Hermoja kiristävä koulun alku

 Meillä tosiaan alkoi koulu ja eskari tiistina. Mutta palataan ajassa vielä maanantaihin. 

Tiedättekö miten harmitti, kun olin jotenkin ajatellut,että lasten viimeinen lomapäivä on vielä sellainen mukavan rento ja sitten se on ihan kaikkea muuta. Mä rupesin omaan tyyliini heti maanantai aamuna selvittelemään, että mihin aikaan nyt kenenkin pitää olla omassa koulussaan. Koska mun mielestä on vaan tosi outoa, että vielä koulua edeltävänä päivänäkään ei tiedetä moneltako koulu alkaa. 

Niinpä surffailin pitkin wilmaa ja sen mukaan meidän lasten olisi pitänyt olla ihan eri aikoina koulussa. Sitten kun kyselin asiaa parilta muulta äidiltä,jonka lapset myös tulee samaan kouluun ja Mandin kanssa samalle luokalle, oli vastaus ihan eri mitä wilmassa. Laitoin opettajalle viestiä,en saa vastausta. Olin oikeasti jo niin hermona tuossa vaiheessa, että teki mieli heittää kännykkäkin pellolle. No sieltähän se sitten kaupungin sivuilta tieto löytyikin. Ja lopulta iltapäivällä myös opettajilta tuli asiasta viestiä.VIIMEINKIN.

Ja sitten sai ruveta selvittelemään mihin aikaan linja-auto on tien päässä, että rasmus osaa olla oikeaan aikaan siellä ja entäs taksi, että Nooa on oikeaan aikaan paikalla. Nämä onneksi selvisi vähän helpommalla:)

Maanantai ilta oli meillä aika levotonta menoa. Huomasi, että lapsia jännitti tosi paljon. Etsittiin vaatteet valmiiksi, pakattiin reput ja teroitettiin kynät. Nuutille etsittiin eskariin varavaatteita ja laittelin nimitarroja vaatteisiin.

Mutta niin vain oltiin peräti ajoissa tiistai aamuna matkalla uuteen kouluun. Niille jotka ei tiedä/muista meidän lasten pieni kyläkoulu lopetettiin ja he aloittivat tänä syksynä koulun meidän kaupungin keskustassa, ihan juuri valmistuneessa koulussa. Päätettiin, että mä käyn viemässä Mandin ja Nuutin ensimmäisenä aamuna, että ei tarvitsi taksikyytiäkin vielä jännittää. Sielä sitten uuden koulun pihassa etsittiin  tuttuja kavereita Mandille ja kun niitä löytyi lähdin ajelemaan kohti Nuutin eskaria.

 Eskarin pihassa oli kaikki uudet eskarit ja eskariopet koolla ja Nuutti oli kyllä niin super reipas. Mikon kanssa niin jännitettiin miten hänellä tuo jääminen sujuu, kun ei ole ollut edes kerhossa. Mutta turhaa jännitettiin! Pienen alku infon jälkeen eksarit menivät pienissä jonoissa sisälle meille vanhemmille vilkuttaen. Ai että miten liikuttavaa se on on nähdä nuo pikkuiset isot reput selässään<3

Vaikka onkin vähän haikea fiilis kesän päättymisestä, niin toisaalta arki ja päivien rutiinit on niin tervetulleita. Ja kyllähän syksylläkin on ihania lämpöisiä päiviä! Meillä lapsetkin tykkää, kun näkee taas säännöllisesti kavereita ja nyt uuden koulun myötä saavat vielä toivottavasti  uusiakin kavereita. Niin mahtavaa!

Kun seison koulun pihassa,

on pieniä perhosia mahassa,

Huomaako minua yhtään kukaan,

ottaako minutkin leikkiin mukaan?

 

Äiti ja isäkin varoittaa,

ei ajotiellä kulkea saa.

Muistanko kaikki säännöt nää,

jotka uutena päässäni myllertää?

 

Ehkä tämäkin joskus helpottuu,

kun uusiin juttuihin tutustuu.

Nyt kaikki vaan niin jännittää,

kaikkeen tottumaan pitää yrittää.

Birgit Ahokas

Kaikille eskarilaisille ja koululaisille turvallista kouluvuotta ja enkeleitä koulumatkoille<3

Löytyykö teidän perheestä eskareita tai koululaisia?Millä fiiliksillä sielä aloitellaan kouluvuotta?

-Ulla-

"Voiko karhu kuolla sukupuuttoon?"

*Yhteistyö postaus Ähtäri Zoon kanssa*

Tällaisia kysymyksiä kyseli meidän Nuutti, kun käytiin Ähtärin eläinpuistossa viettämässä ihana syksyinen päivä.

Ja mitä siihen sitten pitäisi vastata. No siihen saa onneksi vastata, että ei karhut ei ole kuolemassa sukupuuttoon, kiitos juuri näiden eläinpuistojen. Mutta löytyy monia lajia joiden sukupuutto pyritään estämään juuri sillä, että niitä on eläinpuistoissa. Ähtärissäkin on tehty töitä eläinten suojelemiseksi jo 45 vuotta. Miettikää miten pitkään.  Meidän lapsia mietitytti kovasti myös se miksi tässä eläinpuistossa ei ollut tiikeireitä tai norsuja.  No siksi, koska Ähtärissä halutaan tarjota eläimille mahdollisimman luonnolliset tarhat, joten ihanan metsän keskelle on valittu eläinlajia jotka kuuluvat havumetsävyöhykkeelle.

