Olisko aika panostaa itseensä, edes sen pienen hetken päivässä?

*Yhteistyö Perhekuplan ja FitFarmin kanssa*

Moi!

Mun kesä on pitkälti mennyt pitäessä paria tunnettua suklaatehdasta pystyssä. Levy silloin toinen tällöin, ihan liian monta levyä suklaata viikossa. Onko joku muu  pitänyt mun kanssa noita tehtaita käynnissä?!

 Ja liikunta, miten sekin sitten unohtui jonnekin, vaikka keväällä pääsin jo niin hyvään alkuun. Arvatkaa harmittaako?!

Mutta onneksi se, ettei ole viime aikoina syönyt oikein tai liikkunut tarpeeksi ei tarkoita sitä, etteikö niin voisi tehdä jatkossa.  Mä oon nyt päättänyt, että tämä mässäily saa luvan jäädä vähemmälle. En siis rupea mihinkään lakkoon, koska sen verran itseäni tunnen, että se ei vaan toimi. Mutta sitä ihanaa terveellistä ruokaa mulla on jo ihan ikävä. 

Ja entäs se liikkuminen sitten. Miljoonasti kuulee sanottavan, että kyllä sinne salille ehtii jos vaan haluaa. Voin kertoa, että välillä se nyt kyllä on ihan tosi hankalaa viiden lapsen, heidän harrastusten, miehen ja hänen harrastusten ja suhteellisten pitkien välimatkojen takia. 

Ja myönnettäköön, mulla ei oo hirveesti inspistä lähteä tuonne muiden sekaan heilumaan, kun jo kotona on tämä oma sakki ympärillä. 

 Päivissä tulee myös niitä hetkiä, kun lapset leikkii kivasti keskenään, mutta ei täältä minnekään voi silloin lähteä. Silloin voi sitten kuntoilla kotona.

Meillä on myös ihan mahtava mini kuntosali yläkerran aulassa. Siinä pystyy lapset leikkiä leluilla samalla, kun vanhemmat huhkii hikeä pintaan!

Mä mietin, että pelkästään jo omaa somessa roikkumista rajoittamalla, saan nipistettyä itselleni sitä kuuluisaa omaa aikaa. Ja sen ajan ajattelin käyttää jatkossa omaan hyvinvointiin.

Ja nyt saan sitten vielä lisä boostia Home by Jutta- Valmennuksen myötä. Oon tästä nyt niin innoissani, että juuri ja juuri pysyn pöksyissäni! Valmennuksen kesto on 8 viikkoa. Eiköhän siinä ajassa taas löydy se liikunnan ilo:) Home by Jutta on suunniteltu niin, että sen voi kokonaisuudessaan toteuttaa kotona. Huippua!!

FitFarmin valmennukset on varmasti suurimmalle osalle ainakin jollain lailla tuttuja? Tämä minkä mä aloitan on ihan mahtavan kuuloinen kokonaisuus. Valmennukseen kuuluu Live-treenit joka päivälle, joista saa sitten valita mitkä on just sulle sopivat. Treeni videoiden lisäksi saat viikkoreseptejä, henkisen hyvinvoinnin valmennuksen, ravinto-infoa,facebook ryhmän ja valmentajien tuen koko valmennuksen ajaksi. Lisäksi saat vielä  vastuskuminauha setin kotiin. Taisipa siihen kuulua vielä jotain muutakin, tarkemmin voit käydä lukemassa tästä linkistä.

Mun mielestä on niin ihana, kun tämä on niin kokonaisvaltaisen oloinen valmennus. Se sisältää muutakin kuin vain ohjeet miten paljon liikkua viikossa ja mitä syödä.Suurella mielenkiinnolla odotan mitä kaikkea tuohon kahdeksaan viikkoon mahtuu.
 Niin ja jos jollekin tulee mieleen, että puputetaanko tässä nyt vaan rahkaa ja kanaa koko ajan, niin ei. Tässä ei mennä niin tarkkoihin ruokavalio juttuihin, vaan ennemminkin saa hyviä vinkkejä niihin terveellisiin valintoihin. 

Jos yhtään kiinnostuit tästä valmennuksesta niin lähde mun mukaan löytämään se hyvä olo syksyyn. Nautitaan yhdessä raikkaista lenkki keleistä, hyvästä ja terveellisestä ruuasta ja vaihtelevista jumpista kotosalla. Nii ja voidaan sitten yhdessä itkeä niiden suklaalevyjen perään, tai nauraa repsahduksille;)

Olisko tämä se syksy, kun säkin päätät panostaa itseesi? 

Hei ja nyt jos koskaan tuutte tuonne instan puolelle kurkkaamaan mun tiliä, siellä on nimittäin arvonta alkamassa juuri tälle samaiselle Home by Jutta valmennukselle! Löydät mut sieltä @unelmienelamista tunnuksella.

