Pikku muutoksia lastenhuoneeseen

Siis Minean huone kun on tuossa alhaalla koko ajan näkyvissä, niin sielä mun tulee koko ajan pyöriteltyä kaikkia uusia idiksiä sinne. Sanokaa, etten oo ainut joka rakastaa sisustaa lastenhuoneita?

Ja ei ne tosiaan mitään isoja juttuja oo,en oo joka toinen viikko maalailemassa seiniä uusiksi. Mutta ihan vaan huonekalujen uudelleen järkkäilyä ja huonekalujen vaihtelua huoneiden kesken. Jotkut ratkaisut toimii ja miellyttää silmää pidempää ja toiset...No ei:) 

Tuosta kukkatapetista tykkään vieläkin ihan valtavasti. Se tuo niin kivaa eloa ja lämpöä muuten valkoisiin seiniin. Toooosin bongasin yhdestä nettikaupasta ihan mielettömän suloiset kuumailmapallo seinätarrat ja oli jo niin lähellä etten klikkaillut niitä ostoskoriin. Mutta se olis melkein vaatinut tuon tapetin poiston ja seinän maalauksen, että jäi nyt VIELÄ tekemättä. Mutta katsotaan kun vauvan syntymä lähestyy ja pesänrakennusvietti iskee täysillä päälle!

Lisäksi Minean huoneessa tykkään tuosta ripauksesta puun väriä. Juuttimatto ja dc-fixatut leikkikeittiö ja pöytä tuo ihanasti lämpöä.

Minea jaksaa muuten vieläkin ihan uskomattoman paljon leikkiä tuolla keittiöllä. On kyllä ollut huippu hyvä hankinta! Ja siis tämähän ostettiin meille jo silloin, kun Mandi oli reilun vuode ikäinen. Ikinä ei oo muuten laitettu tähän niitä mukana tulleita harmaita jalkoja. Onko muut käyttänyt niitä? Meillä on leikkijät ollut aina niin pieniä, että on ollut helpompi jättää ne pois, että lapsi yltää vähän tuonne ylemmille hyllyillekin.
Ja äitin mieleen tuo keittiö on myös, kun on nopea fixillä tuunata huoneeseen sopivaksi:)

Arvatkaapa missä Minea nukkuu päikkärit? Jos arvasti tuon lukunurkkauksen arvasit oikein. Ja yleensä vielä niin, että vetää verhot kiinni ja nukkuu omien sanojensa mukaan pesässä<3

Ja sitten tulee aina tämä sama, että kun saat yhden huoneen uuteen järjestykseen, niin rupeaa katselemaan toisia huoneita sillä silmällä, että mitäs niihin keksis:)

Mistä sä saat inspiraation huoneiden sisustamiseen? Mulla tehokkaana inspiksen lähteneä toimii insta. 

Ihanaa loppu viikkoa<3

-Ulla-

Mut löytää instasta tunnuksella @unelmienelamista

Mutta äiti syntyykö tämä vauva sitten oikeasti?

Tällä kertaa odotettiin niskapoimu ultraan ennen kuin kerrottiin lapsille tulavasta vauvasta. Se oli niin surullista kertoa viimeksi, että ei meille tulekaan vauvaa, kun kohdattiin keskenmeno. Lapsille kerrottiin asiasta silloin heti, koska he tietysti ihmettelivät miksi olin sairaalassa enkä tullut yöksi kotiin. Ja kun tulin kotiin niin vastailtiin heitä mietityttäviin asioihin.

Nyt kun kerrottiin uudesta vauvasta, Mandi pohti heti, että "tuleeko tämä vauva nyt oikeasti sitten meille?". Ja miten vaikea siihen olikaan vastata. Kun eihän sitä voi lapsille luvata, kun ei sitä tiedä itsekään. Sanoin sitten, että me kovasti toivotaan, että tämä vauva tulee meille kesäkuussa ja että kaikki menee hyvin.  

Miten muut sisarukset sitten suhtautui vauva uutisiin?

