Silmät joilta mikään ei pysy piilossa

Niin paljon kuin mä toivon, että ne olis mun silmät joilta ei mikään pysy piilossa,niin ei. (Vaikka täytyy tässä sanoa, että pari vuotta sitten sanoin Rasmukselle ja Nooalle, että äidillä on silmät selässäkin, näen kaikki kiusaamiset ym. No viime vuonna Rasmus tuumi ääneen, että ei äiti sulla mitään silmiä selässä oo.Haha, pitänyt niiden kuitenkin miettiä onko vai ei!!)

 Ne on meidän pienen neidin silmät jotka löytää lattialta nykyään kaiken. Eikä siinäkään mitään, mutta kun ne löydöt menee sekunnissa suuhun. Pinsetti ote on siis Super hyvin jo hallinnassa. Me ei siis tarvita koiraa, Minea menee ja putsaa pöydän alustan:)

 

 

 

"Ai sä huomasit mitä mä teen?!"

 

 

 

Sitten toinen ihan viime päivinä opittu taito. Meillä nousee mimmi tukea vasten pystyyn, siis apua!! Meillähän on kaikki muut noussu vasta reilusti yli vuoden ikäisenä tukea vasten ylös ja sitten vasta sielä vuoden ja kolmen kuukauden jälkeen on otettu ekat askeleet. No tällä neidillä on ilmeisesti kiire tehdä kaikki vähän aiemmin.

 

 

Aika horjuvaa ja hataraa tuo seisominen vielä on, mutta eiköhän se nopeasti siitä harjaannu,ainakin harjoittelu on hurjan ahkeraa!

 

 

Yritä nyt sitten tuolle sanoa, että älä koske äitin kynttilä juttuihin.Huoh, taidan suosista tyhjäillä tuota rahin päällystää.

 

 

 

Neiti itse on niin onnessa tästä uudesta taidosta. Kauhea ähinä ja puhina kuuluu, kun yritetään päästä ylös. Välillä joutuu yrittää useamman kerran, mutta lopputulos saa hymyn korviin<3<3

 

 

Meidän pieni iso tyttö, äh kestä miten rakastan tuota pikku otusta<3

 

Minkä ikäisenä teillä on lapset noussut ylös ja lähteneet kävelemään?

 

Ja pieniä terkkuja sille joka päättää lumisateesta: PIISAA JO!!! Eilen kahden tunnin lumityöt ja siltikin puolet pihasta oli kolaamatta. On se vaan onni omistaa sellainen 700m ikioma tie.

 

Mukavaa torstain jatkoa murut!!

 

~~Ulla~~