keskiviikko 12. elokuuta 2020

Kiitos Korona uudesta kokemuksesta

Hellou!


Josko sitä taas palaisi lomalta bloginkin pariin. Läppäristäkin sai oikeasti pyyhkiä pölyt pois, eli ehkä on jo aikakin.


Tässä postauksessa juttua meidän beben ristiäisistä. Jotka siis kiitos koronan järjestettiin ensimmäistä kertaa meidän perheessä kirkossa. Täytyy myöntää, että mua harmitti aluksi ihan valtavasti, kun pappi sanoi, että juhla täytyy järjestää kirkossa. Jotenkin oon tykännyt tosi paljon, kun sen on saanut pitää täällä kotona. No mutta ei se auttanut.

kastetilaisuus kirkossa

Itse kaste tilaisuus oli siis kirkossa, jonne kutsuttiin ihan vain lähisuku. Mun isä ja sisasukset ja Mikon vanhemmat ja sisarukset, vanha paappa ja niin tietty sisarusten puolisot  oli myös tervetulleita! 

Tuo kastetilaisuus kyllä yllätti mut positiivisesti. Se oli tosi kaunis ja ihan meidän näköinen. Meillä on kaikkien lasten ristiäisissä ollut ensimmäisenä virtenä Jumalan kämmenellä ja sitten ollaan kuunneltu lopuksi joku kappale. Niin oli tarkoitus nytkin, kunnes sain tietää,että kirkossa ei ole mahdollista kuunnella mistään omaa kappaletta. No onneksi Mikko löysi netistä aivan ihanan kappaleen jonka kanttoristi soitti flyygelillä ja lauloi meille. Laitan loppuun sen sanat, koska se oli  niin koskettava.

ristiäiset kirkossa

Kummeiksi lupautui mun ihana veljes trio ja oon onnellinen, että meidän tytöllä on kolme ihanaa kummisetää<3 Kirkossa oltiin vähän jaettu hommia, mun vanhin veli luki lasten evankeliumin, Minea sai kuivata vauvan pään ja Mandi luki sisarusten rukouksen. 


Bebellä oli päällä sama kastemekko joka on ollut meidän kaikilla lapsilla ja sen lisäksi myös mulla itsellä. Mekko on tehty mun mumman häämekosta ja siinä on kastettu mun äiti sisarineen, heidän lapset ja lapsenlapset. Oli niin ihana, että meidän pieni sai pitää samaa mekko päällään<3

ristiäiset

Niin ja teitä oletettavasti kiinnostaa meidän beben nimi. Instan puolella kun kyselin veikkauksia moni arveli, että nimi alkaisi R:llä, koska Rasmus on ainut  meidän lapsista jolla ei ole kirjain paria. Toiset veikkasi, että nimi alkaa M:llä koska Minea ja Mandi alkaa slllä myös. No me ei olla missään välissä käytetty noita syitä, kun ollaan pohdittu nimiä. Joten ei aloitettu sitä pohtimista nytkään. Siispä valittiin se nimi joka hänelle sopi.

Ja niinpä hänestä tuli  Liliana Aava. Ja hän on niin nimensä näköinen<3

kastetilaisuus

Kastetilaisuuden jälkeen tultiin sitten meille kotiin kahvittelemaan. Arvatkaa sata kertaa muistinko siinä hässäkässä ottaa AINUTTAKAAN kuvaa tarjoiluista. No en. Ihan vaan vähän harmitti jälkikäteen... No meillä oli joka tapauksessa tarjolla voileipäkakkua ja pikku pitsoja. ja sitten makeina oli mansikka täytekakku, mansikka-vaniljajuustokakku ja brookiesseja,keksiä, marenkeja ja lapsille lisäksi sipsiä. Tarjoilut olivat ilmeisesti onnistuneet, koska ne katosi aika nopeasti:)

Liliana sai lahjaksi ihana sormuksen johon tuli myös ketju mukaan, että sen voi laittaa hänelle kaulaan. Lisäksi hän sai Luinlivingin super ihanan vauvapyyhkeen, lahjakortin vaatekauppaan, vaippoja ja rahaa. Tuo Luinlivingin pyyhe on kyllä sellainen, että jos koskaan mietit mitä ostaa / pyytää vauvalle lahjaksi niin tuo!

ristiäis lahja

Niin ihana oli tuo päivä. Illalla oli vaan niin onnellinen ja kiitollinen olo.


Tyttö onnellinen


Luoksemme lensit kuin keijukainen,
keskelle talven ja pakkasien.
Tyttöni pieni ja hentoinen,
sinua niin tänne odoteltiin,
lapsi rukousten.
Silmät kuin keijukaisen,
laulu kuin enkeleiden,
vain siivet sinulta puuttuu.
Auringon nauramaan saat,
kukkimaan autiomaat,
tyttö onnellinen.

Silmiisi katson ja koukussa oon,
huoleni jälleen unohtukoon!
Voi kuinka tahtoisin muistaa sen:
Hetkeksi vain sinut syliini sain,
lapsi rukousten.

Silmät kuin keijukaisen,
laulu kuin enkeleiden,
vain siivet sinulta puuttuu.
Auringon nauramaan saat,
kukkimaan autiomaat,
tyttö onnellinen.
Taas ihmetellen huomata saan:
sinä voit nähdä sen salatun maan.
Tahtoisin kanssasi löytää sen,
maan, jossa kesä on loppumaton.
lapsi rukousten.

Silmät kuin keijukaisen,
laulu kuin enkeleiden,
vain siivet sinulta puuttuu.
Auringon nauramaan saat,
kukkimaan autiomaat,
tyttö onnellinen.

-Pekka Simojoki-


Tuo kappale löytyy ainakin lasten veisuu kirjasta. Sanat sai kyllä niin liikuttumaan kirkossa, muutkin kuin mut!


Ihanaa keskiviikkoa juurikin sulle!

-Ulla-

4 kommenttia:

  1. Oi miten ihanan kuuloiset ristiäiset ja niin suloiset lapset rivissä, Lilianasta puhumattakaan! Niin kaunis nimikin. <3

    VastaaPoista
  2. Onnittelut ihanasta nimestä! Eikö äitisi ollut juhlissa mukana? Blogiasi lukeneena tiedän vain sen verran että välisi ei häneen ole ilmeisesti jostain syystä kunnossa. Mietin tässä sitten tämän vaikutusta lastenlasten ja äitisi suhteeseen. viet kuitenkin tällä valinnalla lapsiltasi mahdollisuuden tutustua mummaansa. Vai onko tämä äitisi tehnyt väärin lapsiasi kohtaan? Sitä en tiedä. Sitten tietysti asia eri. Kuitenkin käy surku lapsia, jos omien traumojesi vuoksi kiellät lapsiltasi mumman. Voisiko nämä olla sellaisia tilanteita, että pitäisi kyetä ajattelemaan pidemmälti. Kun lapsesi kasvavat, kyselevätkö he miksi et antanut mumman olla heidän kanssa? Minun sydän murtuisi, jos omien virheideni vuoksi lapseni kieltäisi minua luomasta suhdetta lapseni kauneimpaan luomukseen-lapsenlapseeni. Kaikkea hyvää perheellesi toivottelee äiti eteläsuomesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon,mekin ihastuttiin tuohon nimeen💕
      Äitini ja meidän lasten suhteet on asia jonka olen tietoisesti pitänyt blogin ulkopuolella ja jatkan edelleen samaa linjaa edelleen.

      Kaikkea hyvää sunkin syksyyn!

      Poista

kommentit ovat aina tervetulleita: