Välillä sitä katsoo lapsia, kun he leikkivät vaikka yhdessä trampoliinilla ja miettii miten onnellinen sitä voikaan omista lapsista olla. Ja tässä kun ollaan eletty ihan erilaista kevättä kuin koskaan ennen, on ollut niin suuri rikkaus omistaa monta lasta. Juteltiin tästä lastenkin kanssa, että miten olisi ollut ihan eri viettää etäkoulua jos meillä olisi vain yksi lapsi.
Nyt, niin kuin normaalistikin, heillä oli aina seuraa kun lähdettiin pihalle. Oli kaveri jonka kanssa tehdä läksyjä ja ihmetellä opettajan kuvaamataidon ohjeita. On kaveri jonka kanssa tehdä palapeliä ja leikkiä kotia.
Mitään en enempää toivo, kuin että he olisivat yhtä läheisiä aikuisinakin. Että löytäisivät toisistaan sen ihmisen jolle voi kertoa kaikki, ilot ja surut. Että voit luottaa, että sun sisarukset on ne jotka tukee tiukan paikan tullen, kuuntelee, ohjaa ja auttaa. Nauraa sun kanssa, iloitsee sun onnistumisista ja tsemppaa sua eteenpäin.
Meillä on nyt ihan selvästi muodostonut sisaruspareja. Nuutti on Rasmuksen kanssa sellainen pari, että voi apua. He painivat niin paljon trampalla, että mua välillä ihan hirvittää. usein tuleekin huudettua, että "muista Rasmus, että sä oot paljon isompi kuin Nuutti, olkaa varovasti!"
Toinen hauska pari on Minea ja Nooa. Mineasta näkee, että on ihan Nooan lumoissa. Isoveljen huomio on vaan jotain ihan parasta ja neiti säteilee kuin aurinko, kun Nooa jaksaa hänen kanssa hetken touhuta. ja se kikatuksen määrä, sille ei loppua tuu.
Niin hellyttävää katsoa miten pienet nauttii, kun saavat olla isompien kanssa. Mandi taas on keskellä sopivasti niin, että menee luontevasti kaikkien kanssa. Hän keksii Minean ja Nuutin kanssa ihan mielettömän hienoja leikkejä jotka saattaa kestää montakin tuntia, välillä jopa useamman päivän. Samoin hän jaksaa osallistua poikien ja heidän kavereiden hippa ym leikkeihin.
Ja kyllä meillä leikitään ihan tosi paljon niinkin, että kaikki viisi leikkivät yhdessä. Vaikka vanhimmalla ja nuorimmalla onkin 9 vuotta ikäeroa. Mä uskon, että kun lapsia on paljon, he ovat pienestä asti oppineet ottamaan muut huomioon. Ja kun lisänä on ollut vielä ison osan heidän elämää eri-ikäisiä hoitolapsia, niin siinä on pakkokin osata jakaa omia lelujaan ja kuunnella muidenkin mielipiteitä.
Ja vaikka meillä painitaan, riidellään ja huudetaankin oikeastaan päivittäin, niin en osaisi olla ollenkaan ilman tätä viisikkoa. Meillä nauretaan ja meillä kiljutaan. Hiljaista meillä on oikeastaan vain illalla, kun lapset on mennyt nukkumaan. Tämä on just sitä meidän näköistä elämää, ihanaa, kova äänistä, menoa ja meininkiä sisältävää elämää.
Olis kiva kuulla millaisia sisarus suhteita teidän lapsilla on? Tai sulla itsellä?
-Ulla-
Olette onnekkaita, kun teille on tullut noin ihanat lapset.
VastaaPoistaNiin todella ollaan<3
PoistaNää on kyllä niin muruja ja omia persoonia jokainen ≤3 -V
VastaaPoistaNiin on!! Ja todellakin omia persoonia<3
Poista