No hyvin. Tai no isommat pojat, eli Rasmus ja Nooa lähinnä tuumas omaan tyyliinsä "jaa" ja teki pika laskutoimituksen, että meitä on sitten kohta 8. Ja jatkoivat matkaansa:) Toisaalta heiltä en kyllä odottanutkaan mitään sen suurempaa reaktiota.

Nuutti kyseli milloin vauva syntyy ja onko se tyttö vai poika ja oonko mä sitten taas pois kotoa hetken aikaa. Kerrottiin, että vielä ei tiedetä kumpi sielä masussa kasvaa,mutta kumpi vaan mahtuu meidän perheeseen. Ja että luultavasti äiti on sen pari yötä vauvan kanssa sairaalassa,mutta iskä on sitetn muiden lasten kanssa kotona

. 

Minea taas oli ihan pähkinöinä tulevasta roolista isosiskona<3 Ja hän myös juttelee, että sitten kesällä, kun on isosisko ei mahdu enää omaan sänkyynsä, eli ilmeisesti tässä on hurja pituuskavu  odotettavissa:)  Ottaen huomioon, että neiti nukkuu jatkettavassa sängyssä, en tiedä miten pitkäksi hän itsensä kuvittelee kesällä?!

Uskon ja luotan, että kaikki menee taas hienosti. Mutta toki varaudun henkisesti siihen, että siihen sopeutumiseen menee oma aikansa. Aina se on iso juttu, kun perheeseen tulee uusi jäsen ja varsinkin kun se pieni tulee ja omii äidin kokonaan itselleen. Aikaa pitää siis kaikille lapsille antaa.

Puuhalaatikko imetyshetkiin

  Oon tässä tuuminut, että kokoaisin jonkun pienen laatikon missä olisi lähinnä Minealle kivaa pientä tekemistä sellaisiin hetkiin, kun itse esim imetän tai oon muuten totaalisesti kiinni vauvassa. Ja koska kokemuksesta tiedän, että ne ensimmäiset viikot on lähinnä imettämistä niin olisi kiva, kun vähemmälle huomiolle jääville sisaruksille olisi jotain mukavaa puuhaa.

Laatikkoon ajattelin ostaa kirpparilta kirjoja ja esim petsejä, koska ne on nyt IN. Kaupasta jotain puuha/tarra kirjoja jotkut uudet Oppi ja ilo-kortit olisi varmasti myös kivat, koska Minea viihtyy niiden kanssa kauan. Lisäksi uusia muovailuvahoja ja vaikka taikahiekkaa. Ja koska vauva syntyy kesällä voisi laatikkoon ostaa vaikka saippuakuplia ja katuliituja. Jotain jonka parissa menee kivasti aika. Ja ne on sitten aina sielä samassa laatikossa, jonka nostan vain imetyshetkiin näkyville.

Onnellinen kesävauvasta

Jotenkin ajattelen, että on kiva kun syntyy kesävauva. Jos siis olisi ihana lämmin kesä, niin meillä lapset viihtyy tosi paljon ulkona. Ja voin itse olla vauvan kanssa terassilla varjossa,josta näen kuitenkin lasten leikit. Ja jää se pukemisen riemu toivottavasti pois, kun voi vaan mennä hellemekoilla ja shortseilla ulos. Näin siis mun haaveissa:)

Lisäksi tiedän jo kokemuksesta, että itsellä vaikuttaa tosi paljon omaan jaksamiseen valoisat kesäyöt. Se kun ei tarvitse imettää pimeässä ja miettiä missä pienen suu mahtaa olla ja viritellä yövaloja.

Toki kuumassa kesässä on sitten ne omat miinuksensa. Aamuisin ei oo kovin kiva herätä hiestä märästä sängystä, kiitos hyvin toimivien hormoonien. Ja se imetys helteellä, iho vasten ihoa, kun sulla on jo valmiiksi kuuma... No ei ehkä kovin kivaa sekään:)

Kaiken kaikkiaan odotetaan bebeä jo kovasti koko perhe. Ultra kuvia tutkitaan ahkerasti ja varmasti pienet innostuu sitten kun potkuja rupeaa tuntemaan ja näkemään masun ulkopuolelta.

