Jouluaatto

Tulin vaan toivottelemaan ihan jokaiselle täällä kävijälle ihanaa ja tunnelmallista joulun aikaa.

Laittakaa kännykät ja muut ruudut kiinni, viettäkää aikaa perheenne kanssa, olkaa LÄSNÄ.

 

Toivon, että juurikin sinä saat viettää rauhallisen joulun<3

 

 

 

~~Ulla~~



Puoli vuotias

Tämä postaus voi olla hieman liian siirappinen joillekin, pahoittelut siitä;)

 

En voi uskoa, että tästä kuvasta on jo puoli vuotta. Siis puoli vuotta siitä kun sain ensimmäisen kerran pitää tätä pientä ihmettä sylissä, kuunnella pientä hiljaista tuhinaa, silittää pienen pehmeää poskea. Kertoa miten kovasti häntä oli odotettu, miten ihanaa oli hänet saada meidän perheeseen, miten täydellinen hän on.

 

 

Puoli vuotta on mennyt, yllätys yllätys, Super nopeasti. En sanoisi, että meillä on ollut helppo vauva. Ehkä nuo melko lyhyet päikkärit on tehnyt sen, että välillä on ollut vähän raskasta. Mutta eipä kai se mitenkään hurjan helppoa oo kenenkään vauva-aika. Jos ei takuta unien kanssa, niin sitten imetyksen/pullon kanssa, tai masuvaivojen.

Meillä on kuitenkin ollut tyytyväinen vauva. Joka on muuttunut viikko kerrallaan isommaksi neidiksi. Tytöksi joka hymyilee suurimman osan ajasta, on nykyään todella kiinnostunut ympäröivästä maailmasta, jonka suurimmat idolit on isommat sisarukset.

 

 

Minean päikkärit on ehkä hitusen pidentyneet. Mun oivallus laittaa pikku neiti pihalle oli tosi hyvä. Ei siitä mun mielestä oo edes kovin kauaa, kun koitin muutamana päivänä laittaa Mineaa pihalle nukkumaan ja neiti heräs vartin päästä. Jokseenkin turhauttavaa pukea vartin takia pihalle. No nyt Minea on nukkunut viikon verran ulkona yhdet päikkärit ja aina on melkein puolitoista tuntia nukuttu. Joo ollaan kaukana niistä joidenkin lasten 4h päikkäreistä, mutta tuo on jo suuri plussa niihin 20min torkkuihin mitä aiemmin otettiin. Oon vaan tullut siihen tulokseen, että meidän geeneillä ei sellasia lapsia tehdä!!

 

 

 

Lattialla viihdytään nykyään aika pitkiäkin aikoja. Minea on ruvennut oikaisemaan jo käsiä suoraksi, kun on vatsallaan samoin peppua nostelee jo ahkerasti ylös. Nämä kun yhdistäis niin oltaisiinkin konttausasennossa:)  Kaikki lelut menee suuhun, no ihan sama onko se lelu vai mikä, suuhun päätyy. Kuolan määrä on jotain ihan mahdotonta. Jo neitiä nostelee ilmaan ja on itse alla niin pommi tulee!

 

 

Kun oikein asiaa tässä pohdiskelin ja tuumin, ei Minealla oikein oo sellaisia huonoja hetkiä päivässä. Väsymys ei oo vielä, ainakaan montaa kertaa, mennyt siihen pisteeseen asti, että neiti olis oikein kunnolla hermostunut. Aamulla herätään hyvän tuulisena hymy huulilla ja päivä päättyy rauhallisissa tunnelmissa tissille.

 

 

Neiti nauttii hirmuisesti lauluista ja päivän aikana tuleekin lauleltua useampi lastenlaulu. Myös kutitus ja kurkistus leikit on kovassa huudossa.  Iskää on mukava repiä parrasta ja äitin tukkaan tarrataan tiukasti kiinni jos sitä sattuu sormiin saamaan:) Kuvakirjoja tykätään kovasti katsella (ja maistella). Kovat äkkinäiset äänet saa alahuulen vapisemaan, niin kuin Nuutin yhtäkkiset huudot.

 

Neuvolassa käytiin ja painoa on neidillä nyt 7070g ja pituutta 67,3cm. Pipon mitta 42,2cm. Hienosti neiti siis kasvaa ja tasaisesti ollaan pysytty siinä nolla käyrällä.

 

Nyt vois ehkä se aika hetkeksi pysähtyä. Tässä olis juuri nyt ihana olla.  Toisaalta innolla odotan mitä uutta huomenna opitaan<3

 

~~Ulla~~ 



Kirpparilta kotiutettua...

