meidän muru 1-vee

Moi!

 

En kestä,nyt meidän perheessä ei enää ole virallisesti vauvaa. Meidän perheessä on 1-vuotias taapero. Näiden ihanien ja rakkaiden ensi hetkien jälkeen on Nuutti kasvanut ja kehittynyt ihan hurjasti. Paljon mahtuu ensimmäiseen vuoteen.

Tämmöinen pikku kirppu meidän perheeseen tulla tupsahti viime vuonna<3

Ja nyt saadaan nauttia yksi vuotiaan vallan hurmaavasta seurasta, Nuutti tuntuu oppivan melkein joka päivä jotain uutta. Viime viikolla opittiin nousemaan tukia vasten seisomaan. Ja sehän luonnollisesti on vaikuttanut yöuniin. Ja jos tuossa ei ollut tarpeeksi häiriötekijöitä uniin niin ikenien läpi puskevat ylähampaat on pitänyt huolen,että me herätään noin 15 kertaa yössä. Juuh. Oon kateudesta vihreä teille jotka saatte koisia illasta aamuun heräämättä.

Mutta toisaalta taas en vaihtaisi tätä aikaa mistään hinnasta. Se tunne kun aamulla saa heti herättyään katsoa innosta tuikkivia silmiä ja hymyyn kaartuvaa suuta. Eihän parempaa voi olla?!

Imetän Nuuttia edelleen. Päivisin toki vain ennen päikkäreitä ja joskus satunnaisesti iltapäivällä. Ja sitten illalla pikku mies nukahtaa tissille. Mutta ne yöt. Meidän pikku ipana imeskelee tissiä n. 4-7 kertaa yös. Kunnes mä nostan sen viiden aikoihin viereen,kun en vaan yksinkertaisesti jaksa enää laittaa omaan sänkyyn. Sitten sitä koisitaankin tyytyväisenä puoli kahdeksaan asti. Mutta aikansa kutakin. Eipä mulla oo mitään kiirettä imetyksen lopettamiselle.

Nuutti rakastaa kirjojen lukemista. Varsinkin kaikki eläin- ja konekirjat on in. Myös junarata ja autot on kovasti leikeissä. Nyt uutena kiinnostuksen kohteena on little people  sarjan lelut. Nuutti leikkii tosi pitkiäkin aikoja itsekseen lattialla,mutta jos itse istuu viereen niin sitten tyyppi on kiinni niin kuin iilimato koko ajan.

 

Ruoka meidän tyypille maistuu vallan loistavasti. Eipä oo vielä sellasta ruokalajia tullut vastaan joka ei olisi maistunut.Itse tekemät ruuat maistuu huomattavasti paremmin kuin kaupan.Nuutti onkin pikku hiljaa ruvennut maistelemaan samoja ruokia kuin muu perhe. Muusi ja lohipyörykät keitetyillä porkkanoilla upposi tänäänkin aikas mahtavaa vauhtia!=)Ja tavallista maitoa ollaan juotu nyt viikon verran ja hyvin tuntuu sopivan.

 Hienoa huomata miten Nuutilla on jo ihan omanlaisensa huumorintaju.Ja se ihana innostuminen ja uteliaisuus mikä pojalla on kaikkea uutta kohtaan.Viikonloppuna ollaan,säiden salliessa,menossa ähtäriin katsastelemaan eläimiä.Voin kuvitella jo miten innoissaan poitsu on kun näkee eläimiä ensimmäistä kertaa!

 Ja miten ihana oma persoona tuo ihminen on.Pääosin sellainenkin hymypoika,että ei mitään rajaa. Ja sitten toisaalta niin herkkä loukkaantumaan. Ei-sana aiheuttaa aika usien loukkaantuneen itkun ja silloin pitää lohduttaa kovasti.

 

Mutta kyllä se vaan niin on,että ilman Nuuttia meidän perhe ei olisi kokonainen.

Onni on omistaa neljä ihanaa pikku riiviötä<3

 

Palaillaan!

~~Ulla~~