Mites teillä on vauva uutiset vastaanotettu perheessä? Ja onko joku sattunut kokoamaan isommille sisaruksille tuollaista laatikkoa mistä puhuin?

Lumista tiistaita<3

-Ulla-

Rv 17 ja ensimmäiset liikkeet

Perjantaina oli niin ihana ilta. Oon jo vähän ehtinyt saada paniikkia aikaiseksi, kun en ole tuntenut selviä liikkeitä. Mutta perjantaina,silloin ne tuntui. Ja sitten pitkin viikonloppua, kun vain malttoi rauhoittua sohvalle hetkeksi istuskelemaan.Ja voi miten ne saakaan ihan herkistymään<3

Jos joku kuvittelee,että raskaana oloon jotenkin tottuu, kun niitä on jo useampi takana, niin voin kertoa, että ei mulla ainakaan oo käynyt niin. Ihan yhtä malttamattomasti odotan niitä ensimmäisiä potkuja ja ultria ja sydänäänien kuuntelua. Ja ihan yhtä ihmeelliseltä ne pienet hentoiset potkut tuntuu tälläkin kerralla kuin silloin ihan ensimmäisessä raskaudessa. 

Energiaa on oikeasti ihan vaikka muille jakaa. Siis oon käynyt kävelyllä, oon kuntoillut, siivoillut, sisustellut ja muuten vaan touhuillut vaikka ja  mitä. Niin nautin!!  Mitään kolotuksia tai vaivoja ei oo ilmennyt, joten helppohan tässä on nauttia olosta.
Toki iltaisin ei kauaa tarvitse unta odotella ja pitkät yöunet on ehkä parasta mitä keksin.

Ja sitten näihin ihaniin viime viikkojen ostoksiin!

Kauan aikaa mietin, että ostettaisko tällä kertaa joku muu kaukalo, mutta ei. Oon ollut niin tyytyväinen tähän Graconin kaukaloon, että halusin sen tälläkin kerralla. Ja vielä kun sellainen löytyi tästä meidän omalta kylältä edullisesti niin ei kauaa tarvinnut miettiä. Tämä ei varmasti oo se markkinoiden kevyin kaukalo kantaa,mutta oon tykännyt sen tilavuudesta ja tuo kuomu on ihana, kun sitä pystyy liikutella vaikka miten vauvan suojaksi. Ja ihana kun kaukaloon kuuluu jalusta, niin saa nopeasti kaukalon aina autoon kiinni, meillä kun autoillaan paljon.

Ja sitten kaukaloon nämä super kauniit Babys Onlyn kaukalopussi ja kuomusuoja. Tuo harmaa on kevät, kesä ja syksy versio. Toki toivon koko sydämestäni, että kesällä ei mitään lämpöpussia tarvita, vaan saadaan nauttia ihanan lämpöisistä säistä. Mutta, no te tiedätte nämä Suomen kesät. Voi olla ihan mitä vaan +2 asteesta sinne +35 asteeseen. 

Talveksi on sitten tämä ihanan paksu valkoinen lämpöpussi. uskon, että tuonne saa pienen sitten ihanasti suojaan kylmältä. En ehkä kestä miten suloiset nämä on<3

Miten te muut joilla on useampi raskausaika takana. Onko sydänääniin ja ensimmäisiin potkuihin ehtinyt jo "tottua" vai onko ne vielä ihan yhtä ihmeellisiä kuin ensimmäisessä raskaudessa?

Suloista viikkoa sulle muru<3

-Ulla-

Kun ei kunnon talvea niin sitten kevättä ja kesää!