Mä rakastan ihan hurjasti käydä Ähtärissä. Ihan vaan jo sen selkeän reitin takia. Yhden ja saman helppo kulkuisen polun varrella on kaikki eläimet. Aitaukset on niin isoja, että samaa eläintä on mahdollista nähdä monestakin eri kulmasta.  Mineankin tohti päästää aitauksien lähelle, ne oli niin hyvin aidattu, ettei tarvinnut pelätä pienen tekevän liian läheistä tuttavuutta eläinten kanssa.

Ja koska Nuutti on ihan valtavan kiinnostunut juuri eläimistä, on ihana, että niistä oli helposti tietoa saatavilla. Lapset oppi myös tosi nopeasti katsomaan noista tieto kylteistä itse miten monta poikasta kyseinen eläin voi saada ja mitä se syö.

Lapsien kanssa on tosi mukava käydä eläinpuistossa,kun polun varrelta löytyy kivoja lasten leikkipaikkoja. Aikaa saa siis varata ihan kunnolla, että lapsilla on mahdollisuus käydä välillä vähän kiipeilemässä ja mittaamassa minkä eläimen kanssa hän on yhtä pitkä. Eväiden syönti paikkojakin on juuri sopivissa paikoissa. Saa valita vähän helpomman tavan ja grillata kaasugrillillä tai sitten laitella nuotio palamaan ja grillailla makkarat tikun nokassa.  

Me valittiin tällä kertaa nuotio. Tosin lapsilla oli niin kova nälkä, että vähän epäilen ehtikö heidän makkarat lämmetä sisältä ollenkaan. Mutta hvyin upposi eväät masuihin, kun oli ulkoiltu jo monta tuntia:)

Mun mielestä on kyllä huikeaa olla mukana tukemassa tätä tärkeää suojelutyötä, varsinkin kun se onnistuu ihan vain käymällä eläinpuistossa. Sillä, että perhe viettää mukavan päivän tutkien eläimiä, voidaan pelastaa eläinlajia kuolemasta sukupuuttoon. Esim  vesikko on yksi esimerkki eläinlajista joka on juuri Ähtärin eläinpuistossa saatu lisääntymään, vaikka se oli jo kadonnut Suomen luonnosta.

 Eläimillä on aitauksissa tosi paljon erilaisia aktiviteetteja ja me satuttiin karhu aitaukselle juuri niiden uinti aikaan! Ihan huippua!! Meidän lapset välillä jopa kadehti eläinten kiipeilypaikkoja ja ehdottivat, että meillekin voisi sellaisia tehdä omaan pihaan.
Syksy on muuten tosi kivaa aikaa käydä eläinpuistossa. Ruska on kauneimmillaan ja eläimet liikkuu tarhoissaan kun ei kesän aurinko porota. Me taidettiin nähdä melkein kaikki eläimet liikkeellä. Suosittelen!

Tuumittiin lasten kanssa, että onkohan tästä suloisesta pikku porosta kasvamassa joulupukille uusi apuri?! 

Ja sitten ne pandat. Oi että<3

Eihän sielä pandatalossa voinut muuta kuin tuijottaa noita ihania pehmoisia karvapalloja. Suurimman osan ajasta tyypit makoili todella rennoissa asennoissa, mutta onneksi Lumi vähän vaihteli nukkumapaikkaa välillä ja nähtiinpä hienot venyttelytkin:) Lapset sai ajan kivasti kulumaan pandatalossa piirtämällä Lumille ja Pyrylle piirrustukset. Me aikuiset sitten vain ihailtiin pandojen aitauksien mahtavia kiipeilypaikkoja!
Me jo ruvettiin unelmoimaan josko joskus tulevaisuudessa nähtäisiin Ähtärissä pikku pandoja, toivotaan niin!

Koska yhdistelmä lippu oli meidän yllätykseksi kaksi päiväinen, tultiin vielä toisen päivän aamuna käymään Ähtärin eläinpuiston farmi puolella. Lapset pitivät tuosta ihan valtavasti ja täytyy myöntää, että oli kyllä itsellekin todella mieluinen paikka. Suuren suuret kiitokset vuorossa olleelle työntekijälle, joka kertoilu eläinten nimiä ja muutakin tietoa niistä! Nuutti tunnisti eläinkirjojensa perusteella jopa kanarotuja!! Ja Mineahan nyt oli ihan höperönä, kun sai hiljaa koittaa silittää lampaita ja vuohia<3
Mikko ja isommat pojat testailivat puujalkoja ja pysyivät kyllä uskomattoman kauan niillä pystyssä. Mandi ja Minea löysi tallin nurkalta myös keppihevoset ja testailivat esterataa niillä. Nuutti tyytyi paikallaan olevaan puuheppaan:)

Ähtäri on kyllä paikka jossa saa oikeasti kulumaan ihan koko päivän ja vaikka osan seuraavastakin päivästä eläinten parissa!

Kiitos Ähtäri Zoo yhteistyöstä<3

~~Ulla~~

Ähtäri Zoo facebookissa

Syksyinen irtiotto

*yhteistyöpostaus Ähtärin lomamökkien kanssa*

Meillä on vähän erilainen viikonloppu takana. Perjantaina pakattiin tavarat valmiiksi ja lauantaina suunnattiin Ähtäriin. Päivä meni eläinpuiston puolella, josta tulossa oma postaus. Iltapäivällä suunnattiin sitten tähän ihanaan mökkiin. Suuri plussa siitä, että nämä kaksi mökkiä sijaitsevat ihan eläinpuiston lähettyvillä. Meillä ei olisi lapset (eikä aikuisetkaan) jaksaneet enää istua pitkää aikaa autossa. Nyt saatiin kurvata kutsuvaan mökkiin ihan lähelle lämmittelemään. 

