hetkellä sanoisin, että äidinmaito on vielä se pääasiallinen ravinnonlähde. Ensin otetaan aina maito huikat ja sitten kiinteitä päälle.
 Bataatilla tosiaan aloitettiin, niin kuin kaikilla meidän lapsilla. Rasmuksella koitin silloin aikanaan perunaa ensimmäisenä, mutta se aiheutti niin kovat vatsan väänteet, että siirryttiin bataattiin. Bataatti on sopinut kaikille meidän lapsille hyvin.
 
Menin varmaan koko ensimmäisen viikon vain sillä bataatilla. Ensimmäiset päivät ihan vaan muutamia lusikallisia, sitten vähän lisäillen. Tällä hetkellä kiinteiden määrä yhdellä ruualla on n. puolitoista palaa jääpalamuotista. Aina ei mene toki kaikki.
Lisäilin uusia makuja (porkkana, parsa- ja kukkakaali) sitten seuraavalla kahdella viikolla. Aina muutama päivä samaa makua esim. bataattia ja kukkakaalta. Tuon bataatin oon pitänyt ns perusmakuna.
Seuraavaksi ajattelin testailla maissia ja kesäkurpitsaa.
 
Tässä menossa muotteihin parsa- ja kukkakaalta:
 
 
 
Ja valmiina pakastimeen. Nämä kumoan sitten jäätyneinä pakastepusseihin, jotka saa suljettua ja avattua (minigrip). Niistä  on tosi nopea sitten miksailla eri yhdistelmiä syötäväksi.
 
 
Viikon bataatin syömisen jälkeen ruvettiin maistelemaan hedelmäsoseita. Kasvissosetta oon antanut samaan aikaan kun me syödään aamupäivän ruokaa eli siinä yhdentoista aikoihin ja hedelmäsosetta sitten joskus kolmen neljän aikoihin.Hedelmäsoseista ollaan maisteltu nyt päärynää, mangoa ja persikkaa. Ihan normi banaani on  neidin herkkua, kun sitä antaa ihan pieninä paloina suuhun. Maissinaksut on myös in, vaikka mä inhoan sitä sotkua joka niistä tulee. Onneksi on pesukone:) Käsiin neiti saa myös ihan kurkun ja porkkanan paloja joita saa imeskellä ikenillä.
 
Iltaisin ollaan myös syöty jo puuroa. Aloiteltiin Muksun riisipuurojauheesta tehdyllä ja nyt ollaan vajaan viikon maisteltu muksun kaurapuuroa. Minean suu aukeaa puuroa syödessä niin nopeaa, että ilmeisesti puuro on hyvää!
 
Seuraavaksi ajattelin sitten koittaa kanaa. Oon ostanut ihan sitä normi maustamatonta kanan filesuikaletta Sen oon aina vaan paistanut kypsäksi ja kaatanut lopussa vähän vettä sekaan.Sitten oon vain sauvasekoittimella surauttanut kanan palat ja pienen määrän keitinlientä ihan hienoksi ja laitellut taas jääpalamuotteihin. Toki noista liha,kana ja kala paloista teen paljon pienempiä, kuin kasviskuutioista.
 
Niin se vaan laajenee neidin makumaailma hitaasti,mutta varmasti:)
 
Laitelkaa tulemaan kysymyksiä jos on vielä jotain kiinteiden aloitukseen liittyen, yritän taas vastailla!
 
Seuraavaksi olis sitten luvassa meidän tuunatusta vessasta postausta.
 
~~Ulla~~
 
 


maanantai 2. tammikuuta 2017

Lankutusta

 
Ihanaa alkanutta viikkoa:)
 
Otsikon perusteella te ajattelette, että mä täällä lankutan uuden vuoden innolla. No väärin luulette:)
Oli vaan pakko tulla jakamaan tämä meidän pikku neitosen uusi taito. Pitäähän sitä nyt aloittaa uusi vuosi uusilla jutuilla, eikös?!Ainakin Minea tuntuu ajattelevan näin.
 
Selällään olo lattialla on so last season, edes vaipanvaihdon aikana ei meinaa tyyppi enää pötkötellä selällään. Vatsalle käännytään salamana ja nyt sitten ollaan opittu nousemaan konttaus asentoon.
 
