Kyllä tälle hiljaisuudelle on taas kerran ollut syy. Hyvä sellainen, aivan ihana itseasiassa. Se on väsymyksen, pahoinvoinnin ja pelon syy.
Suhteellisen pitkän (ainakin näin kärsimättömälle tyypille) odotuksen päätteeksi tikkuun piirtyi viimeinkin plussa. Tai niihin molempiin tikkuihin. Ja arvatkaa venytinkö koko testin tekemistä vaikka kuinka pitkälle. Yritin vain järkeillä, että keksin kaikki oireet etten pettyisi. Mutta ei, kyllä ne tällä kertaa oli ihan totta.
Mutta sen pakahduttavan onnellisuuden sijaan sain ihan mielettömän pelon kaverikseni. Pelkäsin niin paljon, että koko raskaus menee kesken ennen kuin se alkaakaan. Eikä tunnetta kyllä helpottanut soitto neuvolaan. Luulin, että tälläisessä asiassa ja mun taustalla jopa meidän kunnassa pääsisi varhaisraskauden ultraan, mutta väärin luulin. Koska mulla on ollut vain "tavallinen" keskenmeno (suoraa neuvolan tätsyn suusta) niin en pääse ultraan, mutta jos olis ollut kohdun ulkopuoleinen niin asia olisi kuulemma ollut eri.
Just. Saattoi olla, että päästelin muutaman asiattoman sanan, siitä miten täälä ei kyllä välitetä äitien mielenterveydestä tuon taivaallista,mutta hei säästötoimet. Kysynpä vaan paljonko siinä säästää, että jätetään vajaan 10 min ultra tekemättä?! Koin kyllä valtavan epäreiluna, että toisissa kunnissa sä et tavitse mitään syytä ultraukseen,vaan sut ultrataan automaattisesti ekassa neuvolassa.
No asiaa osaltaan auttoi tietysti oireet, joita oli vaikka muille jakaa. Pahoinvointi tuli oikeastaan plussan kanssa samoihin aikoihin kuvioihin.Ja ei , se ei tälläkään kertaa ollut mitään aamupahointia, vaan ympäri vuorokauden olevaa kamalaa oloa ja vessaan juoksemista. Mutta hei selvisin! Ja se väsymys. Miten sen voi niin tehokkaasti unohtaa?! En voinut edes sohvalla istua pitkää aikaa,kun huomasin olevani unessa!
Nuo olot nyt rauhoitti oloa jonkun verran, mutta kun oireet yhtenä päivänä rv10 loppui kuin seinään meinas paniikki iskeä ihan kunnolla. Voin kertoa, että se on tosi uuvuttavaa pelätä ihan koko ajan vuodon alkamista.Ja syy miksi en kokonaan luottanut oireisiin oli keskenmeno josta kirjoitin täälä. Siinäkin mulla oli loppuun asti oireita ja raskaus oli kuitenkin keskeytynyt jo monta viikkoa aiemmin.
Piina loppui juuri ennen joulua, kun päästiin np-ultraan pe 20.12. En oo koskaan odottanut mitään noin paljoa. Unohdin totaalisesti jännittää seulontojen tuloksia, jännitin vain sitä,onko masussa edes ketään.
Ja olihan sielä<3
Ihana pieni jolla meidän onneksi on kaikki hyvin. Hän potkiskeli kovasti ja imeskeli peukaloaan. Se tunne. Niin iso onni, viimeinkin sai huokaista helpotuksesta ja ruveta nauttimaan olosta. Toivon niin paljon, että saadaan tämä pieni syliin kesäkuussa!
Ja voi kyllä, mä oon ollut niin mielettömän kiitollinen, että saadaan vielä tämä kaikki ihana kokea. Oon niin onnellinen, että hymyä on välillä vähän hankala piilotella<3
Että nyt varoitusta teille joita ei vauva jutut kiinnosta, niitä on tulossa ja PALJON!!!
Toki yritän laitella väliin muutakin,mutta jos yhtään mua tunnette, niin mun pää on jo ihan täynnä vauvaa<3<3
Palaamisiin<3
-Ulla-
Ihania uutisia ja onnea odotukseen! <3 ja nostan hattua, että "jaksatte" niin monen lapsen kanssa. Itsekin olisi ihana vielä kokea se kaikki vauvajuttu, mutta näiden kolmen pienen kanssa jo on kädet ihan täynnä ettei taideta enää haaveilla. T. Sari / pikkuleijonatblogi
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaMeillä se jo vähän jollain tavalla helpottaa,kun osa lapsista on jo isompia. Heidän kanssa on sitten toiselaiset murheet ja huolet.Mutta myös apua jo jonkin verran!
Ihana uutinen❤️ Onnea ja hyvävointista odotusta.... Vauva juttuja on ihana lukea eli anna näppäimistön savuta vaan 😉
VastaaPoistaKiitos!! Ja kiva jos vauva jutut kiinnostaa, mäkin tykkään niitä muiden blogeista lukea:)
PoistaIhanaa alkavaa odotusten uutta vuotta! Oli kyllä kiva lukea näin hienosta vauva uutisesta,Onnea odotukselle!
VastaaPoistaVoi kiitos niin paljon<3
PoistaHei. Täälläkin yksi odotuksesta, vauvasta ja kaikista lapsista suuresti nauttiva. Lapset on niin suuria ihmeitä<3 ja lahjaa. Meilläkin odotetaan uutta pientä la.huhtikuussa. Meillä useita keskenmenoja koettuna, niin pelko alkuraskauksissa on kasvanut tosi hallitsevaksi. Meillä äitiysneuvolassa ihana palvelu, ultrataan tosi usein, ja varmaan aina ekalla kerralla. Kuunnellaan ja aikaa saa terveydenhoitajilta hyvin. Nyt uusi terkka mulla, mutta niin sydämellinen ja ymmärtäväinen, on tosi helppo asioida. Odotukset (paitsi keskenmenot) itselläkin sujuneet alun pelkojen jälkeen tosi ihanasti ja oon nauttinut olostani ja kasvavan pienen touhuilusta mahassa. Keskenmenoja mulla on aika monenlaisia, tuskallisin 20.viikolla koettu. En oikein uskalla kertoa raskaudesta varsinkaan lapsille ennen kun tunnen liikkeet ja pienimmille vasta ihan lopussa. Kaikkea hyvää sinulle ja ihanaa odotusta!
VastaaPoistaMoi!
PoistaIhana, että säkin osaat nauttia odotuksesta ja lapsista yleensäkin<3
Oi ja miten lähellä teillä on jo laskettu aika, niin huikeaa! Keskenmenot tuo kyllä niin oman pelkonsa seuraaviin raskauksiin. Ennen niitä ei ole välttämättä edes osannut pelätä niitä asioita mitä sen kokeneena pelkää.
Meilläkin kun sellainen on takana ja tämän raskauden alku meni ihan pelon sekaisin ajatuksin.Te ootte kyllä joutuneet kokea paljon, jos noinkin myöhäisillä viikoilla on vielä kesken mennyt, halauksia teille<3
Ihanaa, että sulla on ymmärtäväinen neuvolanterkka. JA ihan huippua, että teillä myös ultrataan. Sitä kaipailin varsinkin silloin alkuraskaudessa itse. Olisi ollut niin ihana saada varmistus pienen läsnäolosta.
Mä toivottelen sulle ihania viimeisiä kuukausia masun kanssa, nauti ja paina jokainen hetki mieleen<3