Ähtärin lomamökkiä löytyy kaksi kappaletta ihan vierekkäin, mutta ne on kuitenkin sijoitettu niin, että molemmissa on oma rauha. Ne oli sopivalla etäisyydellä niin, että voisi helposti kuvitella vuokraavansa nämä mökit kaveriperheen kanssa. Molemmat perheet saisivat olla omassa rauhassa, mutta touhuta myös yhdessä.

Me laiteltiin pedit valmiiksi (pientä maksua vastaan on saatavana myös lakanat mökin puolelta) ja sauna lämpeämään ja lähdettiin vielä tutkimaan ympäristöä. Ihan lyhyen kävely matkan päästä löytyi keinut ja ranta. Tämä olis ihan mahtava paikka myös kesällä! Vieraskirja kertoi, että ranta on lapsille juurikin sopiva. Nyt tyydyttiin ihastelemaan ihanaa auringon laskua ja ottamaan kovat vauhdit keinuissa.

Aika pian sitten käpsyteltiin takaisin mökkiin, koska monen tunnin ulkona olo sai kaikki vähän palelemaan. Onneksi saunan pehmoisissa löylyissä lämpeni hetkessä. Lapset oli ihan innoissaan, kun päästiin pitkästä aikaa sisäsaunaan:) Kaikesta sitä voi kuulkaa tulla onnelliseksi!

Mökki saa kyllä suuret plussat meidän perheeltä siitä, että se oli ihan loistava pohjaratkaisultaan. Isommat pojat valtasi parven jossa oli kahdelle sängyt, Nuutti ja Mandi pääsi omaan makkariin alakerrassa ja Minea nukkui meidän kanssa samassa huoneessa. Oli mukava, kun kaikki sai mennä omaan aikaan nukkumaan, eikä toisten valvominen haitannut. 

Pienet vieraat oli huomioitu ihan mahdottoman hyvin. Löytyi retkisänky, syöttötuoli, palapeliä ja kirjoja. Ja mistä meidän Minea oli ihan mahdottoman iloinen, potta! Joku potan olemassa olo ei kuulosta kovin kumoiselta, mutta voin kertoa, että se on. Helpottaa elämää kummasti, kun pottaa ei tarvitse tuoda kotoa ja lapsi pääsee itse vessaan, eikä häntä tarvitse auttaa pöntölle. Lapsiperheenä tälläisiä juttuja osaa arvostaa ihan valtavasti.

Mökki oli ihanan valoisa,siisti ja juuri sopivan kokoinen meidän perheelle, eli iso. Keittiöstä löytyi  kaikki mitä me tarvittiin ruuan laittoon ja syömiseen. Mökissä oli muutenkin nykyaikainen varustetaso(dvd-soitin, pyykinpesukone, mikro,kaasugrilli ym), mua kun ei oikein ne ulkovessat ja sähköttömyys tällä kokoonpanolla viehätä:)

Mun sisustussilmää miellytti nämä hienot yksityiskohdat mitä mökissä oli sisällä ja pihalla lyhdyissä palavat kynttilät. Tuli niin ihana olo<3

Tässä on nyt kyllä mahtava paikka yöpyä isommallakin perheellä vaikka mihin vuodenaikaan. Huippu sijainti, kun ihan naapurista löytyy mm Golf, Eläinpuisto ja Flowpark. Muutaman metrin päästä mökistä on järven ranta, eli uiminen ja kalastaminen on vain kävelymatkan päässä. Talvella löytyy myös valaistu latu, eli sukset ehdottomasti messiin!

Isot kiitokset Ähtärin lomamökeille yhteistyöstä<3

~~Ulla~~

Ähtärin lomamökit facebookissa

*Mökin vuokrasta saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan*

Tyttöjen viikonloppu

Otsikon perusteella voi luulla, että mä oon viettänyt viikonlopun kavereitteni kanssa,mutta ei. Vietin ihanan viikonlopun omien tyttöjeni kanssa<3

Mikko lähti meidän poikien kanssa perjantaina heti töiden jälkeen mökille ja he tulivat takaisin vasta sunnuntai iltapäivällä. Siispä mä sain viettää laatu aikaa Minean ja Mandin kanssa. Heti perjantaina, vain pari tuntia poikien lähdön jälkeen, tehtiin Mandin kanssa sama huomio. "Onpa täälä hiljaista". Siis todellakin, meidän Nuutti on sellaisessakin papupata iässä (en tiedä keneltä lie perinyt...), että jänen höpöttelynsä täyttää tämän talon oikeastaan koko sen ajan mitä poitsu on hereillä. Välillä hän juttelee meille muille ja välillä vain selostaa leikkejään ääneen. Siispä Nuutin puuttumisen huomasi aika nopeasti. 

Me vietettiin kyllä niin super mukava viikonloppu. Perjantaina syötiin piiiiitkästä aikaa sipsejä ja katsottiin elokuvaa. Lauantaina ajeltiin Seinäjoelle mun äidin luo. Ennen sitä lakkailtiin kynnet ja tuunailtiin hiukset kuntoon. Mandi nautti kun sai katsella mitä vaatteita lattaisi päälle ja Mineakin tuumas pontevasti, että "mekko"! Käytiin yhdessä syömässä ja sitten istuskeltiin vielä ihastelemassa mumman pupua:)  

Sunnuntaina kurvattiin heti aamupäivällä leikkipuistoon touhuilemaan. On se vaan aika erilaista olla puistossa(kin) kahden lapsen kanssa. Siinä ehtii ihan helposti katsoa molempien temppuiluja ja auttaa jos apua kaivataan. Välillä kun ollaan koko porukka puistossa, niin tuntuu, että siinä saisi olla pöllö,että ehtisi katsoa jokaisen "äitiii kato kuinka mä teen" jutun:) Sunnuntaina ehdittiin myös heilutella haravoita ekan kerran tälle syksyä. Mä oon vakaasti päättänyt odottaa, että suurin osa noista lehdistä tippuu maahan ja vasta sitten haravoida kunnolla. 