 
Ja eihän se nyt vielä piisaa, tästä pääsee tosi hienosti myös lankuttelemaan,heh. Kattokaa nyt toisen keskittynyttä ilmettä<3
 

 
Neiti itse on ihan silminnähden onnellinen ja ylpeä uudesta taidostaan. Varsinkin kun kaikki hihkuu ympärillä ja kehuu<3
 
 
Aivan meinas äidin sydän eilen pakahtua ylpeydestä ja rakkaudesta. On se hurjaa tämä kehityksen nopeus ensimmäisenä vuotena! Meillä on kaikkia muita ruvettu istuttamaan ilman tukea lattialla jo siinä puolen vuoden iässä. Minea on kuitenkin viihtynyt niin kivasti makuulla, että en ole istutellut. Saa nähdä saadaanko meille konttailija pitkästä aikaa, Nooa, Mandi ja Nuutti ovat nimittäin olleet peppukiitäjiä. Tuli taas jotenkin niin paljon isompi meidän vauvasta tämän uuden taidon myötä<3
 
Ei mulla muuta ollut:) Nyt siivoilemaan loput joulut pois!
 
~~Ulla~~
 


sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Tervetuloa vuosi 2017!

Moikka ja heti alkuun ihanaa uutta vuotta sulle lukija<3

Vitsi miten mä rakastan uutta vuotta, sitä saa tavallaan aloittaa puhtaalta pöydältä,tokihan niin voi tehdä myös joka maanantai, mutta no ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan:)

Mun uuden vuoden lupaus oli sellainen, että yritän huolehtia itsestä paremmin. Jotenkin sitä vaan tulee annettua itsestään 150% lapsille ja siinä vaiheessa kun olis sitten aikaa omille jutuille, on puoli kuollut ja valmis ainoastaan kellahtamaan sohvalle. Jostain pitää nyt yrittää nipistää aikaa myös omille jutuille. Haluan vaan yksinkertaisesti voida paremmin. Ruokavalioon tulee varmasti muutoksia, samoin liikunta puoleen. Millekään tiukille dieeteille en ole alkamassa, ihan vaan terveellistä ruokaa ja itsensä kuuntelemista. Niille aloitellaan tätä vuotta!

Vuosi vaihtui meillä jo perinteiseen tyyliin. Mikon sisko perheineen saapui meille lauantaina yökylälle ja lapset ihan kiljuivat innosta kun näkivät heidän auton ajavan pihaan<3
 Tytöillä ehtivät leikkiä kyllä ennätyksellisen monta leikkiä, samalla kun pojat pelailivat kännyköillä ja pleikkarilla. Uusi vuosi niin ei niuhotettu peliaikojen kanssa:)

On se vaan ihana asia, että lapsilla on saman ikäisiä serkkuja. Sitä muistaa omasta lapsuudesta miten mukavaa se oli viettää aikaa serkkujen kanssa. Sovittiin, että vielä tässä lasten joululomalla lapset pääsevät yökyläilemään toistensa luo.


Herkuttelu hetki leffan parissa:


Saunan jälkeen puettiin joululahjaksi saadut pyjamat päälle ja syötiin perunapalloja,nakkia ja kepakoita.
Me aikuiset syötiin vasta yhdentoista jälkeen illalla kanatortilloja.


Minea nautti touhusta ympärillä ja oli niin hyvän tuulinen neiti.



Mahat täynnä olikin sitten hyvä kiskaista toppavaatteet niskaan ja lähteä ampumaan raketteja. Tähtisäde tikut oli kivoja kun ne oli niin hiljaisia. Nuutti vähän säikähti aluksi rakettien ääntä, mutta kuulosuojaimet auttoi asiaan.

 
Minea oli ihan täpinöissä raketeista. Varsinkin ne jotka suihkusivat vaan maassa, sai aikaan hurjaa jalkojen ja käsien heilumista<3 Kuulosuojaimet oli myös neidillä käytössä.


Sisälle tullessa oli sitten ohjelmassa tinojen valaminen. 

 
Nuutti oli vähän aluksi pihalla, että mikä tämä juttu on. Luuli reppana, että tinat on jotain syötävää! Mutta kovasti innoissaan hänkin omaa vuoroaan odotti ja sitten tutkittiin yhdessä ,että mikä omasta tinasta tuli.
 