Ihanaa viikonloppua murut<3

-Ulla-

FitFarm netissä  , Facebookissa ja instassa @fitfarmofficial

Perhekupla netissä , Facebookissa ja instassa @perhekupla

Iltapäivä lenkki

Heipsan!

 

Ollaan otettu täällä nyt kaikki ilo irti ihan huikean hienoista syyspäivistä. Aamusta on ollut niin sykkää ja sumuista, että on tullut epäilys selkeneekö sää ollenkaan, mutta kummasti se aurinko on sieltä sitten kymmenen jälkeen ruvennut paistamaan. Vieläpä pilvettömältä taivaalta. Iltapäivän ruuan jälkeen ollaan käyty koko perheen voimin kävely/juoksu/pyöräily retkellä. Nuutti jaksaa tuon vajaat neljä kilometriä jo niin mahtavasti tulla potkupyörällä, että ei voi kuin ihmetellä. Tosin siinä matkan varrella on niin mukavasti katseltavaa, että sekin varmaan motivoi liikkumaan eteenpäin. Ja toki me liikutaan ihan lasten tahtiin, vaikka omaa jalkaa menottais välillä vähän nopeampi tempo kuin 10m /10min. Kiitos vaan kaikille traktori kuskeille ja puimurilla liikkuville, teitä katsoessa matka taittui vallan mukavasti:)

 

Minea meinaa aina vähän kyllästyä rattaissa oloon, joten napattiin hänelle omppu omasta puusta käteen ja sitä neiti sitten popsikin melkein koko lenkin ajan.

 

 

Meillä ei oo isommillakaan pojilla mitään motivaatio ongelmia lähteä lenkille meidän kanssa. Toki saattaa olla joskus niin, että he ovat jo lenkin kiertäneet siinä vaiheessa, kun me ollaan päästy alle puoleen väliin. Mutta pääasia, että liikkuvat. Mun mielestä on aina yhtä surullista lukea miten Suomessakin on jo paljon LAPSIA jotka ei liiku. Siis oikeasti. Ei vaan mahdu mun päähän. Lapsethan saa niin pienellä vaivalla liikkeelle. Ei tarvitse lähteä kuin yhdessä katsomaan pyörällä lehmiä tai koiria naapuriin, tai leikkipuistoon. Tai yhdessä etsimään puolukoita. Meillä ainakin on lapset aina ihan innoissaan jos vaan tehdään yhdessä jotain. No okei Rasmusta ja Nooaa saa joskus vähän maanitella mukaan, yleensä pelaamineneioovaihtoehto- lause toimii toooosi hyvin:) 

 

 

Meidän lenkin varrella on ihan liikaa kaikkea mitä Nuutti haluaa tutkia. Siis miten pohjaton voi olla tuo kolme vuotiaan tiedon tarve? Kaikesta pitäis tietää mikä se on  ja jos sanot, että "äiti ei nyt kyllä tiedä" niin Nuutti tuumaa naureskellen että "Tiedätpäs!". Ihanaa miten pieni luottaa siihen, että vanhemmat kyllä tietää kaiken<3 Tässä kohtaa on tauko menossa ja Mikko poksauttelee kukkien siemenkotia. Mulla ei oo mitään hajua mitä nuo kukat on, mutta muistan, että muksuna oon itte poksautellut noita meidän omassa pihassa. Mikkokaan ei ollut koskaan edes kuullut noista ja en oikein tiedä kumpi oli enemmän innoissaan isä vai poika!

 

 

Meidän lenkki on nyt joka kerta päättynyt tähän meidän omalla tiellä olevaan puolukkapaikkaan. Nuutti, Minea ja Mandi popsii ihan hurjat määrät puolukoita suoraan puskasta suuhun. Minea popsi varmaan yhden varvunkin kun oli niin innoissaan, eikä tykännyt ollenkaan kun hänen kädestä yritti ottaa lehtiä pois puolukoiden seasta:)

 Mäkin joka kerta yritän urheasti käydä syömässä puolukoita ja kyllä mä nyt ne alas saan, mutta ei ne kyllä ihan lemppari marjoihin kuulu!

 

 

Eilen just mietin, että hassua kun ennen Minean raskautta kävin juoksemassa nautin ihan suunnattomasti siitä, että sain juosta yksin ja kuunnella musaa. Silloin tällaiset yhteiset lenkit oli vähän se "huonompi" vaihtoehto. Nyt taas nautin tosi paljon, että päästään koko perhe lenkille. On niin ihana höpötellä Mikon kanssa ja kuunnella poikien koulujuttuja ja Mandin eskari päivästä. Vaikka toki, on se mukavaa välillä käydä yksin, saa tuulettaa ajatuksia oikein kunnolla. Sopivasti molempia niin hyvä juttu!