Itsellä oli kyllä viikonlopun aikana useamman kuin kerran sellainen orpo olo. Tytöt saattoivat järjestellä tunti kaupalla nukkekotia tai leikkiä petseillä. Siinä mä sitten tuumiskelin, että mitä ihmettä oikein tekisin. No sain kyllä sitten yhden joululahjan valmiiksi, että ihan mukavaa. Huomasi kyllä niin selvästi miten tottunut sitä on siihen, että ympärillä on sitä nahistelua, tasaista höpötystä, naurua, itkua ja muuta mukavaa, elämää. 

Mutta oli se myös ihanaa. Kun voi keskittyä vain kahden lapsen asioihin. Ja voitiin yhdessä rauhassa piirrellä, maalailla ja muovailla. Minea nautti ihan silmin nähden isosiskon seurasta ja huikki koko ajan, että "Mandiii tuu!". Ja arvatkaa mikä oli Mineasta varmasti parasta? Mandin yökyläily hänen huoneessaan. Mandi siis nukkui kaksi yötä Nuutin sängyssä ja Minea oli ihan yhtä hymyä, kun huomasi isosiskon kantavan peittoa ja tyynyä hänen huoneeseensa. Mun rakkaat<3 

Tälläiset hetket on kyllä ihania jakaa lasten kanssa. Meillä on enemmän niitä joka päiväisiä pieniä hetkiä jolloin pystyy keskittyä vain yhteen lapseen. Pitäisikin raivata tilaa myös vähän pidemmille hetkille.

Pojilla oli ollut vähintään yhtä hieno viikonloppu mökillä. Nuutti ihan onnessa selitti miten hän on saanut viisi kalaa, siis VIISI. Ja miten ulkovessa ei ollut yhtään pelottava paikka:)

Oli se kyllä ihanaa saada kaikki takaisin kotiin<3

Ihanaa alkanutta viikkoa jokaiselle ja jos joltain löytyy jotain postaus toiveita, niin nyt olis hyvä aika heittää niitä ilmoille!

~~Ulla~~

Ah sinä ihana syksy!

Tässä eräänä päivänä kun katselin meidän pihaa tein havainnon, että lehtiä on tippunut jo vähän puista ja puut rupeavat pikku hiljaa verhoutumaan ihaniin ruskan väreihin.  Viilenevät ja hämärtyvät illat. Lenkki raikkaassa ilmassa. Kynttilän valo ja lämpöiset villasukat. Niissä se kaikki ihana syksyinen fiilis. Vuosi vuodelta mä oon vaan enemmän fiiliksissä syksyn tulosta.  Jotenkin on jännä miettiä samalla kun laittaa terassi juttuja pois, että mitähän meidän perheelle kuuluu sitten keväällä, kun kaivan nämä sama jutut kaapeista taas esille. Miten meidän talvi on mennyt. Ja miten nopeasti se aika taas onkaan kulunut. On tuo tyhjä terassi toki vähän lohdutonkin näky...Mutta niin paljon parempana pysyy kaikki kalusteet, kun ne vielä talveksi varastoon.

Mä oon hamstrannut kaapit täyteen kynttilöitä. Löytyy pientä tuikkua ja isoa tuikkua, löytyy myös isoja pöytäkynttilöitä ja kruunukynttilöitä. Että kyllä, meillä todellakin poltetaan kynttilöitä koko syksy ja talvi!

Viltit oo kaikki pessyt tässä menneellä viikolla, niin että niihin on ihana kääriytyä.Mikään ei oo niin inhottavaa kuin tunkkainen viltti!!
Oli niin kivaa vaihtelua laitella vaaleanpunaiset jutut sisustuksestakin odottelemaan ensi kevättä. Nyt meillä on sitten harmaan eri sävyjä ja tuttua ja turvallista valkoista, tykkään<3

Lasten pipo ja hanska laatikot on läpikäyty ja sinne on lisätty jo vähän paksumpia hanskoja ja pipoja. 

Villasukka tehdas on ollut pystyssä jo hyväisen aikaa. Vielä olis Nooan toinen sukka ja Mandin sukat kokonaan tekemättä. Mutta ehdottomasti ollaan jo plussan puolella! Lasten sukkia (varsinkin niitä koko luokkaa 22-26) on niin kiva tehdä kun tulee nopeasti valmista. Rasmuksen sukat saikin tehdä jo melkein mun jalan kanssa samaa kokoa! Vähän tässä mietin, että jaksaisko sitä tehdä joululahjaksikin muutamat sukat. No ehkä teen ensin nuo omien lasten omat valmiiksi asti ja katson tilannetta sitten! (joko saa ruveta miettimään joululahjoja?!?!). 

Tänä syksynä Mandilla onkin edessä jotain mitä neiti on odottanut nyt tosi paljon. Nimittäin meidän neiti tuumas kesän loppu puolella, että haluaisi ruvata harrastamaan balettia. Tytön omin sanoin "oikeaa balettia, eikä mitään missä leikitään vaan". Mandihan oli neljä vuotiaana vajaan vuoden tanssikoulussa missä nimen omaan opeteltiin tanssia leikin varjolla. No sanoin hänelle, että katsotaan mistä me sellainen ryhmä löydetään. Vähän pelkäsin, että lähin paikka baletin opettelulle on 40km päässä, mutta onni oli aika lailla pilvissä kun paikallinen liikuntaseura aloittaa kyseiset tunnit täällä meidän omalla kylällä. JIPPII!! Sitten vaan jännitettiin mahtuuko Mandi ryhmään, kun ilmoittautumis päivä tuli. Ja mikä onni ja ilo neidin kasvoille tuli, kun ilmoitin että sain hänet ilmoitettua ryhmään. Voi että, toisen suuri toive toteutuu<3 Tällä viikolla siis keskiviikkona suunnattiin ensimmäiselle tunnille.  Ja kyllä sieltä tunnilta niin onnellinen tyttö tuli, ettei epäilystäkään etteikö hänelle olisi löytynyt ihan täydellinen harrastus. Ollaan täälä kotosallakin nyt saatu sitten nauttia "asento1 ja asento 2" -harjoituksista:)