Tämä on kyllä niin outo talvi ollut, etten muista ihan heti koska olis vastaavanlainen ollut. Meillä on yleensä aina jo tähän aikaan tammikuuta ollut kunnon kerros lunta. Nyt ei oo lunta ollenkaan. Joka toinen päivä tulee pari senttiä ja seuraavan päivänä se on sulanut sateiden myötä pois.

Ja koska aurinkokin on näyttäytynyt nyt kivasti on mulla jo ihan kevät ja kesä mielessä! Saa nähdä mitä tässä tapahtuu, jos sitä lunta nyt yhtäkkiä tuliskin paljon.

Sain anopilta joululahjaksi lahjakortin Nappinjalle ja tein sieltä heti tapaninpäivänä ison kangas tilauksen. Kankaiksi valikoitui jo ihanan kesäisiä kuosia ja värejä. Ja toki siihen vaikutti sekin, että tytöillä on nyt tosi kivasti näitä vaatteita tähän talveen ja tähän kokoon. Kesäksi ei ole vielä oikein mitään. 

Siispä päätin tehdä jo vähän kesäisempiä vaatteita ja näistä tuli just niin ihania, että on pakko esitellä ne teillekin!

Ensimäisessä kuvassa on Minealle kesämekko. Tähän käytin Lalian Julia-mekko kaavaa ja myös Ilona-paita kaavaa. Meidän neiti kun on sitä mieltä, että enenmmän rimpsuja on parempi:) Siispä tein Ilona-paidan kaavalla perhoshihat tuohon mekkoon ja siitä tuli kyllä super ihana. Juuri sellainen aurinkoisen kesäpäivän mekko<3

Kangasta jäi juuri sopivasti lehggareihin ja sainpas näistä tehtyä muuten myös rusettipannan vaikka sitä ei kuvassa näykkään. Niin ja hei tuo vaaleanpuna pohjainen kangas on itseasiassa tästä meidän paikallisesta kangaskaupasta. Valkopohjainen sitten taas Nappinjalta.

Ja sitten pari t-paitaa. Molemmista löytyy selästä niskasta rusetti. Oon ihastunut täysin tuohon yksityiskohtaan, se näyttää vaan niin kivalta päällä.

Yksivärisiä paitoja on suunnitelmissa tehdä vielä muutamat. Ne sopii niin kivasti monenlaisen alaosan kanssa. Mutta toki nuo kuviollisetkin on kauniita!

Tämä setti oli kyllä pakko toteuttaa, kun tuo frillamekon väri sopii leggareiden kuosiin ihan täydellisesti. Ja näitä mekkoja on helppo pitää talvellakin. Tämä siis Lalian Julia-mekko kaavalla tehty. Ja niskarusetista ei päästy tässäkään kohtaa eroon:)

Siinäpä olis ensimmäinen erä ompeluksia. Ja nauroin niin itsekseni tuola ompelukoneen ja saumurin äärellä, että kuvittelin jotenkin nämä ompelevani ihan vaan paris tunnis. No eihän ne nyt todellakaan ollut parissa tunnissa valmiita. Ennemminkin meni pari päivää! 

Noita perhoshihaisia mekkoja täytyy kyllä vielä tehdä pari kesäksi. Uskon, että niitä tulee käytettyä aika paljon. Jos siis saadaan lämpöinen kesä!

Mä oon kirppariltakin kotiuttanut jo lapsille parit shortsit, kun ne näin talvisin maksaa tyyliin 0,20€.Ja lasten kootkin nyt osaa tässä kohtaa jo ennustaa, niin miksipä ei!

Mites sielä, onko kevät ja kesä yhtään lastenvaatteissa tai muuten mielessä? ja iskeekö suhun paremmin kuosilliset kankaat vai yksiväriset lastenvaatteet?

Palaamisiin!