Iskä oli Mandin apuna tinan sulatuksessa:



Nuutti menikin heti tinojen jälkeen nukkumaan, tytöt jaksoivat valvoa puoli yhteentoista ja meidän poitsut peräti sinne kahteentoista. Rasmus ja Nooa tuli vielä silmät ristissä katsomaan isot raketit meidän kanssa pihalle.

Me aikuiset katsottiin ruudusta Stand up ohjelmaa ja naurettiin vedet silmissä. Pienoisella väsymyksellä saattoi olla jotain tekemistä asian kanssa! Nukkumaan mentiin vasta puoli kahden aikoihin.

Aamulla herättiinkin sitten vasta kasin jälkeen. Käly perheineen lähti yhden jälkeen, eli aamupäivä kului lapsien leikkiessä.
Ihan paras tapa viettää uutta vuotta, kiitos teille ihanille, TAAS<3<3

Miten teidän vuosi vaihtui?

palaillaan taas!!

~~Ulla~~

PS. jos Pomp de luxin vaatteet kiinnostaa niin pompilla on menossa hurjaakin hurjemmat loppu alet. Taitaa olla kaikki -50% aina sinne -70% asti!! Mä kävin jo tilaamassa ensi talvelle haalareita ja takkia. Tässä suora linkki pompin sivuille:Kliks
 

lauantai 24. joulukuuta 2016

Jouluaatto

Tulin vaan toivottelemaan ihan jokaiselle täällä kävijälle ihanaa ja tunnelmallista joulun aikaa.
Laittakaa kännykät ja muut ruudut kiinni, viettäkää aikaa perheenne kanssa, olkaa LÄSNÄ.
 
Toivon, että juurikin sinä saat viettää rauhallisen joulun<3
 
 
 
~~Ulla~~


tiistai 13. joulukuuta 2016

Puoli vuotias

Tämä postaus voi olla hieman liian siirappinen joillekin, pahoittelut siitä;)
 
En voi uskoa, että tästä kuvasta on jo puoli vuotta. Siis puoli vuotta siitä kun sain ensimmäisen kerran pitää tätä pientä ihmettä sylissä, kuunnella pientä hiljaista tuhinaa, silittää pienen pehmeää poskea. Kertoa miten kovasti häntä oli odotettu, miten ihanaa oli hänet saada meidän perheeseen, miten täydellinen hän on.
 
 
Puoli vuotta on mennyt, yllätys yllätys, Super nopeasti. En sanoisi, että meillä on ollut helppo vauva. Ehkä nuo melko lyhyet päikkärit on tehnyt sen, että välillä on ollut vähän raskasta. Mutta eipä kai se mitenkään hurjan helppoa oo kenenkään vauva-aika. Jos ei takuta unien kanssa, niin sitten imetyksen/pullon kanssa, tai masuvaivojen.
Meillä on kuitenkin ollut tyytyväinen vauva. Joka on muuttunut viikko kerrallaan isommaksi neidiksi. Tytöksi joka hymyilee suurimman osan ajasta, on nykyään todella kiinnostunut ympäröivästä maailmasta, jonka suurimmat idolit on isommat sisarukset.
 
 
Minean päikkärit on ehkä hitusen pidentyneet. Mun oivallus laittaa pikku neiti pihalle oli tosi hyvä. Ei siitä mun mielestä oo edes kovin kauaa, kun koitin muutamana päivänä laittaa Mineaa pihalle nukkumaan ja neiti heräs vartin päästä. Jokseenkin turhauttavaa pukea vartin takia pihalle. No nyt Minea on nukkunut viikon verran ulkona yhdet päikkärit ja aina on melkein puolitoista tuntia nukuttu. Joo ollaan kaukana niistä joidenkin lasten 4h päikkäreistä, mutta tuo on jo suuri plussa niihin 20min torkkuihin mitä aiemmin otettiin. Oon vaan tullut siihen tulokseen, että meidän geeneillä ei sellasia lapsia tehdä!!
 