Syksyltä odotan kovasti kivoja koko perheen yhteisiä lautapeli ja leffa iltoja. Niissä on vaan niin ihana tunnelma, kun kaikki on läsnä ja kellään ei oo kiire minnekkään<3

Joku kiva retki olis myös tähän syksylle kiva. Eläintarhaa lapset vielä kovasti toivoo, että pitänee miettiä olisko se sitten hyvä retki kohde. Tosin isommat poitsut haaveilevat johonkin köysirataan pääsystä, että katsotaan miten jakaudutaan. 

Niin ja kyllä mä taidan jo vähän odottaa sitä haravointiakin. Vaikka viime syksyn jälkeen jälkeen en ikinä uskonut noin sanovani:) Mutta siihen tiettyyn pisteeseen asti haravointi on ihan jees, siitä yli EI. 

Mitä teidän syksyyn kuuluu?! Onko harrastus rumba jo täydet päällä? Odotatko pimeneviä iltoja kauhulla vai onko ne vaan täydellisiä hyggeily hetkiä täynnä?

Ihanaa viikonloppua teille kaikille<3

~~Ulla~~

Mihin panostaa lasten välikausivaatteissa?

Olisko se aika kirjoitella lasten välikausivaatteista, eli vk-vaatetuksesta. Mun mielestä juu:)

Meidän lasten vk-vaatteissa mä kiinnitän huomiota siihen, että ne on oikean kokoiset ja mukavat päällä. Vaatteet ei oo mukavat jos  ne kastuu heti läpi, kun on muutaman pisaran verran satanut. Ja koska meillä täälä Suomessa säät on tosi vaihtelevat, niin mä liputan vaatteiden puolesta jotka on suhteellisen veden kestäviä. Meiltä ei taida löytyä kuin Minealta kurahousut.Nuutilta löytyy Minean lisäksi kurakintaat, koska vesileikit nyt vaan on parasta. Ja se, että meillä ei oo kuriksia ei todellakaan tarkoita sitä, että huutelisin täälä koko ajan, että "ei saa mennä lätäköihin" vaan sitä, että ne vaatteet vaan kestää vettä. 

Siispä meillä panostetaan vk- housuihin. Hinnaltaan ei tarvitse ihan kamalasti panostaa, että saa todella  laadukkaat ja oikeasti vedenkestävät housut. Tälläiset on meille löytynyt Pomp de luxilta (juu sielä on muutakin kuin tyllimekkoja!) Kuriksiin verrattuna siitä kivat, että ne myös hengittää!! Ja näitä taitaa nykyään löytyä koosta 80cm  aina kokoon 170cm asti. Että kivasti saa koululaistenkin käyttöön vedenpitävät housut. 

Toinen johon mä panostan on kengät. Kumpparit on käytössä silloin, kun pihalla odottaa mahtavat vesilätäköt, mutta muuten meidän koko viisikko viilettää Reiman Wettereissä ja Pattereissa. Kyllä, just niissä blogeissa paljon hehkutetuissa kengissä. Miksi sitten just ne. No isoin syy on sama mikä housuissa, eli ne pitää vettä. Siis oikeasti pitää vettä, meillä on välillä menty niillä myös läpi vesilammikkojen (silloin oon saattanut huutaa sen "älä meeee", mutta mua ei oo kuunneltu...). Ja kun syksy tästä menee pidemmälle niin nuo Reiman kengät on myös tosi lämpöiset. Niissä on kunnon pohja joten meillä on ne ollut käytössä myös ensimmäisillä pakkasilla, kun ei ihan vielä malta laittaa talvikenkiä. Eli siis aika ennen lunta, joka voi olla aika pitkäkin.  Tuntuuvat olevan myös tosi kivat jaloissa, koska kukaan ei ikinä valita kun nuo pitää laittaa jalkaan:)

 Hinnaltaan vaatii jo mun mittapuulla kunnon panostuksen, mutta ah ne ALET!!! Reimalla oli keväällä, vai olikohan se alku kesästä myös nuo Patterit ja Wetterit -50% tarjouksessa joten sieltä tuli ostettua Mandille ja Rasmukselle uudet täksi syksyksi ja Nooan omat taas löysin kirpparilta. Nuutille ja Minealle menee samat kuin keväällä.  Nämä kengät on myös ihanat, koska koitappa saada tuollainen vitos luokkalainen pitämään jotain kumppareita, ei onnistu ainakaan meille!Wetterit sitä vastoin menee ihan ilman jupinoita jalkaan, koska ne näyttää ihan perus tennareilta. Ja vielä yks plussa noista Wetteistä, eli nauhallisista versioista, eli siihen saa ihan normi nauhat tai sitten joustavat nauhat.

Mandin omat (vas) on ehtinyt jo käyttöön, poikien omat odottelee vielä kaapissa!

Pipot ja hanskat on meillä sitten ehkä enemmän niitä pihistyksen kohteita. Tai no itseasiassa kun katselin nyt syksyksi varastot läpi niin ihan hyvä laatuisia hanskoja meiltä löytyy. Oon ostanut Minealle ja Nuutille reiman vkhanskat. Molemmat pitää suhteellisen hyvin vettä ja molemmat on outletista -60% alella. Lisäksi oon löytänyt Minealle parit reiman kintaat kirpparilta. Näitä hyviä kirppislöytöjä tein kesällä, kintaat maksoi tyyliin 2€ ja ne oli kuin uudet!