-Ulla

Herkut joita on ilo antaa lapsille

*Kaupallinen yhteistyö Perhekuplan ja Raikastamon kanssa*

Meidän perheessä vietetään kerran viikossa karkkipäivää, lauantaisin. Ja siinä on kaikki karkit ja herkut mitä viikossa syödään.Mun mielestä on ollut tosi selkeää, että lapset eivät edes pyytele karkkia viikolla,kun tietävät, että lauantaina niitä saa. Karkkipäivänä lapset sitten saavat itse päättää ottavatko ihan sitä karkkia vai esim sipsiä tai pähkinöitä. Ja kyllä, niitä pähkinöitäkin valitaan!

Meillä ei myöskään ole juuri koskaan limsaa tai mehua lapsilla. Lähinnä juhlissa tai jos nyt vieraita tulee, niin sitten on mehua kahvipöydässä.

 Mutta siis pointtina, että meillä ei ole kielletty lapsilta sokeria. Mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö haluaisi tarjota heille niitä parempia vaihtoehtoja jos sellaisia löytyy. 

Raikastamolta saatiin testiin nyt niin hieno uutees tuote, että uskon tämän olevan tosi hyvä vaihtoehto karkkipäivän herkuksi. Nämä uudet Namiset maistuu meillä ihan kaiken ikäisille lapsille ja oli munkin makuun tosi hyviä.

 Pussit olivat myös kivan kokoisia, näitä on helppo ottaa vaikka retkelle  tai pitkälle automatkalle ekstra herkuksi mukaan:) Hei ja miettikää, nämä pussit painaa vain 6g, joten ei tuu äidin käsilaukkuun juurikaan lisäpainoa. Koska sielä ne eväät ainakin meidän reissuilla on!

Ja Raikastamon tyyliin nämä eivät sisällä lisättyä sokeria eikä lisä-aineita, Namiset ovat myös luomua josta suuri plussa.  Ainesosaluettelo ei päätä huimaa. Nimittäin tuossa mansikka-banaani Namisessa se näyttää tältä:  luomubanaanipyree 85 % luomumansikkapyree 15%.

 Sainkin instaan ihanan viestin jossa eräs äiti kertoi, että tämä on ensimmäinen karkkipussi joka sopii hänen lapselle. Miettikää,se on oikeasti ihan tosi iso juttu!

Mun mielestä on niin hieno juttu, että kauppoihin saadaan niitä hyviä vaihtoehtoja ihan jokaisen ihmisen saataville. Ei tarvitse lähteä metsästämään tai tilailemaan niitä mistään muualta, vaan voit tehdä sen hyvän valinnan ihan sun omassa kaupassa. Helppoa, eikös?!

Ja arvatkaa mikä mulle tuli näistä heti mieleen. Nämä on ihan varmasti se herkku joita äidit mielellään ottaa vastaan lapsilleen jos meette vaikka lapsiperheeseen kylään. Koska itse ainakin koen vähän hankalaksi sen, että meille tuodaan keskellä viikkoa lapsille tuliaisiksi isot karkkipussit ja sitten ne pitää laittaa kaappiin odottamaan karkkipäivää. 
Ja on myös monia perheitä missä sokeria ei anneta lapsille ollenkaan. Nämä voisi olla mukava tulianen!

Minea jäi nyt innolla makutestien jälkeen odottamaan lauantaita, että saa valita ottaako pinkin pussin vai keltaisin. Tosin voi olla, että hän saa valita molemmat, koska yhdistelmä oli kuulemma paras maku:)

Kiitos perhekupla ja Raikastamo yhteistyöstä!

-Ulla

Raikastamo netissä  ja facebookissa 

Perhekupla netissä ja facebookissa 

Vauvahankintojen pakkomielteet

No niin nyt niitä pakko saada-juttuja. Ja kyllä, ne todella on sellaisia PAKKO saada juttuja. Jotka valtaa ajatukset ihan kokonaan!!Älkää yhtään epäilkö raskaana olevaa naista ja hänen pakkomielteitä:)
 Mulla on näitä tullut joka raskaudessa. Ja koska tarkoitus on tässäkin raskaudessa ostaa suurin osa käytettynä, on näitä "pakko" etsiä jo aika aikaisessa vaiheessa, koska niitä nyt ei välttämättö löydy just viimeisen raskaus kuukauden aikana. Pakko heittomerkeissä siksi, että oikeastihan näitä on ihan super ihana etsiä<3