Tässä viime viikonloppuna saatiin kovasti odotettu vieras meille. EI, se ei ollut joulupukki;) Vaan mun ihana sisko, Virpi. Tulevaa joulua vietetään vähän eri kokoonpanolla kuin viimeiset pari joulua. Sisko nimitäin viettää joulunsa Kuopiossa. Täytyy myöntää, että meikäläinen meni pienoiseen shokkiin, kun asiasta kuuli. Mutta jokainen tekee niin kuin parhaalta tuntuu ja niinhän se pitääkin. Me muut sitten sopeudutaan siihen.

 

Joka tapauksessa, Virpin kanssa käytiin meidän molempien kauan haaveilemassa Mallan makeassa. Ilmajoella sijaitseva ihana kahvila ja sisustusputiikki on kyllä sellainen paikka jossa on ihan pakko käydä toistekin. Niin suussa sulavia leivoksia, etten oo koskaan saanut parempia.Ja olihan itse kahvilakin niin kauniisti ja tunnelmallisesti sisustettu. Teet saatiin nauttia ihanista Greengaten teekupposista, jotka teki kyllä muhun niin ison vaikutuksen.Ne vaan on söpöjä<3

 

Yhtenä päivänä käytiin siivoamassa mun kirppispöytä tuossa naapuri paikkakunnalla. Ja kerrankin, siis KERRANKIN mua lykästi. Oon kateellisena kattonut blogeista kun toiset löytää milloin kirppareilta, milloin omasta ladosta (mäkin haluan sen ladon/vanhan tuvan josta vaan löytää kaikkea ihanaa!!!) ja jotkut onnelliset facen annetaan -palstoilta ihania huonekaluja. Mä löydän kyllä vaatteita, joskus ihan niitä superlöytöjäkin. Mutta en huonekaluja. Mutta nyt. Tämä ihana lipasto oli sielä vain odottamassa meille pääsyä!!

 

 

Eikös ihana?! Ja kun mulla oli henkilökohtainen kantojuhtakin messis, niin tämä oli saman tien kannettuna kassan viereen varaukseen. Samainen kantojuhta, tottelee myös nimeä Virpi, kantoi koko komeuden yksin autoon. Mä toki yritin sanoa, että tuun jelppimään,mutta kun toinen on voimiensa tunnos, niin minkäs teet. Antaa toisen kantaa!:D

 

 

Tätä mä olin niin kauan jo ehtinyt haaveilla tuohon kohtaan jotain. Ja noin 10 minuutissa siihen olikin jo löytynyt tavarat päälle. Laatikkoihinkin on jo jotain eksynyt, lähinnä tuoksuvahoja ym. sisustusjuttuja.

 

 

Että semmottinen löytö. Kannatti pyörähtää taas kirpparilla. Ehdin jo siskolle sanoa, että liityn kohta faceen vaan sen takia, että voin selata niitä kaikkia miljoonia kirppariryhmiä. No tämän löydän jälkeen taidan, jälleen, skipata sen liittymisen:)

 

Mukavaa lauantai- iltaa!

 

~~Ulla~~

Kiinteiden aloitus

Perjantai moikat!

 

Tiedättekö, että se ihan pikku vauva- aika on meillä nyt ohi. Nimittäin kiinteiden maistelu on alkanut. Jotenkin tuo pikku palleroinen kasvoi sillä samalla hetkellä, kun lusikallinen bataattia meni ensimmäistä kertaa suuhun. Samalla taputin itseäni olkapäälle, mun kovasti haaveilemani puolen vuoden täysimetys onnistui<3 Ja jos nyt ääneen tohdin sanoa, niin vieläpä helposti. Minealla on ollut aika vähän tissiraivareita, neiti on vaan tyytyväisenä imeskellyt tissiä. Neljän kuukauden hulinatkin jäi aika  vähäisiksi. Yöt menee hienosti, kun vaan saa olla lähellä äitiä ja sitä tissiä. 5kk:n neuvolassa kysyttiin kuinka usein Minea on tissillä, sanoin, etten oo kertaakaan laskenut montako kertaa päivässä imetän. Kyllä niitä varmaan sellaiset yli 15 kertaa tulee.

 

Pulloa ei meillä tälläkään kertaa oo ollut kuviossa mukana. Toki en kiellä sitä, etteikö tässä puolen vuoden aikana olisi ollut joitakin hetkiä, että olis ollut mukava jättää neiti muutamaksi tunniksi iskän seuraan. Mutta muistissa on vielä niin tuoreena Nuutin vauva-aika ja miten nopeasti se meni ohitse. Pidän mielessä, että sekin päivä sieltä tulee, kun voi lähteä vaikka kirppistelemään yksin.

 

Mutta nyt niihin kiinteisiin. Tarkoitus olisi ruveta osittain tekemään tätä huippu trendikästä touhua, nimittäin sormiruokailemaan. Itseni tuntien, ei varmaan ihan kokonaan sille linjalle mennä, esim aamupuurot tullaan syömään lusikalla, mutta makaronia, kasviksia, lihatuotteita ja hedelmiä olisi tarkoitus antaa sitten neidin itse popsia.