 

Mites teillä, onko lenkki sun omaa laatuaikaa vai liikutteko koko perhe yhdessä? Olis kiva tietää mitä muut perheet harrastelee yhdessä?

 

Palaillaan taas<3

 

~~Ulla~~

 

Miten tässä kävi näin..Taas!!??

Täytyy heti myöntää, että tämä on varmaan henkilökohtaisin postaus mitä oon kirjoittanut. Ja mietin tosi kauan kehtaanko tätä edes julkaista. Mutta josko tästä joku saisi vertaistukea...Hope so :)

 

Mullahan on kaikissa raskauksissa tullut vaan jotain 4-6kg painoa. Siis ihan koko raskaus aikana. Ensimmäiset kolme kuukautta paino on aina vaan laskenut ja sitten tosi maltillisesti noussut siitä. Synnytyksen jälkeen oon ollut lähtö painossa parissa päivässä ja parin viikon päästä oon ollut jopa alle lähtöpainon. No mikä tästä sitten tekee vaikean asian. No se mikä tilanne on nyt, 10kk synnytyksestä. Tällä hetkellä soimaan itseäni aika rankastikin siitä, miksi taas tuli päästettyä tilanne tähän.Housut kinnaa, tuntuu, että mikään vaate ei oo sopiva. Peilistä kattoo joku ihan muu kuin mä. Kaiholla katselen noita kuvia joissa on kulunut muutama viikko synnytyksestä. Kiloja on kertynyt ja sen kyllä huomaa. Ja kun tämä ei oo edes se eka kerta, ei. Vaan näin on käynyt joka kerta mun äippälomalla.

 

Mä en kuulu siihen joukkoon joka laihtuu imettämällä. En todellakaan. Sitten toki mietin, että niin, ehkä jos sitä olis syönyt terveellisesti koko tämän ajan, niin olishan se paino voinut laskeakin. Tai siis pysyä siinä mitä se oli synnytyksen jälkeen. Mutta ei. Mä oon lyönyt koko ruokailun ja herkuttelun ihan läskiksi. Suklaata illalla, karkkia päikkäri aikaan, pullaa tai muuta hyväskää sitten jossain välissä. Aivan mahdotonta!! Huonosti nukuttu yö?No mä palkitsen itteni päikkäri aikaan suklaalla, hyvin mennyt päivä?No sitten ainakin herkutellaan!! Ja arvatkaa mikä on rasittavinta. Se sunnuntain ajatus, että huomenna tämä loppuu. Vaan kun ei lopu. Sokeri kyllä koukuttaa ihan kunnolla, sen oon todennut tässä useamman kerran.

Mä oon äiti joka antaa lapsille itsestään kaiken, vauvavuodelle sen 120%. Toisaalta mietin, että en halua tätä viimeistä vauva vuotta muistella sillä fiiliksellä, että yritin koko ajan tiputtaa niitä kiloja. Haluan ottaa tästä kaiken irti,nauttia.  Mutta tarvitseeko sen tarkoittaa älytöntä mässäämistä?! Ei, ei tietenkään. Mutta sitäpä se on vain ollut. Ja jos vielä tunnustetaan niin myös liikunta on jäänyt naurettavan vähälle. Lenkit on laskettavissa kahdella kädellä. Ja nyt sitten joku tulee sanomaan, että kyllä sitä aikaa löytyy jos haluaa. Kyllä ,saat tulla sen sanomaan mulle heti kun sulla on 5 pientä lasta. Ei sitä vaan aina löydy!!

Keskiviikkona kuitenkin päätin, että nyt riittää! Jos ei mitään muuta, niin lisään edes liikuntaa näihin mun päiviin. Lenkkarit jalkaan ja lenkille. Mikä nautinto olikaan kävellä/hölkätä ihan yksin musiikin pauhatessa korvissa. Minea pärjää jo kivasti Mikon kanssa (vai pitäiskö se sanoa, että Mikko pärjää Minean kanssa..) sen aikaa, että pystyin hyvällä omallatunnolla lähteä viettämään omaa aikaa. Eihän mulla mennyt kuin reilu puoli tuntia, mutta se piristi ihan älyttömästi. Eilen olikin sitten jalat sen tuntuiset, että niillä on jotain tehty, ja hyvä niin!