 Toinen on nämä iki-ihanat Babys Onlyn lämpöpussit. Siis kun ne nyt on vaan super kauniit ja jo aikaisemmissa vauva ajoissa oon kokenut nuo lämpöpussit ihan super hyödyllisiksi. Se helpottaa huomattavasti lähtöä,kun ei tarvitse pukea vauvalle montaa kerrosta vaatteita! Ja kaupassa on niin ihana, kun vauva ei tuskastu kuumuuteen, kun pussin saa avattua herättämättä vauvaa.

kuva Raskauskeijun sivulta

Mulla kävi ihan tosi hyvä säkä ja löysin Torista nämä käytettynä ja ihan hyvällä hinnalla. Meille tulee siis samalta myyjältä valkoisena talvimallin pussi, harmaana kesäversio samaisesta pussista ja vielä harmaana tuo kuomusuoja. Että arvatkaa oonko ihan vähän Happy!!! Näissä oli siis oikeasti suuri hintaero uudella ja käytetyllä,että jos yhtään haluaa säästää,niin aika hyvä sauma on tässä!

Toinen pakko saada-juttu on mooseskori sänky. Meillä on kaikki nukkuneet oikeastaan ensimmäisen vuoden perhepedissä ja vahva veikkaus, että niin taitaa käydä tälläkin kerralla. Pinnasänkyä en siis ole kokoamassa vaikka se tuola varastossa onkin. Mutta jok pieni nukkumispaikka vauvalle, vaikkakin vain päiviksi, on pakko saada ja se on nyt tämä<3 Tuossa on tosi kätevän oloinen tuo kori ja se,että sitä voi siirrellä sitten eri huoneisiin.

Kuva Lekmerin sivuilta

Näitä on kyllä käytettynä myynnissä,mutta ei tietenkään meillä päin. Että varmaan joudun hyötyillä mun sisaruksia jotka asuu muualla:) 

Ja sitten vaunut. Meillähän on ollut Nooan vauva-ajasta asti samat vaunut ja olkootkin kuinka turhamaista vaan,mutta niitä en kyllä enää käyttöön ota!! Haluan jotkut ihan erilaiset. Ainut vaan,että oon ihan pihalla näistä nykyajan vaunuista. Siis muistan kun Rasmuksen aikana katseltiin vaunuja ja silloin oli vaihtoehtoja tyylin kaksi. Brion tai Emmaljungan. On vähän kasvanut tarjonta niistä ajoista!

 Mutta apua, niin on myös hinnat.Pieni järkytys, kun Torissakin pyydetään käytetyistä päälle 1000€. Oonko mä ainut jolle tämä on tullut yllärinä?!?! Ei kai siinä. Mutta itsellä ei nyt todellakaan oo laittaa pelkkiin vaunuihin ihan sitä tuhatta euroa. Onneksi löytyy niitä esullisempiakin vaihtoehtoja. Tällä hetkellä mm näiden vaunujen ulkonäkö miellyttää tosi paljon.

kuva Jollyroomin sivuilta

No mut hei siinä ne tämän hetken pakkomielteet:) Taidan pitää yksinäni Toria pystyssä:)

Onko muita joilla tulee raskaus aikana näitä pakko saada-juttuja (jotka ei siis liity ruokaan, ne on asia erikseen!) ?

Sittenhän on vielä erikseen ne kaikki muut tavarat joita myös tarvitaan,nämä nyt on vaan näitä mitä ensin on mieleen tullut!

Ihanaa alkanutta viikkoa<3

-Ulla

Raskaus viikko 15

Mietin kauan kirjoittelenko näitä raskauden viikko kuulumisia tänne,kiinnostaako nämä ketään?

Mutta hei, näihin on ollut niin ihana itse palailla ja fiilistellä masun kasvua. Että kiinnosti tai ei, niin näitä tänne nyt kuitenkin on tulossa.  

Jos hei muutenkin tulee jotain mieleen jotain raskauteen, tai mihin vaan liittyvää, niin heitä kommenttia, toiveita otetaan vastaan!

Nyt siis eletään rv 15. Tarkemmin  rv15+5. 

Olo on jotenkin niin ihanan energinen. Nautin siitä, että on voimia ja halua tehdä ja touhuta, siivoilla ja laitella kotia, touhuta lasten kanssa. Kävinpä pitkästä aikaa tänään lenkilläkin ja tuo auringon paiste tuo kyllä ehdottomasti oman boostinsa lenkkiin! Oon päättänyt panostaa omaan hyvinvointiin ja se on onneksi aika helppoa, kun ei ole enää ihan pieniä lapsia. Lähinnä siis katson mitä suuhuni laitan, ilman että teen mitään herkkulakko-lupauksia. Ja yritän kuunnella omaa vointia. 

Ja niin ihana, kun kaiken voi tehdä vielä ilman kipuja! Ei tunnu reipas kävely vatsassa. Iltaisin tulee kun sänkyyn menee parit kohdun kovettumiset,mutta ne on ihan kivuttomia. Saa nähdä miten pitkälle tässä raskaudessa päästään ilman isompia oireita. Mulla on kyllä kaikki raskaudet olleet alun jälkeen ihan tosi helppoja. Oikeastaan ei ole tullut muuta kuin masu sitten lopussa vähän tielle:)

Ruokamielihaluja on aika vähän. Lähinnä tekee mieli ihan perus kotiruokaa ja appelsiineja. Makeaa ei juurikaan. Ja näinhän mulla on ollut neljässä viime raskaudessakin. Kunnes sitten tulee se päivä josta eteenpäin voisin elää pelkällä suklaalla, karkeilla ja kakuilla:) Yritän nyt venyttää tuota mahdollisimman pitkälle!

Tämä mun kärsimätön luonne ei millään jaksaisi odottella rakenne ultraa. Oi, että miten tuntuu että helmikuun puoleen väliin on vielä pieni ikuisuus?!?! Ja tottakai se on tärkeintä, että vauvalla on kaikki hyvin, mutta en nyt rupea sitä peittelemään, ettenkö odottaisi malttamattomasti tietoa sukupuolesta.

Masu on onneksi ruvennut jo kasvamaan, koska liikkeitä en vielä oo varmaksi bongaillut. Jotain pienen pientä, mutta en oo yhtään varma oliko ne nyt sitten liikkeitä vai ei. Meen taas vauvamasun kanssa samalla tyylillä, että sitä en kyllä peittele. Ennemminkin korostan, koska miksi ei. Se on niin ihana<3

kuva napattu pari päivää sitten.

Mut on yllättänyt se, että joka suunnasta toitotetaan sukupuolineutraalisuutta, mutta koittakaapa kurkata vauvanvaate osastot. Kyllä sielä on erittäin selvästi tyttöjen ja poikien vaatteet. Mulla on itselle ehkä vähän vahvemmin poikaolo, saa nähdä pitääkö paikkansa. Siinä missä Mandin raskaus aikana toivoin tyttöä, niin nyt ei kyllä oikeasti ole mitään väliä, haluan vain tietää sen:)

Ja koska oon tehnyt itseni kanssa diilin, että en osta vaatteita ennen ru, niin arvatkaa haluaisinko nyt sitten hommata kaikkea muuta?! Oon saanut itselleni pari ISOA pakko saada-pakkomiellettä aikaiseksi liittyen vauvan varusteisiin.

Niistä seuraavassa postauksessa!! Osaatteko yhtään arvailla mitä ne vois olla?!

Ihanaa sunnuntai iltaa joka kotiin<3

-Ulla

Osasitteko jo odottaa tätä?!

Kyllä tälle hiljaisuudelle on taas kerran ollut syy. Hyvä sellainen, aivan ihana itseasiassa. Se on väsymyksen, pahoinvoinnin ja pelon syy.