Pojille tulee ostettua vkhanskoja ihan vaan Halpa-hallista, koska heidän hanskojen kulutus tahti on uskomaton! Siis saattaa olla kaks viikkoa ja hanskat on ihan riekaleina. Eikä auta ostaa kalliimpia, testattu on ja lopputulos sama. Niinpä haen aina kiltisti kasan halpoja hanskoja ja saavat sitten suurkuluttaa niitä:) oon yrittänyt olla salapoliisi ja selvittää mitä ihmettä he oikein tekevät, että saavat hanskat ihan atomeiksi, mutta ei oo auennut vielä:D

Pipot on meillä mitä milloinkin. Joo löytyy myös sitä Gugguuta,mutta sitten ihan H&M:n pipoja ja itse tehtyjä. Name it:n tähti pipot on tosi kivoja ja niitä on aina jossain lasten markkinoilla myynnissä 5€:lla.  Ovat käytössä pysyneet tosi hyvinä!

Takit on meillä oikeastaan aina kirpparilta löydettyjä ja ainoat mitä meille enää huolin on softshellit.Ne pitää niin hyivn vettä ja ovat mukavan lämpöiset! Nuutille menee vielä viime keväänä kissojen ja koirien kanssa etsitty harmaa softshell. Minea menee myös kevään haalarissa tämän syksyn. Uusi pomp de luxin softshell haalari odottaa jo kaapissa, mutta neiti on siihen vielä vähän turhan lyhyt! Mandi ja isot pojat menee myös viime kevään seteissä, joten aika vähällä ostamisella selvittiin tämä syksy!

Mites teidän syksyn vaatetus, onko jotain mihin siinä panostatte, vai onko kaikki yhtä tärkeitä?! Ja tärkeimpänä, onko kaikki jo hankittu?!

Syksyisiä päiviä teille<3

-Ulla

Rytinällä arkeen!

Heipsan!

Täälä on paluu arkeen ollut aikamoista haipakkaa!  Tässä tulee nyt tällainen mitä meille kuuluu-postaus! Kuvat on meidän yhdeltä retkeltä juuri ennen koulujen alkua, ihanan kesäinen päivä mahtavassa paikassa!

Samalla viikolla alkoi meillä aikuisilla työt, pojilla koulu ja Mandilla ekaluokka. On se kyllä taas erilaista, kun on ekaluokkalainen perheessä, ihanalla tavalla. Kaikki on vielä niin uutta ja ensimmäisiä läksyjä ehdittiin suorastaan odottaa! Ja ne ekat kirjat, voi sitä onnea<3 Aamulla Mandi herää itsestään seitsemän jälkeen, pienoista väsymystä on ollut nyt kesäloman jälkeen ilmassa, neiti on nimittäin nyt monena iltana ollut jo kasin jälkeen nukkumassa. 

Minealle oli myös vähän kova pala tämä arjen alkaminen ja sylissä ollaan viihdytty ihan hurjasti tai sitten ihan vaan sohvalla halaillen<3 Meidän neiti oppi kesäloman aikana käymään potalla ja nyt on sitten vaippajutut meidän perheessä kokonaan ohi. Saako tuntea olonsa vähäsen haikeaksi?! Vaikka siis joo, ei nyt kyllä todellakaan oo ikävä niitä vaippoja! Mutta kyllä tuo meidän pikkuinen kasvoi taas jotenkin niin paljon isommaksi tytöksi. 

Kuivaksi opettelu lähti ihan  Mineasta itsestä, hän nimittäin heräsi muutamana aamuna kuivalla vaipalla ja tuumasi, että "pissattaa" ja siitä sitten hoksasin, että taitaa olla juurikin oikea aika opetella potalla käyntiä. Pari viikkoa pottailua ja saatiin jättää jo päikkäreiltä ja öistäkin vaipat pois. Muutamia vahinkoja toki tulee vieläkin ja kovasti vielä pitää muistutella potalla käynnistä,mutta on myös  monta päivää putkeen ilman yhtään vahinkoa!

Nuutti sitä vastoin on tykännyt tosi kovasti tästä arkeen paluusta, mikäs siinä kun kaveri tulee joka päivä leikkimään hänen kanssaan:) 

Kaikki lapset on ihan innoisaan, kun omasta puusta saa käydä napsimassa omenoita ja niitä syödäänkin meillä päivittäin monta. Nyt ollaan myös muutamia porkkanoita käyty hakemassa maalta ja jestas miten isoiksi ne olivatkin jo ehtineet kasvaa! Jos Nuutilta kysyy niin mitään niin jännittävää ei oo, kuin porkkanan nostaminen maasta. Se odotus, että minkä kokoinen porkkana sieltä tällä kertaa tulee:D Minea taas käy harva se päivä hakemassa kasvihuoneelta tomaatin popsittavaksi, että hyvin käy kauppansa meidän kasvattamat jutut!

Käytiin pyörähtämässä Rasmuksen maanantain pelin aikaan Hongkongissa, kun tuntui että se oli ainut kauppa jossa oli jo callunoita myynnissä. Mun kesäkukat oli niin järkyttävässä kunnossa, että halusin ne pikaisesti pois. Nyt näyttää taas huomattavasti kivemmalta.