Mutta kyllä mä kuulkaa mietin, että aivan oikeastiko mä oon joskus tästä touhusta nauttinut, juoksusta siis. Huoh, aika kaukana ollaan tällä hetkellä siitä fiiliksestä:) Mutta ehkäpä se tästä, hitaasti mutta varmasti kohti parempaa kuntoa. Koska huonohan se kunto on. Aivan hävettävän huono. Hymy korvissa tulin kuitenkin kotiin lenkiltä ja teki mieli huutaa ovella, että mä jumaleisson tein sen!!! Koska sehän se vaikeinta on, lähteminen.

Ruokailuun pitäis tulla myös rajua muutosta. Mikään Superdieetti ei kiinnosta tällä hetkellä, koska musta ei vaan oo popsimaan rahkaa 4 kertaa päivässä ja punnitsemaan jokaista suupalaa. Toisaalta olis ihan kiva kun sais jonkun alku buustin ruokavalioon, josta sitten jatkais rennommalla linjalla eteenpäin. Onko ideoita?!
Karkkipäivä on mulla aika must. Jos lähden sille linjalle, että jätän kaikki herkut pois tuun sortumaan parissa viikossa. Eli ei kannata. Testattu on. Mutta se on jo huomattava parannus jos pysyn siinä karkkipäivässä.Eikä siis karkkiviikossa:)

Löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta muita joiden mammaloma menee herkutellessa?!Vai omistatko miljoona kertaa paremman itsekurin?!

Kaikille teille ihanaa viikonloppua, meillä on huomenna ohjelmassa Duudsonit activity parkkiin meno, jei!!Menoa ja meininkiä luvassa.

~~Ulla~~




Löytöjä Basaarilta!!!

Moi!

 

Kuinkas teidän pääsiäisen ajan vapaat meni?Meillä oli jotenkin koko talo ihan kaaoksen vallas. Siivoaminen ei kerta kaikkiaan napannu,joten tein pika selauksen Ykkös basaarin fb sivuille ja mitä mä löysinkään:Basaari oli sunnuntai auki!!!!

Ruuan jälkeen pakkasin Nuutin ja Mandin autoon ja niin sitä suunnattiin Seinäjoelle. Ja kyllä kuulkaas kannatti. Sain kurkattua samalla miltä remontoitu basaari näyttä ja itse kyllä tykkäsin. Myyntipaikkoja oli tullut peräti 50 lisää,eli paljon lisää mahdollisuuksia tehdä löytöjä=)

Nuutille löysin nämä yökkärit. Päivä vaatteissa en välttämättä aivan näin paljon värejä kaipaa,mutta yökkäreissä värit menee.Hintaa yhteensä 3€.

 

Bamse setti oli jotenkin söde myös. HIntaa koko setillä 4€.

 

Mutta löydöistä paras.Ah,oon tästä niiiiiin onnellinen.Piti hehkuttaa heti kotimatkalla siskolle ja kotona laitoin heti kälylle kuvaa ja viestiä.Ei ollu kyllä tarkoitus mitään talvivaatteita kattella.MUTTA Luhdan navyn sininen parka mallinen talvitakki. IHANA!!!!!<3 ja siis hintaa oli 18€.

Kannatti lähteä ajelemaan=)

 

Mulla on täälä alkanut projekti. Ei mikään kesäksi bikini kuntoon-juttu,mutta parempaa yleiskuntoa etsimässä oon.Välipala ja aika usein myös iltapala on vaihtunut rahkaan ja kiisseliin, sekaan tulee heitettyä usein myös pakastimesta marjoja. Veden juontia oon yrittänyt lisätä vielä entisestään. Ja herkuton huhtikuu pyörähti myös päälle,jo sunnuntaina. Kuola valuen kattelin eilen kun Mikko tuhos loput pashat...Kyllä tämä tästä!!!

 

Polarin Loop ranneke on ollut mulla nyt viikon käytössä ja on se vaan hurjan motivoiva. Tästä rannekkeen saannista johtuen,mun oli IIIHAN pakko hommata uusi kännykkä. Vanha oli Samsungin S2 ja nyt on sitten S3 tulossa. Tuohon vanhaan ei saanut Loopin sovellusta ollenkaan otettua,joten siksi vaihtoon. Paljon kätevämpi kännykästä katsoa tietoja kuin koneelta. Ja Rasmus on ihan onnessa,koska luvattiin hänelle nyt sitten tuo mun vanha luuri.

 

Onko sielä muita Loopin omistajia,mitä ootte tykännyt rannekkeesta?

 

Oli pakko päivittää mp3.Lenkkikin kulkee sata kertaa paremmin,kun on hyvää musaa!Nyt vaan aurinkoa kehiin niin on ihana lähteä kiertelemään lenkkejä=)

 

Mä kuitenkin lupaan,että mitään kuntoilu blogia tästä ei tuu=)

 

Nauttikaahan auringosta ja ihanista kevät päivistä!!

 

~Ulla~