 
 
Lattialla viihdytään nykyään aika pitkiäkin aikoja. Minea on ruvennut oikaisemaan jo käsiä suoraksi, kun on vatsallaan samoin peppua nostelee jo ahkerasti ylös. Nämä kun yhdistäis niin oltaisiinkin konttausasennossa:)  Kaikki lelut menee suuhun, no ihan sama onko se lelu vai mikä, suuhun päätyy. Kuolan määrä on jotain ihan mahdotonta. Jo neitiä nostelee ilmaan ja on itse alla niin pommi tulee!
 
 
Kun oikein asiaa tässä pohdiskelin ja tuumin, ei Minealla oikein oo sellaisia huonoja hetkiä päivässä. Väsymys ei oo vielä, ainakaan montaa kertaa, mennyt siihen pisteeseen asti, että neiti olis oikein kunnolla hermostunut. Aamulla herätään hyvän tuulisena hymy huulilla ja päivä päättyy rauhallisissa tunnelmissa tissille.
 
 
Neiti nauttii hirmuisesti lauluista ja päivän aikana tuleekin lauleltua useampi lastenlaulu. Myös kutitus ja kurkistus leikit on kovassa huudossa.  Iskää on mukava repiä parrasta ja äitin tukkaan tarrataan tiukasti kiinni jos sitä sattuu sormiin saamaan:) Kuvakirjoja tykätään kovasti katsella (ja maistella). Kovat äkkinäiset äänet saa alahuulen vapisemaan, niin kuin Nuutin yhtäkkiset huudot.
 
Neuvolassa käytiin ja painoa on neidillä nyt 7070g ja pituutta 67,3cm. Pipon mitta 42,2cm. Hienosti neiti siis kasvaa ja tasaisesti ollaan pysytty siinä nolla käyrällä.
 
Nyt vois ehkä se aika hetkeksi pysähtyä. Tässä olis juuri nyt ihana olla.  Toisaalta innolla odotan mitä uutta huomenna opitaan<3
 
~~Ulla~~ 


lauantai 10. joulukuuta 2016

Kirpparilta kotiutettua...

Tässä viime viikonloppuna saatiin kovasti odotettu vieras meille. EI, se ei ollut joulupukki;) Vaan mun ihana sisko, Virpi. Tulevaa joulua vietetään vähän eri kokoonpanolla kuin viimeiset pari joulua. Sisko nimitäin viettää joulunsa Kuopiossa. Täytyy myöntää, että meikäläinen meni pienoiseen shokkiin, kun asiasta kuuli. Mutta jokainen tekee niin kuin parhaalta tuntuu ja niinhän se pitääkin. Me muut sitten sopeudutaan siihen.
 
Joka tapauksessa, Virpin kanssa käytiin meidän molempien kauan haaveilemassa Mallan makeassa. Ilmajoella sijaitseva ihana kahvila ja sisustusputiikki on kyllä sellainen paikka jossa on ihan pakko käydä toistekin. Niin suussa sulavia leivoksia, etten oo koskaan saanut parempia.Ja olihan itse kahvilakin niin kauniisti ja tunnelmallisesti sisustettu. Teet saatiin nauttia ihanista Greengaten teekupposista, jotka teki kyllä muhun niin ison vaikutuksen.Ne vaan on söpöjä<3
 
Yhtenä päivänä käytiin siivoamassa mun kirppispöytä tuossa naapuri paikkakunnalla. Ja kerrankin, siis KERRANKIN mua lykästi. Oon kateellisena kattonut blogeista kun toiset löytää milloin kirppareilta, milloin omasta ladosta (mäkin haluan sen ladon/vanhan tuvan josta vaan löytää kaikkea ihanaa!!!) ja jotkut onnelliset facen annetaan -palstoilta ihania huonekaluja. Mä löydän kyllä vaatteita, joskus ihan niitä superlöytöjäkin. Mutta en huonekaluja. Mutta nyt. Tämä ihana lipasto oli sielä vain odottamassa meille pääsyä!!
 
 
Eikös ihana?! Ja kun mulla oli henkilökohtainen kantojuhtakin messis, niin tämä oli saman tien kannettuna kassan viereen varaukseen. Samainen kantojuhta, tottelee myös nimeä Virpi, kantoi koko komeuden yksin autoon. Mä toki yritin sanoa, että tuun jelppimään,mutta kun toinen on voimiensa tunnos, niin minkäs teet. Antaa toisen kantaa!:D
 
 
Tätä mä olin niin kauan jo ehtinyt haaveilla tuohon kohtaan jotain. Ja noin 10 minuutissa siihen olikin jo löytynyt tavarat päälle. Laatikkoihinkin on jo jotain eksynyt, lähinnä tuoksuvahoja ym. sisustusjuttuja.
 
 
Että semmottinen löytö. Kannatti pyörähtää taas kirpparilla. Ehdin jo siskolle sanoa, että liityn kohta faceen vaan sen takia, että voin selata niitä kaikkia miljoonia kirppariryhmiä. No tämän löydän jälkeen taidan, jälleen, skipata sen liittymisen:)
 
Mukavaa lauantai- iltaa!
 
~~Ulla~~

perjantai 9. joulukuuta 2016

Kiinteiden aloitus

Perjantai moikat!
 
Tiedättekö, että se ihan pikku vauva- aika on meillä nyt ohi. Nimittäin kiinteiden maistelu on alkanut. Jotenkin tuo pikku palleroinen kasvoi sillä samalla hetkellä, kun lusikallinen bataattia meni ensimmäistä kertaa suuhun. Samalla taputin itseäni olkapäälle, mun kovasti haaveilemani puolen vuoden täysimetys onnistui<3 Ja jos nyt ääneen tohdin sanoa, niin vieläpä helposti. Minealla on ollut aika vähän tissiraivareita, neiti on vaan tyytyväisenä imeskellyt tissiä. Neljän kuukauden hulinatkin jäi aika  vähäisiksi. Yöt menee hienosti, kun vaan saa olla lähellä äitiä ja sitä tissiä. 5kk:n neuvolassa kysyttiin kuinka usein Minea on tissillä, sanoin, etten oo kertaakaan laskenut montako kertaa päivässä imetän. Kyllä niitä varmaan sellaiset yli 15 kertaa tulee.
 
Pulloa ei meillä tälläkään kertaa oo ollut kuviossa mukana. Toki en kiellä sitä, etteikö tässä puolen vuoden aikana olisi ollut joitakin hetkiä, että olis ollut mukava jättää neiti muutamaksi tunniksi iskän seuraan. Mutta muistissa on vielä niin tuoreena Nuutin vauva-aika ja miten nopeasti se meni ohitse. Pidän mielessä, että sekin päivä sieltä tulee, kun voi lähteä vaikka kirppistelemään yksin.
 
Mutta nyt niihin kiinteisiin. Tarkoitus olisi ruveta osittain tekemään tätä huippu trendikästä touhua, nimittäin sormiruokailemaan. Itseni tuntien, ei varmaan ihan kokonaan sille linjalle mennä, esim aamupuurot tullaan syömään lusikalla, mutta makaronia, kasviksia, lihatuotteita ja hedelmiä olisi tarkoitus antaa sitten neidin itse popsia.
 
Bataatilla on meillä aloiteltu nämä kiinteät joka lapsen kohdalla, niin myös Minean. Keitin heti koko bataatin ja pakastin jääpalamuoteissa. Siiten vaan kippasin jääpalat pussiin josta niitä on helppo yksitellen sulatella.
 

 
Tänään oli nyt jo kolmas päivä kun tätä maisteltiin joten tänään meni jo koko pala. Ekana päivänä meni kaksi lusikallista:)
 
 
Neiti on kyllä ihan täpinässä uudesta mausta. Innoissaan availee suutaan ja ottaa itse kädellä lusikasta kiinni.
 
Välillä vähän totista tämä touhu..
 
 
Sieltä sitä taas tulee..
 
 
Ihan syötävää vissiin:)
 
 
Ruokalappu ostoksille pitänee lähteä oli sen näköinen tuo body tämän syöpöttelyn jälkeen:)
 
Mites teillä joilla saman ikäisiä lapsia, meinaatteko harrastella sormiruokailua?!
 
Viikonloppuna on ohjelmassa kyläilyä ystäväperheen luo ja lasten serkkutyttöjen synttärit. Eli vallan mukavaa ohjelmaa:)
 
Nyt tekemään viikonlopun siivoukset loppuun!
 
Ihanaa viikonloppua sulle sinne ruudun toiselle puolelle<3
 
~~Ulla~~