sydän pakahtuu...

Siltä tuntuu tällä hetkellä.

Itku on herkässä, kun tuota pientä ihmettä sylittelee,kuuntelee pienen tuhinaa ja haistelee sitä sanoin kuvaamattoman ihanaa tuoksua. Jopa toisen itku kuulostaa ihanalta<3

Meidän Hippunen päätti saapua maailmaan pari viikkoa etuajassa. Sunnuntaina leivoin aamusta muffinia,siivoilin ja leikkasin nurmikonkin! Sisälle tullessa lapsivedet meni ja tämän äidin syke nousi pilviin.Jotenkin en ollut ollenkaan vielä henkisesti valmistautunut synnytykseen ja nyt se tulikin ihan yhtäkkiä eteen...Tai no siis tiesinhän sen,että tulossa se on=)

Anoppi saatiin sopivasti meille lapsenvahdiksi ja sitten lähdettiinkin vähän sekavilla fiiliksillä sairaalaan. Voi sitä kipua...Miten sen voikaan unohtaa niin tehokkaasti?! Toki selvisin koko urakasta ilman kivun lievitystä,jumppapallon päällä istuen ja heilutellen,mutta kipeää se otti. Hippunen syntyi maailmaan 26.5 klo 00.28, minuutin ponnistamisen jälkeen.Pituutta on 51cm ja painoa 3450g.

                                   Siinä sitä oltiin ja ihmeteltiin. 

 Isot sisarukset kävi parina päivänä katsomassa uutta tulokasta.Ahkeria sylittelijöitä koko joukko.

                              Mandi jakeli pusuja minkä ehti=)

 Sairaalassa jouduimme olemaan muutamia päiviä,Hippusen verensokerit heitteli vähän miten sattui.Onneksi ne kuitenkin siitä tasaantui päivän sisällä.Kotiin on aina niin iso ikävä.

 Nyt kotosalla on päivät menneet tutustuessa tähän ihanaan pieneen ihmiseen.Yöt menee kaikkea muuta kuin nukkuessa,mutta eipä tuo haittaa.
Olo on niin mahdottoman onnellinen<3

                   Mukavaa viikonloppua joka kotiin!
                              ~~Ulla~~