Syksyn tulo ei kyllä haitannut täälä talossa ollenkaan. Tuollaisen kesä jälkeen on vaan ihanaa pukea vähän enemmän vaatetta päälle, villasukat jalkaan ja sytytellä  kynttilät, niin ihanaa<3

 Ja anteeksi vaan , mutta ilo pienestä asiasta, kärpäset, ne on vähentynyt jo niin kivasti, että on jotain järkeä taas pestä ikkunat, JIPPII!!! Oikeasti mä oon tänä kesänä pessy meidän ikkunat (sisäpuolelta) varmaan kymmenen kertaa. Kun noita innokkaita kärpäslätkän kanssa heilujia on mallia viis ja kärpäsiä jokseenkin ennätys paljon, niin ne ikkunatkin on sitten ollut sen näköiset! 

Nämä kaks on aika tottuneita kannustajia Rasmuksen peleissä<3

Mä oon tänä syksynä hurahtanut totaalisesti mustikassa käymiseen. Lause jota en uskonut ikinä kirjoittavani! Mä oon siis aiemmin keräillyt mustikoita ihan vaan käsin ja miettinyt, että kuka hullu niitä jaksaa kerätä esim sen sangollisen?! No poimurin käyttö sitten valaisikin tätä asiaa aika paljon:) Välillä on löytynyt ihan kivasti sitä mustikkaakin ja välillä on vaan tullut tepasteltua pitkin metsiä. Lopputulos on kuitenkin se, että meillä on pakastimessa nyt aika hyvät määrät mustikkaa odottamassa talvea. Ja kälyn kanssa löydettiin ens syksylle parit aika huippu paikat mustikkapaikat (nyt ne oli käyty varmaan imuroimassa tyhjiksi, koska mustikan mustikkaa ei ollut!!)

No niin, olisko tässä sopivasti tätä sillisalaattia yhteen kertaan!

Mitä teille ihanille kuuluu?!

~~Ulla~~

Hei te ihanat!

Suuret pahoittelut teille jotka ootte käyneet uutta postausta tsekkailemassa. Tuli niin monta asiaa yhtä aikaa, että oli vaan pakko jättää kaikki ylimääräinen ja keskittyä hengittämään. Mulle ei kovin usein tuu sellaista tunnetta, että kaikki kaatuu päälle, mutta sellaisissa fiiliksissä sitä on viimeiset pari viikkoa kulunut. Nyt alkaa pikku hiljaa helpottaa jo monestakin suunnasta, joten aika palata myös blogin pariin.

 

 

Syksy on niin pitkällä. että pakkasten myötä tuntuu kuin talvi jo kolkuttelisi ovelle. Torstaille luvattiin meidän suunnalle luntakin jo ja pakkastakin loppuviikkoon lähemmäs 10 astetta. Paniikki meinaa puskea päälle, kun mulla on vähän niin kuin vaiheessa vielä nuo lasten talvi vermeet. Vaikka kuinka ajattelin, että oon kaikki hommannut, niin höpön höpön. Rasmukselta puuttuu talvitakki, Nuutilta villahaalari, Minealta haalari??!! Tai siis mähän olin ostanut peräti kaksi haalaria,mutta neiti ei nyt vaan kasvanutkaan lähimainkaan sen kokoiseksi kun olin ennustellut. Mulla roikkuu kaapissa pompin ja racoonin suloiset haalarit, mutta kun niitä koitti Minean päälle, niin ei apua, niissä on melkeen 20cm  ylimääräistä!! Ei siis voi edes ajatella, että vähän kasvunvaraa... Taitavat olla sopivat vasta seuraavana talvena, jos ei nyt talven loppu puolelle mentäessä ole jotain ihme kasvupyrähdystä tullut.

 

Mitäs muuta, no lapset olivat viime viikon syyslomalla. Meillä tuo loma on vielä ihan koko viikon, oon käsittänyt, että jossain päin suomea olis vaan muutamia päiviä? Meillä on lapset harrastellut yökyläilyä ja meillä oli myös lasten serkku yökylässä. Pojat pääsi testailemaan lasten paintballia ja innostuivat siitä kovasti. Ollaan yritetty haravoida tuota pihaa kuntoon, mutta apua sitä lehtien määrää. Välillä jo teki mieli lyödä hanskat tiskiin,mutta sitten tuli mieleen, että niitä liiskaantuneita lehtiä on sitten Super mahtavaa keväällä yrittää haravoida, että eipä se auta. Meillä on ihan liikaa koivuja pihassa!!!

 

Ja miksi ihmeessä ne tiputtelee vielä eri aikaan lehtensä? Kysynpä vaan. Mun puolesta voisivat kaikki tiputtaa viikon sisällä ja thats it. Siinä me sitten tunti kaupalla Mikon kanssa heilutaan haravoiden kanssa ja lapset huomaa lehti läjät jaa... No ei se enää läjää oikein muistuta kun viisi lasta siinä on 10 minuuttia pyörinyt:)

 

 

 

Mua ei kyllä yhtään haittaa, vaikka säät kylmenikin. Se on ihanaa, kun saa sytytellä takkaa iltaisin kynttilöiden seuraksi. Lapset viihtyy pihalla kun pukee tarpeeksi. He keksivät vielä kovasti tekemistä. Ja jos nyt ihan tylsä hetki tulee, he tarttuvat kaveriksi siihen haravaan. Tätä kyllä sattuu aika harvoin...