Suhteellisen pitkän (ainakin näin kärsimättömälle tyypille) odotuksen päätteeksi tikkuun piirtyi viimeinkin plussa. Tai niihin molempiin tikkuihin. Ja arvatkaa venytinkö koko testin tekemistä vaikka kuinka pitkälle. Yritin vain järkeillä, että keksin kaikki oireet etten pettyisi. Mutta ei, kyllä ne tällä kertaa oli ihan totta.

Mutta sen pakahduttavan onnellisuuden sijaan sain ihan mielettömän pelon kaverikseni. Pelkäsin niin paljon, että koko raskaus menee kesken ennen kuin se alkaakaan. Eikä tunnetta kyllä helpottanut soitto neuvolaan. Luulin, että tälläisessä asiassa ja mun taustalla jopa meidän kunnassa pääsisi varhaisraskauden ultraan, mutta väärin luulin. Koska mulla on ollut vain "tavallinen" keskenmeno (suoraa neuvolan tätsyn suusta) niin en pääse ultraan, mutta jos olis ollut kohdun ulkopuoleinen niin asia olisi kuulemma ollut eri. 

Just. Saattoi olla, että päästelin muutaman asiattoman sanan, siitä miten täälä ei kyllä välitetä äitien mielenterveydestä tuon taivaallista,mutta hei säästötoimet. Kysynpä vaan paljonko siinä säästää, että jätetään vajaan 10 min ultra tekemättä?! Koin kyllä valtavan epäreiluna, että toisissa kunnissa sä et tavitse mitään syytä ultraukseen,vaan sut ultrataan automaattisesti ekassa neuvolassa. 

No asiaa osaltaan auttoi tietysti oireet, joita oli vaikka muille jakaa. Pahoinvointi tuli oikeastaan plussan kanssa samoihin aikoihin kuvioihin.Ja ei , se ei tälläkään kertaa ollut mitään aamupahointia, vaan ympäri vuorokauden olevaa kamalaa oloa ja vessaan juoksemista. Mutta hei selvisin! Ja se väsymys. Miten sen voi niin tehokkaasti unohtaa?! En voinut edes sohvalla istua pitkää aikaa,kun huomasin olevani unessa!

Nuo olot nyt rauhoitti oloa jonkun verran, mutta kun oireet yhtenä päivänä rv10 loppui kuin seinään meinas paniikki iskeä ihan kunnolla. Voin kertoa, että se on tosi uuvuttavaa pelätä ihan koko ajan vuodon alkamista.Ja syy miksi en kokonaan luottanut oireisiin oli keskenmeno josta kirjoitin täälä. Siinäkin mulla oli loppuun asti oireita ja raskaus oli kuitenkin keskeytynyt jo monta viikkoa aiemmin. 

Piina loppui juuri ennen joulua, kun päästiin np-ultraan pe  20.12. En oo koskaan odottanut mitään noin paljoa. Unohdin totaalisesti jännittää seulontojen tuloksia, jännitin vain sitä,onko masussa edes ketään. 

Ja olihan sielä<3 

Ihana pieni jolla meidän onneksi on kaikki hyvin. Hän potkiskeli kovasti ja imeskeli peukaloaan. Se tunne. Niin iso onni, viimeinkin sai huokaista helpotuksesta ja ruveta nauttimaan olosta. Toivon niin paljon, että saadaan tämä pieni syliin kesäkuussa!

Ja voi kyllä, mä oon ollut niin mielettömän kiitollinen, että saadaan vielä tämä kaikki ihana kokea. Oon niin onnellinen, että hymyä on välillä vähän hankala piilotella<3

Että nyt varoitusta teille joita ei vauva jutut kiinnosta, niitä on tulossa ja PALJON!!!

Toki yritän laitella väliin muutakin,mutta jos yhtään mua tunnette, niin mun pää on jo ihan täynnä vauvaa<3<3

Palaamisiin<3

-Ulla-