Hellou!
Täälä on lähtenyt rv 36 käyntiin. Maanantaina kävin lääkärineuvolassa ja sielä oli kyllä maailman ihanin lääkäri vastassa. Näitä raskauksia, kun on useampi takana ja lääkäreitä on tullut aika monta kohdattua, niin on huomannut, että ihan kaikki lääkärit ei vaan oo niitä huippu tyyppejä. Varmasti joo asiansa osaavia, mutta ulosanti on "vähän" heikohkoa, jos tiedätte mitä tarkoitan;)
Neuvolassa siis kaikki hyvin, niin kuin osasin odottaakin. Pissa puhdas, paineet ok, ei turvotusta, painoa tullut nyt yhteensä sellainen 3,3kg, eli ei ollenkaan paha. Vauvan sykkeet heilui sielä 150-160 kieppeillä ja tällä kertaa hän jaksoi olla ihan rauhassa, eikä ruvennut riehumaan sykkeitä kuunnellessa. Sf-mitta oli 31cm.Eli hyvin sekin sielä keskikäyrän tuntumassa.
Paikat oli jo aika kivasti pehmenneet ja lääkäri meinasi, että loppuun asti ei tämä bebe masussa ole. Tuumasin hänelle, että kun noin sanoo, niin varmasti paukahtaa reilusti yli ja tämä vielä häädetään käynnistyksellä ulos masusta:)
Ja hei mulla on tässä kolmen lapsen synttärit viikonloppuna järjestettävänä, että ennen sitä ei nyt kyllä ehdi minnekkään synnärille!!
Perus harkkasuppareita on edelleen päivittäin, jotkut saa puuskuttelemaan jo vähän enemmän, osan kanssa ei tarvitse edes vauhtia hidastaa. Mutta nuo koen ihan jo normaaleikis näille viikoille ja samaa mieltä oli lääkärikin. Kävelyvauhti on mallia etana, mutta mihinkäs tässä kiire olis.
Kovasti touhuilen täälä joka päivä kaikkea. Bebelle on jo kaikki ollut monta viikkoa valmiina. Nyt sitten oon vaan siivoillut taloa, lastenhuoneita, meidän jäätäviä kenkävarastoja, varastoa ylipäätään, pessyt ikkunoita. KAIKKEA. Aika hyvin kertoo mun mielestä se, että kun en muuta tekemistä enää keksinyt, niin lajittelin tyttöjen pampulat ja pinnit eri rasioihin, koska hei miksipä ei:)
Tavallaan jollain kieroutuneella ajatustavalla haluaisin, että ehtisi tulla sellainen viimeisten viikkojen tuskastunut olo, sellainen että olisi niiiiiin valmis synnyttämään. Koska tällä hetkellä mulla on päällimmäisenä vaan sellainen fiilis, että en halua luopua tästä masusta.
Edes nämä helteet ei aiheuta millään lailla tuskastuttavaa oloa, pystyn ihan hyvin nauttimaan lämmöstä myös tämän masun kanssa. Jonka muuten onnistuin myös polttamaan auringossa ihan huolella,APUA!! Laitoin kyllä ihan kunnon kerroksen aurinkorasvaa ja vielä 50 suojakertoimella, mutta ilmeisesti tuo masun iho on nyt niin ohueksi venynyt,että se otti ja paloi ihan kunnolla. Mietinkin jo, että apua jos tulis synnärille lähtö niin olis ollut yhtä tuskaa pitää masulla niitä anturoita. Ei siis enää aurinkoa masulle. Tai ainakin ihan vaan vähän...
Ihana muuten, kun luen lapsille iltaisin iltasatua, niin bebe osallistuu siihen myös potkimalla ihan tosissaan. Mineakin tässä yhtenä iltana ihmetteli, kun koko masu heilui!
Saapas nyt sitten nähdä milloin meidän vauva päättää syntyä. Kovasti häntä jo kylläl odotetaan<3
-Ulla-
Mullakaan ei ollut missään vaiheessa sellainen olo, että pääsisipä tästä mahasta jo eroon (harkkasuppareista kyllä). Mutta mä en päässytkään kummallakaan kerralla laskettuun aikaan, ehkä olisi ollut muuten tuskaisampaa. Mutta se maha oli niin ihana! Onneksi vauva on vielä ihanampi.
VastaaPoistaJoo nuo supparit sais jäädä vaikka heti tällä sekunnilla pois:)
PoistaJoo vauvamasu on vaan jotain niin ihanaa, vaikka yhdyn kyllä suhun, on se vauva vielä ihanampi<3