 

 

 Mutta sitten on tuo meidän pikku neitonen. Voi että, kun ei viihdy niin ei viihdy. Kaikki on hyvin jos hän saa keinua, mutta auta armias, jos pitäis jotain muutakin tehdä. Vaikka kävellä. Hän ei ihan selvästi oo mun kanssa samaa mieltä, että liikkumalla vois olla lämpöisempi ja aika kulua kivasti. Ei tosiaankaan. Miks liikkua kun voi paiskata maahan ja ruveta huutamaan?! Kattokaa nyt miten hienosti hän osaa näyttä miten kurjaa pihalla on:D En kestä!!<3

 

 

 Yökyläilyjen lisäksi ehdittin käydä syyslomassa myös moikkaamassa Ähtärin eläimiä. Syksy on ihan huippu hyvää aikaa käydä eläinpuistoissa, koska ne eläimet oikeasti liikkuu silloin. Ei tarvitse sanoa lapsille, että "katso se on tuo hännän tupsu tuolla". Ajoiteltiin kierrosta vähän eläinten ruokinta-aikojen mukaan ja oli kiva kuulla hoitajalta vähän lisä infoa eläimistä mm. nimet, iät ja mitä ne syövät.

Parasta tälläkin kerralla oli eväshetki. Makkarat maistui tosi hyviltä ja leivätkin uppos melko tehokkaasti. Harmitti vaan, kun en hoksannut tehdä kuumaa kaakaota mukaan. Olis ollut just täydellistä lämmikettä!
Kiitokset tätä kautta myös H&V ja M&E muksuineen kivasta seurasta!


 

 Mutta siis tämmöisiä tänne. Oli mukava palata taas arkeen lomailu viikon jälkeen.

Miten teidän syyslomat meni?! Ja hei miten muiden taaperot viihtyy pihalla??!! Toivottavasti paremmin kuin meidän:)

Mukavaa alkanutta viikkoa, koittakaahan tarjeta<3

~~Ulla~~

 

 



Syksyisiä puuhia!

Heipsan!

 

Se olis taas maanantai, miten nopeasti nämä viikot meneekään. Meillä oli viikonloppuna viimein ja vihdoin Nooan synttärit. Mä olin huippu bloggari ja otin nolla kuvaa tarjottavista ja koko partyista:D Mutta kivaa oli ja niin ihana kun  on nyt nuokin juhlat juhlittu, kiitokset kaikille vieraille<3

 

Laiteltiin viime viikon lopulla etuterassia syksyisempään asuun. Mandi oli sureksi avuksi istuttelemassa mun kanssa Callunoita ja hakemassa havuja metsästä. Minea auttoi nyppimällä kukkia irti ja Nuutti hoiti kastelu puolen. Aika toimiva ryhmä siis:)

 

 

Kesäkukat oli jo kyllä niin aikansa eläneet, että oli ihana kun sai vaihtaa nämä uudet tilalle. Pelargoniat sai jäädä, kun niissä on ihan hyvänä pysynyt vielä kukinnot. Mä roudasin meidän pihavarastosta yhtä ja toista tuohon terassille, että sain siitä edes vähän kotoisamman oloisen. Lapsia meinas vähän naurattaa, kun roudasin nuo tikkaatkin tuohon nököttämään. Nuo ihanat ulkovalot on Clas ohlsonista, älyttömän kätevät kun niissä on ajastin, valot syttyy aina kivasti kun alkaa hämärtää.  

 

 

Viime viikolla saatiinkin nauttia ihanista syysilmoista. Mä pesin varmaan 20 koneellista pyykkiä, kun kaikki sai vielä kuivatettua ulkona! Toki ei tuolla mun mielestä enää t-paidoilla tarkene, että kyllä sen syksyn tulon vaan huomaa. Ihan kauhistuin kun poikien koululla tuli vielä tyyppejä t-paitasillaan vastaan! Ittellä oli jo vaatetta useammassa kerroksessa!! Sitten onkin kiva perustella noille meidän jätkille, miksi niiden pitää laittaa pipot ja hanskatkin aamuisin. "Kellään muulla ei oo"...Onko tämä muille äideille tuttu lause?! Tulee taas ihan natsimutsi olo:)  Toki sitten jo perjantaina kumpikaan pojista ei edes kysynyt, vaan pipot ja hanskat meni ihan mutisematta päälle. Äitille erävoitto 1-0!!:D

 

 

Ollaan ulkoiltu nyt oikein urakalla,ja lapsista kyllä sitten heti eilen huomas kun sisällä oltiin,että kyllä sitä raitista ilmaa pitää saada, satoi tai paistoi. Minean kanssa varsinkin on iltapäivä ruuan jälkeen sellaista kitinää koko ilta jos ei pihalle päästä.  Pihalla kyllä sitten viihtyy ja touhuilee kovasti vaikka olis vähän väsykin.

 

 

Nauroin tässä yks päivä, että meidän pihalla olot on mennyt ihan syöpöttelyksi. Lapset käy syömässä viinimarjoja puskista, kirsikoita ja omppuja puista, Minea haluaa saada aina tomaatin kun käydään kasvihuoneessa. Niin ja jos mennään hakemaan postia, pitää pysähtyä mennen ja tullen syömään mustikoita ja puolukoita. Että eipä sielä muuta sitten ehdikkään tehdä kuin syödä:)

Meillä tuli pari vuotta vanhaan omenapuuhun niin älyttömät määrät omenoita, että pelättiin jo ettei oksat kestä. Mikko niitä oksia vähän tuki ja ollaan sitten popsittu urakalla siitä omenoita pois. Vieressä on muutaman vuoden vanhempi puu ja siinä on sitten vielä enemmän omppuja. Hyvä omena syksy siis ainakin meillä! Minea osaa jo itse mennä puun luo ja napata omenan käteen. Ja neiti syö aika tyyni omenansa, nimittäin välillä ei jäljelle jää edes siemenkotaa!

 

 

 

Joko teillä on laiteltu terassia syyskuosiin? Herkuteltu ompuilla?Kuljetaan muissakin kuin t-paidoissa?!

 

Ihanaa alkanutta viikkoa sulle<3

 

~~Ulla~~