 

Bataatilla on meillä aloiteltu nämä kiinteät joka lapsen kohdalla, niin myös Minean. Keitin heti koko bataatin ja pakastin jääpalamuoteissa. Siiten vaan kippasin jääpalat pussiin josta niitä on helppo yksitellen sulatella.

 

 

Tänään oli nyt jo kolmas päivä kun tätä maisteltiin joten tänään meni jo koko pala. Ekana päivänä meni kaksi lusikallista:)

 

 

Neiti on kyllä ihan täpinässä uudesta mausta. Innoissaan availee suutaan ja ottaa itse kädellä lusikasta kiinni.

 

Välillä vähän totista tämä touhu..

 

 

Sieltä sitä taas tulee..

 

 

Ihan syötävää vissiin:)

 

 

Ruokalappu ostoksille pitänee lähteä oli sen näköinen tuo body tämän syöpöttelyn jälkeen:)

 

Mites teillä joilla saman ikäisiä lapsia, meinaatteko harrastella sormiruokailua?!

 

Viikonloppuna on ohjelmassa kyläilyä ystäväperheen luo ja lasten serkkutyttöjen synttärit. Eli vallan mukavaa ohjelmaa:)

 

Nyt tekemään viikonlopun siivoukset loppuun!

 

Ihanaa viikonloppua sulle sinne ruudun toiselle puolelle<3

 

~~Ulla~~ 

 



Joulu fiiliksissä

Moiks!

 

Mitenkäs teidän joulu valmistelut on sujunut? Täälä ollaan jo ihan innolla odottamassa joulua, ehkä sitä pukin tuloa eniten jos lapsilta kysyy. Oltiin Mikon (ja siis MInean tietty) kanssa viime lauantaina joululahja ostoksilla ja saatiinkin melkein kaikki. Pari pitää vielä hakea, mutta nekin on jo valmiiksi mietitty, niin ei tarvitse kierrellä sataa eri kauppaa. Toki mulla on kaikista vaikein jäljellä, nimittäin Mikon. Siis ei mitään pientä idean poikastakaan mitä hommaisin. Huoh. Tuntuuko muista, että miehille on vaikea keksiä lahjoja??!!
Äitille tätäkin kautta jälleen isot kiitokset,että kattoit muksuja koko pitkän päivän<3

 

Punaista väriä on meillä aika vähän.Tasan kahden pikku possun ja yhden tähti viltin muodossa. Mutta enempää en taida edes laittaa. Meidän joulu jatkaa siis viime vuoden linjaa, valkoista, hopeaa ja vähän blingblingiä. Glögiä on kulunut jo useampi purkki ja torttujakin on naposteltu no, ihan liikaa:)

 

Mikko tuntee vaimonsa erittäin hyvin, sain nimittäin ihanan suklaakalenterin. Mähän olin siis tylsä ja ostin Mikolle sellaisen raaputettavan kalenterin. Tosin siitä on tylsyys kaukana jos siitä tulee rahaa!!

 

Ja meidän piparkakku talo jäi sitten tuollaiseksi alastomaksi versioksi. Nuutti on jo päässyt käsiksi tuohon mökin edessä olevaan kuuseenkin. Muut lapset meinaa jo ihan suuttua Nuutille, mutta itseä lähinnä huvittaa, kun toinen käy napostelemassa kaikkea mistä vain palan irti saa<3

 

 

Nyt pitäis vain jaksaa paketoida nuo kaikki lahjat. Pitänee joku ilta laittaa joulumusat soimaan, lämmitellä glögiä ja avata joulusuklaa rasia. Niin ja siis varata teippiä ja lahjapaperia riittävästi viereen...

 

 

Meillä on ollut täälä kunnon hulina viikot. Oon hypännyt lasten kanssa hammashoitajalla, vienyt yhtä kerhoon ja hakenut toista harkoista, ollaan kyläilty ja meillä on käynyt ihania vieraita. Pienoisia sisustamisia, kaappien siivoilua. Siinä sivussa sitten ne ihan perus kotihommat. Mutta eipä sillä nautin tästä kaikesta niin mahdottoman paljon. Ja ettei oma vapaa-aika kävisi pitkäksi on Mandille valmistumassa villasukat ja taidan ehtiä vielä parit pienemmätkin sukat tehdä ennen joulua.

 

 

Säät on ollut niin vaihtelevat, että perässä ei pysy. Aamulla herää niin mittari näyttää -18 astetta, illalla menee nukkumaan niin samaisessa mittarissa on lukemana 1,5 astetta plussaa!! Vähän pienempikin lämpötilan vaihtelu piisais, jos multa kysytään!

 

Nyt keittelemään bataattia, ai mihin. No meidän pikku neidille tietty. Tänään pääsään ekaa kertaa maistelemaan kiinteitä. Iso neiti jo<3

 

 

 

Aurinkoista päivää tyypit:)

 

~~Ulla~~